Olen 23-vuotias ja ilmeisesti alkoholisti.
Olen hoitoalalla ja siellä tällaista ei luonnollisestikaan katsota hyvällä. Samoin tuttavapiirini ei pitäisi tätä kovin arvossa..
Aina kun koittaa viikonloppu minun on pakko ryypätä itseni känniin sekä pe, että la. Maanantaina menen taas skarppina töihin.
En ilkeä myöntää tätä edes parhaille ystävilleni tai miehelleni. Eivät arvaa mitään. Tietävät toki, että joskus juon, mutta eivät sitä kuinka usein ja kuinka paljon. Miehenikin on usein viikonloppuisin töissä. Hävettää niin saatanasti.
Kommentit (2)
arkena pystyn olemaan selvin päin. Mutta kun perjantai koittaa on pakko taas saada juomista. Jos olen päättänyt, että tänään en ota, saatan lähteä kiireellä kauppaan ennen yhdeksää. Mutta joka pe ja la on oltava kännissä. En muista milloin olisin viimeksi ollut vkolopun selvinpäin. Ja tekemistähän olisi..
ap
arkena pystyt olemaan täysin ilman? Sitten ei auta muu kuin viettää selvä viikonloppukin... keksi jotain mielekästä muuta tekemistä.