Pitääkö lapselle antaa niin paljon huomiota kuin hän vaatii?
Meillä esim. 2-vuotias olisi koko ajan sylissä, tahtoisi että leikin koko ajan hänen kanssaan.
Välillä itkun kanssa jää yksin huoneeseensa leikkimään, jotta edes joskus saisin jotain tehtyä rauhassa itsekseni/vauvan kanssa. Tästä on ollut huono omatunto (esim. tänä aamuna pistin leikkimään, sanoin että nyt en voi pitää sinua sylissä, on tehtävä hommia, olisi toki saanut tulla mukaani niitä hommia tekemään muttei tahtonut vaan itkien jäi huoneeseensa, olisi tahtonut minun jäävän myös).
Kommentit (23)
siinä jaksaa kantaa vielä 3v ja oikealla voi kääntää soosijauhoja pannussa.
Ootte naiset pimeitä ja ottakaa huomioon nyt olen yksin huoltaja isä ja hoidan tietysti lasta patärhaani mukaan mutta kyllä nyt herranjumala omiakin juttuja on pakko välillä tehdä ei se lapsi kuole itkuun en tiedä ketään kuka olisi itkuun kuollut ja turha nyt tulla sanomaan että lapsesta tulee epäsosiaalinen tai jotain muuta koska minulla on tällä hetkellä maailman ihanin 8b tyttö tosiaan ei nykyään valita ja itke koska on oppinut jo pienenä että sellainen turha itku ei johda mihinkään
kuin vain olen pystynyt. Tietenkin se oli todellä väsyttävää aikaa, kun pieni roikkui lahkeessa jatkuvasti ja vessassa istuessanikin saatoin pitää toista sylissä, siinähän se oli paljon helpompaa kuin monessa muussa tilanteessa.
4 - 5 -vuotiaana olen sitten alkanut opettamaan enemmän sitä, että äiti tekee nyt ruokaa, joten äidille pitää antaa työrauha, jotta saadaan sitä ruokaa. Ja niin edelleen. Ja että ruuan jälkeen voidaan sitten katsoa ne sun jutut.