Etkö sinäkään pysähtyny auttamaan? Mikset?

Kaipa sen nyt monikin on nähnyt?! Eikä kukaan tullut auttamaan!

jos junalla olisin tuona viikonloppuna kulkenut ja sen mummon siellä hississä huomannut.



Ihme ettei kukaan muka huomannut, kun esim: rattailla kulkevien ainoa vaihtoehto aseman tuossa päässä on käyttää hissiä, taikka sitten kiertää turhan pitkä matka aseman toiseen päähän, jolloin varmasti myöhästyisi junasta..

en minäkään ymmärtäisi että kummallisesti huitovalla mummolla joku hätä olisi. Mun puolestani huitokoon vaan, on se sitten hullu tai hätistelee ampiaisia. Mut jos se olishuutanut apua, niin sitten olisin toki mennyt apuun...

Vähät välittävät muista ihmisistä.

eipä suomalaiset auttamaan useinkaan pysähdy.



Juuri kuuntelin radiosta erään äidin haastattelua. Hän kertoi lapsensa saavan säännöllisesti sairaskohtauksia, missä tahansa.



Ainoat jotka yleensä menevät kysymään tarvitsetko apua, ovat lapset ja humalaiset.

eipä suomalaiset auttamaan useinkaan pysähdy. Juuri kuuntelin radiosta erään äidin haastattelua. Hän kertoi lapsensa saavan säännöllisesti sairaskohtauksia, missä tahansa. Ainoat jotka yleensä menevät kysymään tarvitsetko apua, ovat lapset ja humalaiset.

Nuorempana asuin Helsingissä ja liikuin paljon yleisillä kulkuneuvoilla. Monta kertaa jouduin auttamaan apua tarvitsevia, esim. kerran Pasilan aseman lattialla, tolpan juuressa lojui nainen tiedottoman näköisenä. Kaikki ihmiset vain kävelivät ohi (oli keskipäivä). Pysähdyin ja aloin herätellä naista, en saanut hereille. Pyysin Mäkkärin työntekijöitä soittamaan ambulanssin (oli vielä sitä aikaa, kun kaikilla ei ollut kännyköitä, ei minullakaan). En tiedä soittivatko, olivat vähän sitä mieltä, ettei kaikille kännisille tarvitse ambulanssia soittaa. Onneksi yht'äkkiä paikalle saapui pari nuorta miestä. He kertoivat olevansa ensihoitajaopiskelijoita ja ottivat tilanteen haltuunsa. Naisella oli epilepsiakohtaus. Minä sain heiltä luvan lähteä töihin, oli jo kiire, lupasivat pitää naisesta huolen. Koko aikana kukaan muu ei pysähtynyt.

Toisen kerran pelastin näkövammaisen henkilön Sörnaisissä ajoradalta. Seisoin ratikkapysäkillä ja kuulin jonkun koputtavan pysäkin seinää ajoradan puolelta. Menin katsomaan, siellä oli näkövammainen joka tökki kepillään pysäkin seinää. Kukaan autoilija ei pysähtynyt eikä kukaan kadun toisella puolella oleva tullut apuun. Menin kaiteen alta auttamaan.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä. Täytyy toivoa, ettei itselle koskaan tapahdu mitään, koska kukaan ei todellakaan auta.

en minäkään ymmärtäisi että kummallisesti huitovalla mummolla joku hätä olisi. Mun puolestani huitokoon vaan, on se sitten hullu tai hätistelee ampiaisia. Mut jos se olishuutanut apua, niin sitten olisin toki mennyt apuun...