HELSINGIN YLIOPISTOSSA OPISKELLEET/OPISKELEVAT:
mihin osakuntaan/osakuntiin olette liittyneet opintojenne alkaessa? Onko tapana kuulua useampaan, vai vain yhteen? Millä muulla perusteella kuin sillä, mistä läänistä on kotoisin tuon osakunnan valinta yleensä tehdään? Onko jollain osakunnalla "parempi maine"? Ilmeisesti osakuntiin voi liittyä myöhemminkin?
* Uusi opiskelija täällä ihmettelee ja pohtii *
Kommentit (11)
Hämäläiset hämäläiseen jne.
Eikä ole pakko liittyä yhtään mihinkään.
Hämäläiset hämäläiseen jne.
Eikä ole pakko liittyä yhtään mihinkään.
yhteen osakuntaan vain kerrallaan. Tietenkin liityt siihen osakuntaan, jonka koet läheisemmäksi. Jos siis sukua on kotoisin vaikka Porista, niin liityt Satoon.
Osakunnissa on eroa jonkin verran. Isoilla osakunnilla on paljon palveluja, itse olin aikanaan Hämiksellä ja siellä on oma kirjasto, josta sai paljon kurssikirjoja lainaan, ruokala ja tietysti, asuntoja jne.
Enimmäkseen ihmiset liittyvät osakuntaan kotiseutunsa tai esim. vanhempiensa/isovanhempiensa kotisuedun mukaan, mutta poikkeuksiakin löytyy.
Mä olin aine- ja tiedekuntajärjestötoiminnassa mukana useamman vuoden.
Karjalaista harkitsin, koska äitini suku on sieltä kotoisin.
Hän aloittaa nyt opiskelut Helsingin yliopistossa.
Ja käytännössä osakunnat kyllä huolii jäsenikseen ihan kenet tahansa. Periaatteessa täytyisi toki olla jotain yhteyksiä siihen seutuun, mutta käytännössä ei sillä ole väliä. Itse liityin siihen, mihin suurin osa kavereistanikin liittyi, ihan vaan bileiden takia. Olin tosin asunutkin ko. alueella ennen opintoja. Mutta joukossa oli paljon ihan randomia sakkia. Jotkut tutut "loikkasivat" myöhemmin osakunnasta toiseen, erilaisista syistä.
Joskus vuonna miekka ja kilpi osakuntajäsenyys oli muuten pakollista, mutta ei siis enää vuosikymmeniin. Läheskään kaikki opiskelijatuttavani eivät osakuntiin kuuluneet, tai kävivät korkeintaan bileissä pyörähtämässä. Aktiivijäsenyyteen ei jää aikaa, jos on esim. mukana ainejärjestön touhuissa tai muissa järjestöissä (ja mielii vielä opiskellakin). Toki oli niitäkin, joilla näytti riittävän energiaa ties mihin.
Osakunnissa kivointa oli se, että siellä oli niin erilaisa ihmisiä - eri aloilta (toisin kuin ainejärjestöissä), eri maailmankatsomuksia (toisin kuin aatteellisissa opiskelijajärjestöissä) ja aktiviteetteja oli paljon erilaisia (toisin kuin harrastusjärjestöissä, jotka pyörivät vain sen yhden aiheen ympärillä).
Joillakin osakunnilla on enemmän rahaa, paremmat tilat ja esim. hyviä opiskelija-asuntoja. Niiden takia moni juuri liittyykin.
(Opiskelin itse 90-luvulla, niin että sori jos on vanhenutunutta tietoa joukossa.)
Osakuntien tarkoitus on tosiaan tuoda yhteen samalta alueelta kotoisin olevia ihmisiä, jotka opiskelevat eri aloja ja ovat eri vaiheissa opinnoissaan. Aina se ei kuitenkaan mene niin. Eksyin mukaan aktiivisesti erään osakunnan järjestötoimintaan ja päätin sitten liittyä siihen osakuntaan, koska muutenkin hengasin siellä kaiken aikaa. Mitään siteitä tuohon alueeseen minulla ei ollut. Hämäläisosakunta tosiaan on kaikkein varakkain osakunta ja heillä on hulppeat tilat. Myös Nylands Nation taitaa olla tällainen. Yliopistolla on muitakin järjestöjä pilvin pimein, ei kun tutustumaan!
Hämäläiset hämäläiseen jne.
Eikä ole pakko liittyä yhtään mihinkään.