Exällä lasten suhteen ihan ihme sääntöjä.

Eikös hän kuitenkin ole lastesi ihan nykyinen isä?



Itsekin olen eronnut, silti en ala exän tapoja olla vanhempi kritisoimaan, kunhan turvallisuus ja joku tolkku on taattu.

Mitäs jos lapsen toisessa perheessä nuorempi siskopuoli olisikin saanut jo korvikset? Kumman sääntöjä oikein silloin noudatetaan?



Kun lapsella on kaksi perhettä, on hänen biologisten vanhempiensa tehtävä päättää yhdessä, milloin mikin asia toteutuu eikä siihen voi vetää siskopuolien asioita mukaan. Täytyy näiden siskopuolienkin tajuta, että kun lapsella on toinen vanhempi eri, ei aina asiat mene tasan. Monet muut asiat saattaa mennä ihan yhtä epäreilusti esim. matkat, uudet vaatteet, milloin saa alkaa käyttää meikkejä, miten paljon saa viikkorahaa jne. Ei voi olla niin, että toinen perhe päättää muiden lasten mukaan ja toisen perheen on siihen vain sopeuduttava. Tässä tapauksessa biologiset vanhemmat ja lapsi muodostavat sen kolmannen perheen, jonka on tehtävä päätökset kompromisseina riippumatta toisten perheenjäsenien tilanteista.

Ja poikasi hankkia mopon. Mutta et voi vaatia exääsi kustantamaan niitä. Minua harmitti kun vanhemmilla oli "tasavertaisuus"periaate. Esim en saanut kännykkää ennen isosiskoani. Isosisko kun päättikin olla "erilainen nuori" eikä halunnut kännykkää, en sitten saanut minäkään. 2000-luvun rippikoululaiselle oli nolo paikka kun kaverit kyselivät numeroa ja piti vastat ettei ole kännykkää. Ikäluokkani kun sai kännykän yleensä viimeistään yläasteelle mennessä. Nolotti sanoa ettei olla lestoja on meillä televisiot ja kaikki, en vain saa kännykkää ennen siskoani ja se ei halua sellaista...



Tuossakaan tasavertaisuusperustelussa ei ollut mitään järkeä, siskonihan ei edes halunnut puhelinta. Luulen että vanhemmat vain helposti käyttävät kaikenlaisia tuollaisia perusteluita jos haluavat evätä jotain lapselta. On helpompi sanoa lapselle että se on epäreilua, kuin että ei vain ole meidän mielestämme tarpeen tuhlata tuollaiseen.



Minusta voit tosiaan tehdä hankinnat. Ne ovat täysin kohtuulliset ja perustellut ja lapsesi sopivan ikäisiä. Olet kuitenkin 50% lastesi vanhemmista, sinun mielipiteesi pitäisi painaa yhtälailla kuin exäsi, miten tämä siis on kehdannut evätä suoraan perustellut asiat jotka sinä hyväksyisit?



Eri asia jos pyynnöt olisivat kohtuuttomia, mutta nuo ovat ihan ikäluokan perusjuttuja ja pojalle mopo jopa tarpeellinen.

Mites kun meillä on mun 5v poika, miehen 2v tytär ja yhteinen vaavi, kuka saa päättää minkä ikäisenä kukakin saa mitäkin? Jos minä sanon että poikani saa vaikkapa puhelimen "vasta" 12-vuotiaana, niin eikö tytärpuoleni äiti (jonka luona tyttö asuu) saa ostaa tytölle aiemmin omaa? Etenkään kun heidän yhteinen sisaruksensa ei tietenkään saisi nuorempana kuin meillä asuva veljensä. Ja pitäisikö myös esikoiseni pikkuveljen (sama isä) noudattaa samoja sääntöjä? Eli kaikissa kolmessa perheessä elävät lapset saisivat kaiken saman ikäisinä?