Lue keskustelun säännöt.
Mitä saatte vastineeksi kirkollisverollenne?
22.07.2010 |
Miksi maksatte kirkollisveroa? Käyttekö seurakunnan järjestämissä jumalanpalveluksissa tai muissa tilaisuuksissa?
Kommentit (37)
Tosin sais käydä vaikka ei maksettaiskaan, mutta jos kaikki ajattelis näin niin ehkei sitten enää. Joululauluja käydään laulamassa kirkossa, eipä juuri muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.eroakirkosta.fi/dynamic/index.php/kirkollisvero
Minä ja mieheni maksaisimme vuodessa yli 1000 euroa kirkollisveroa. Sillä summalla maksaa jo monenlaisia kerhoja ja harrastuksia...
saan kirkkohäät, jos naimisiin erehdyn, lapsi on saanut kasteen, käynyt seurakunnan päiväkerhossa ja leireillä, tunnen auttavani vähäosaisia, sillä tiedän diakoniatyöstä annettavan rahaa vähävaraisille,
lapseni myös uskoisin menevän riparille aikanaan, ja itse haluan myöskin kirkollisen siunaamisen hautaan .
Kirkossa en juurikaan käy, mutta uskon tavallani kuitenkin, enkä halua kirkosta erota.
"Jotkut arvelevat kirkon tekevän paljon hyväntekeväisyyttä. Todellisuudessa pääosa kirkollisveroista kuluu henkilöstö- ja kiinteistökuluihin.
Kymmenestä eurosta kirkko käyttää vain euron hyväntekeväisyyteen. Vuoden 2005 seurakuntien tilinpäätösten mukaan diakonian osuus kirkon menoista oli 10,6 %. Summa on laskettu vyöryttämällä, eli mm. hallinnon menoista tietty osa on laskettu mukaan diakoniamenoihin. Ja vaikka kirkko käyttäisi diakoniatyöhön 99 prosenttia tuloistaan, on parempi antaa rahaa järjestölle jonka tavoite on 100-prosenttisesti hyväntekeväisyys.
Sitäpaitsi miksi auttaisit aatteellisen kanavan kautta, jos et aatteeseen usko? Neutraaleja kanavia on olemassa."
https://www.eroakirkosta.fi/dynamic/index.php/eroakirkosta/miksiero
uskon Jeesukseen, haluan kirkon palveluksia, kuten ristiäiset, häät, rippijuhlat, hautajaiset jne.
Lisäksi uskon, että osa maksamastani rahasta menee hyvään tarkoitukseen.
Erotkaa te rauhassa kirkosta, jotka haluatte!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mielelläni myös niistä:)
Enkä eroa.
Rahalla ei ole merkitystä. Usko on tärkeintä ja siksi kuulun kirkkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
arvostan myös tätä lapsityötä, koska mikään muu taho ei järjestä mitään sellaista tällä paikkakunnalla.
Jos ei usko, voi vapaasti erota! Raamattu on pyhä kirja, jota pitää kunnioittaa ja noudattaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enkä myöskään usko Jumalaan, joten erosin kirkosta. NAimisiin menimme maistraatissa, lasta ei olla kastettu eikä seurakunnan kerhoissa käyty.
Ja toivon että siinä vaiheessa kun kuolen ei kukaan hommaa pappia tai minua mihinkään siunattuun maahan :P
arvostan myös tätä lapsityötä, koska mikään muu taho ei järjestä mitään sellaista tällä paikkakunnalla.
Päiväkerhojen ja perhekerhojen järjestäminen kuuluu ilman muuta kaupungille. Jos ei kuntanne sellaisia järjestä, vaatikaa parempaa palvelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei kirkkoon kuuluvat muuten haudataan? vai tuhkataanko kaikki heidän toiveestaan?
Miksi vihaat oikeaa Hyvyyttä ja Rakkautta niin paljon? Kai siihen joku syy täytyy olla?
Kertoisitko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja vastineeksi saamme alennusta lapsemme pianotunneista ja lisäksi käymme perhekerhossa.
no se nyt ei mitään auta:D
rahahan se on mikä ratkaisee, johan sen näkee, kun tätäkin ketjua lukee.
arvostan myös tätä lapsityötä, koska mikään muu taho ei järjestä mitään sellaista tällä paikkakunnalla.
Päiväkerhojen ja perhekerhojen järjestäminen kuuluu ilman muuta kaupungille. Jos ei kuntanne sellaisia järjestä, vaatikaa parempaa palvelua.
Vaatimukseksi jää. Enpä ole kuullutkaan, että kunnalla olisi mitään velvollisuuksia järjestää lasten kerhotoimintaa. Ja jos on, niin sitä varmaan järjestetään jossain kirkonkylällä. Täällä syrjäkylillä kirkko on ainoa. Onneksi edes joku järjestää.
Itse en usko, vaikka kuulun kirkkoon. Mutta arvostan kirkon tekemää työtä siitä huolimatta.
ei kirkkoon kuuluvat muuten haudataan? vai tuhkataanko kaikki heidän toiveestaan?
Siviilihautajaisissa ei ole pakollista kaavaa, vaan ne voidaan monin eri tavoin rakentaa heijastamaan vainajan persoonallisuutta ja sitä merkitystä, joka hänen elämällään on hänen läheisilleen ollut.
Usein hautajaiset etenevät seuraavasti: ensin saattohetki kappelissa arkun äärellä ja mahdollinen arkun hautaan laskeminen sekä heti sen jälkeen muistotilaisuus tarjoiluineen muualla. Jos vainaja tuhkataan niin uurnanlaskuun viikon tai parin kuluttua osallistuvat ehkä vain lähiomaiset. Toinen tapa on saattaa vainaja tuhkattavaksi lähimpien kesken ja viettää varsinaiset hautajaiset muistotilaisuuksineen vasta uurnan läsnäollessa.
