Mistä tulee tuo sanonta, että Jaakko heittää kylmän kiven?

Jaakon 25. heinäkuuta heittämä kylmä kivi on yksi vanhoista yhä tunnetuista ja vuosittain toistetuista ilmastollisista "totuuksista". Jaakon nimipäivä on nykyisin ajankohtana, jolloin ilman jäähtyminen alkaa näkyä pitkän ajan tilastoissa. Sen jälkeen siirrytään syyskesään. Pintavesien lämpötilan lasku alkaa kuitenkin vasta elokuun alkupäivinä.



Jaakon päivä on ollut almanakassa heinäkuun 25. päivänä jo vuosisatojen ajan. Miehekäs Jaakko - apostoli Jaakob Sebedeuksen poika - päättää naisten viikon. "Hän heittää kylmän kiven veteen ja lopettaa kansanomaisen uimakauden, hän naulaa tuohen kiinni ja houkuttelee lapset papumaahan, hänen päivästään alkaa kaura kasvaa, hän sokaisee paarmat ja panee ne pussiin, jne." kertoo Kustaa Vilkuna Vuotuisessa ajantiedossaan.



Myös Virossa Jaakon päivän kylmän kiven heitto tunnetaan samankaltaisena perinteenä kuin meillä: "Jakobipäävast on külm kibi jões, must mees põesas, raudnael heinas" eli Jaakonpäivän jälkeen on kylmä kivi joessa, musta mies pusikossa ja rautanaula heinikossa. Rautanaula heinikossa tarkoittanee sitä, että katkaistu heinä tuntuu jalkapohjissa terävältä kuin rautanaulat. Vielä 1950 ja -60 luvuilla leikittiin hippaa nimeltä "musta mies", jolla ei tarkoitettu etnisesti mustaa. Ehkä "musta" tarkoittaa pensaiden kuihtumista kesäkuumalla. Itse Raamatussakin tunnetaan profeetta Jaakob ja kuinka hän laittoi tyynyksi kylmiä kiviä.

mulla on silloin synttärit :-)

Kylmä kivi symbolisoi syntitaakkaa, joka heitetään pyhän Jaakobin pyhiinvaelluksella pois, eli puhdistaudutaan synneistä. Viittauksen vesien kylmyyteen on arveltu johtuvan siitä, että vaellukselle kohti Espanjan länsirannikkoa lähdettiin Euroopasta - pohjoisin lähtöpiste lienee ollut Rengon kirkko Hämeessä - hyvissä ajoin kesällä, jolloin määränpäätä alettiin lähestyä loppukesästä tai syksyllä, jolloin vedet alkoivat jo kylmetä. Mutta pääasia on siis se syntitaakasta vapautuminen. Meillä vesien kylmenemiseen liittyvä perinne on syntynyt juliaanisen kalenterin mukaan, eli se on alunperin tarkoittanut loppukesää, jolloin vedet oikeastikin alkavat kylmetä. Heinäkuussahan vedet ovat lämpimimmillään - nykyisin voitaisiin puhua pikemminkin vihreän kiven heittämisestä, kun näillä main harmillinen sinilevä alkaa vallata vesiä.



riitta,

Santiagon, eli pyhän Jaakon tien kulkenut

mukaisesti tällä vanhan kansan sanonnalla tieteellistä pohjaa. Eli että järvivedet todella alkaisivat keskimäärin juuri tuolloin kylmetä. Vaikka tuo keskimääräisyys pitäisikin paikkansa, ei Jaakon päivästä voi ennustaa, että järvivedet alkaisivat juuri sinä vuonna kylmetä. Varmasti on kesiä, jolloin vedet ovat lämmenneet kunnolla vasta elokuun helteiden aikana.



P.S. ja tutkitusti Kaakkois-Suomessa merivesi jatkaa lämpenemistään elokuulle saakka. Meri lämpenee hitaasti, mutta kylmeneekin hitaasti.

uimavedet alkaa kylmetä. Tuskin ketään tiettyä Jaakkoa on ollut. Puhutaanhan juhannuksestakin Jussina, Jaakon päivä on omanlaisensa rajapyykki kesän lopulle.

Ei liity konkreettista Jaakkoa, vaan on tiedetty, että jaakon päivänä se alkaa.



Maalla ennen vanhaan kaikki kulki nimipäivien mukaan. Se oli muistisääntönä. Siis monella nimellä on päivä, jolloin piti tehdä jotakin. Tiettyyn mennessä vilja kylvettävä, korjattava, koska tulee ekat lumet, koska talven selkä taittuu jne.