Lue keskustelun säännöt.
Pelottaa päästää lapsia uimaan anopin kanssa
17.07.2010 |
Mummo ei ole mikään höperö ja ihan kiva, että ottaa lapset hoitoon ja mikäs sen mukavampaa kesällä kuin uiminen. Mutta joka kerta kun jätän lapset sinne, kouraisee sydämestä. Pelkään, että mummo ottaa liian rennosti lasten kanssa tai joku sen tuttu tulee rannalle, anoppi on vähän sellainen tuulellakäyvä... En voi edes kuvitella, miten kamalaa olisi saada soitto, että oma lapsi on hukkunut.
Kommentit (11)
1/11
|
18.07.2010 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Toivottavasti ei käy huonosti.Ehtivät sitten myöhemminkin ja eikö voi sitten tehdä jotain muuta.Itse en ottais vastuulleni edes naapurin lasta ellei jo jotain 11.v olisi ja uida osaisi.Olen aina luottanut omaan vaistooni. Sitäpaitsi vaikka mummi ois kuinka järjissään niin ei ole kuitenkaan yhtä valpas kuin äiti/isä joka touhuaa lasten kanssa päivittäin.Mut onnea heille matkaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ikäiset sun lapset on? Aika oleellinen asia kuitenkin.
joka kerta kun jätän lapset sinne. Pelottaa erityisesti liikenne. En ole kovin suopeasti suhtautunut heidän autoiluunsa ja siksi kulkevatkin julkisilla. Myös muut asiat pelottavat, kun isäni on aivan "vastuuton" ja äitini on kyllä vastuullinen, mutta hänellä on aina niin monta rautaa tulessa, ettei ehdi vahtia kaikkea. Lisäksi on vielä kauhean kova puhumaan eli huomio kiinnittyy aivan muualle kuin lasten puuhiin. Ok, nyt isommat lapset ovat jo isoja ja vahtivat kiitettävästi myös kuopusta eli hiukan voin jo huokaista...
Anoppi on muuten tarkka, mutta ei uskalla kieltää lapsia riittävät napakasti, jos on vaarallinen paikka. Mökille uskallan nykyään jo isommat päästää anopin kanssa, kun tiedän, että osaavat uida ja anoppi vahtii, vaikka hänellä onkin heikko uimataito.
Hän ei tosin muutenkaan ole kovin luonteva lasten kanssa eikä osaa ennakoida tilanteita yhtään. Onneksi mies on samaa mieltä kanssani, joten ei tarvi vääntää siitä saako mummi viedä lapsia rannalle tai muihin reissuihin.
sovittu että kännykkä mukaan rannalle ja lapset vaikka 7v osaa uida käyttää varalta uimakellukkeita ,
voithan päättää että uimaan eivät saa mennä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enkä päästäisi omankaan anopin kanssa. Mieheni muistelee vieläkin, miten meinasi hukkua pienenä ja äitinsä vaan otti aurinkoa rannalla vikaisematta päinkään.
koska anoppi on kuitenkin ihan "järjissään" ja myös voimissaan, jaksaa lasten kanssa.
Ongelma on varmaan eniten mun korvien välissä, ainahan se vähän pelottaa jättää lapsia hoitoon ihmisille, jotka ei kuitenkaan tiedä kaikkia lasten arkimetkuja. Vaikka toisaalta itse olisin varmasti toisten lasten kanssa ekstravarovainen.
Ei pitäis miettiä liikaa. Mutta noi uutiset noista hukkuneista lapsista saa ajattelemaan asiaa omalle kohdalle :(
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sovittu että kännykkä mukaan rannalle ja lapset vaikka 7v osaa uida käyttää varalta uimakellukkeita ,
voithan päättää että uimaan eivät saa mennä
En päästäisi omiani kuuna päivänä yhdenkään isovanhempansa kanssa, en edes oman äitini... Nyt noita karmeita uutisia on ollut jo ihan liikaa.
Ostatte sellaisen pienen puhallettavan uima-altaan mummolan pihamaalle ja lapset saa uiskennella siinä. Tokihan siihenkin voi taapero vahtimatta hukkua, mutta lienee epätodennäköisempää kuin rannalla suuressa ihmismassassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini on juuri sellainen, että jos joku tuttu tulisi rannalle, keskittyisi vaan esittelemään kuopusta ja esikoinen saisi uida ihan yksin. Siinähän sitten hukkuisi jos olisi hukkuakseen :-( Äitini ei edes osaa itse uida kovin hyvin, joten pelastamaankaan hänestä ei olisi.
Anoppi sen sijaan osaa katsoa sillä silmällä molempia lapsia. Yleensä hänen mukanaan rannalle lähtee myös appi ja miehen nuorin sisko joka asuu vielä lapsuudenkodissaan. Että vaikka anopin silmä välillä toisesta irtoaisi, niin vahtijoita olisi useampi mukana.
Silti. Olen miettinyt että minkä ikäisen lapsen päästäisin yksin rannalle? Esikoinen on nyt vasta 7v, osaa uida todella hyvin, mutta ei tietenkään riittävän hyvin ollakseen yksin. Mä ite muistan poimineeni joskus 15- vuotiaana 11-12 vuotiaan tytön vierestäni ylös vedestä. Oli juuri vajoamassa pinnan alle, kun sain napattua ylös. Yski vedet pois ja kiitti hengenpelastamisesta. Oltiin jollain kesäleirillä ja uitiin ihan laiturin lähellä. En tiedä miksi hän yhtäkkiä lähti vajoamaan, loppuiko voimat vai mikä tuli.
Joka tapauksessa olen miettinyt kuinka noloa olisi käydä vielä 12- vuotiaan kanssa rannalla mukana? Vai menisikö se oppi päähän tuon ikäiselle? Että aina korkeintaan niin syvään veteen, että jalat yltää tarvittaessa pohjaan - ja pää pinnalle.