Pidettiinpä saattohetki kappelissa, kotona, pitokartanossa, avomerellä tai vaikkapa omenapuun alla, siihen sisältyy yleensä musiikkia, puhe tai useitakin, kukkasia ja kynttilöitä sekä paljon tunnetta. Mitä henkilökohtaisempi ja lämpimämpi itse hautausseremonia on ollut, sen vähemmän paineita kohdistuu muistotilaisuuden ohjelman järjestämiseen.
Kappelissa pidettynä saattohetki noudattaa yleensä totunnaista muotoa myös rakenteeltaan. Tavallisin ja usein luontevin - mutta ei millään tavoin pakollinen - järjestys on nykyään:
alkusoitto (yleensä uruilla)
saattoväen kukkatervehdykset
musiikkikappale (instrumentaalimusiikkia tai yksin-, yhteis- tai kuorolaulua)
saattopuhe
musiikkikappale (ks. edellä)
loppusoitto (yleensä uruilla)
Jos taas tilaisuus pidetään muualla tai saattoväki kokoontuu vasta uurnanlaskuun, vaihtelua esiintyy enemmän.
Joillakin paikkakunnilla hautausmaan ja kappelin omistava seurakunta ei luovuta kappeliaan muihin kuin kirkollisiin hautajaisiin. Tällöin siviilihautajaisten saattohetki pidetään tavallisesti haudalla ja seremonia on olosuhteiden pakosta suunniteltava lyhyemmäksi. Usein musiikki ja pitemmät puheet esitetään vasta muistotilaisuudessa.
Yksinkertaisinkin hautausseremonia koostuu useista elementeistä, joita meidän kulttuurissamme ovat tavallisesti kappelimiljöö symboleineen, kukin koristeltu arkku katafalkilla; saattoväen rooli (arvokas pukeutuminen, kukkienlasku, surun ilmaukset); tilaisuudessa esitetty musiikki sekä saattopuhe.
Suurin osa vainajista, myös tuhkatuista, saa viimeisen leposijansa hautausmaalta. Suomen hautausmaista lähes kaikki ovat yhä evankelis-luterilaisten seurakuntien omistuksessa. Hautapaikan saadakseen ei tarvitse kuulua kirkkoon eikä käyttää sen seremonioita, vaan seurakuntien on luovutettava hautapaikka kaikille kunnassa asuville.
Vuoden 2004 alussa voimaan astunut hautaustoimilaki määrää seurakunnat tarjoamaan hautapaikat samaan hintaan kaikille, jäsenyyteen katsomatta. Vuodesta 2007 alkaen laki velvoittaa seurakuntia ylläpitämään omilla hautausmaillaan myös ns. tunnustuksettomia hauta-alueita ei-kristittyjen käyttöön. Seurakuntien hautausmailta hautapaikan myy kirkkoherranvirasto tai seurakunnan hautatoimisto.
"Kuntien avoin varhaiskasvatus
Kuntien avoin varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, joka tarjoaa monimuotoisia palveluja, kuten avoimia päiväkoteja, kerho- ja leikkitoimintaa sekä leikkipuistoja ja perhekerhoja. Palvelumuodot ja niiden nimitykset vaihtelevat kunnittain.
Palvelujen yleisenä tavoitteena on tarjota kotihoidossa oleville tai vähän päivähoitoa tarvitseville lapsille ja heidän vanhemmilleen sosiaalisia kontakteja, monipuolista toimintaa yhdessä muiden lasten ja vanhempien kanssa ja kasvatuksellista tukea.
Toiminnan sisällöissä voidaan painottaa esimerkiksi musiikkia, kädentaitoja, ympäristökasvatusta ja liikuntaa. Leikin osuus toiminnassa on keskeinen. Kuntien tarjoama kerhomuotoinen toiminta on pääsääntöisesti maksullista."
arvostan myös tätä lapsityötä, koska mikään muu taho ei järjestä mitään sellaista tällä paikkakunnalla.
Päiväkerhojen ja perhekerhojen järjestäminen kuuluu ilman muuta kaupungille. Jos ei kuntanne sellaisia järjestä, vaatikaa parempaa palvelua.
Vaatimukseksi jää. Enpä ole kuullutkaan, että kunnalla olisi mitään velvollisuuksia järjestää lasten kerhotoimintaa. Ja jos on, niin sitä varmaan järjestetään jossain kirkonkylällä. Täällä syrjäkylillä kirkko on ainoa. Onneksi edes joku järjestää.
Itse en usko, vaikka kuulun kirkkoon. Mutta arvostan kirkon tekemää työtä siitä huolimatta.
Kaikilta uskontokuntaan katsomatta perittävä yhteisövero kattaa täysin kirkkoon kuulumattomien hautauskulut ja paljon paljon muuta. Toivottavasti jonakin päivänä kunnat huolehtivat hautausmaista.
En jaksa uskoa, että kirkkoon kuulumattomat haluavat käyttää seurakunnan tiloja esim. nimiäisissä, kun muitakin tiloja on saatavilla. Harva kirkkoon kuulumaton haluaa avioliitolleen siunauksen - sen sijaan kirkkoon kuuluva puoliso voi sitä vaatia.
Hyväntekeväisyyttä ja ystäväpalvelua tekevät myös monet puolueettomat tahot. Toki on järkevää antaa rahansa kristilliselle organisaatiolle, jos uskoo sen sanomaan ja pitää kristinuskon levittämistä tärkeänä.