Mitenkäs se olikaan: vieraan lapsen ohjaaminen / komentaminen vanhempien läsnäollessa?

Minä ainakin sanoisin suoraan lapselle.

mutta ensiksi kyllä sanoisin lapselle ihan ystävällisesti, että meillä ei syödä sohvalla mitään vaan keittiön pöydän ääressä. Aika monella lapsiperheellä on tämä sääntö, joten ei varmaan ole lapsellekaan uusi. Monet vanhemmat ovat sitä mieltä, että kyläpaikassa heidän ei muka tarvitse komentaa, kun eivät tiedä sääntöjä (itselläni on tällainen kaveri), joten lapsi saattaa aika helpolla totella, kun kotonakin voi olla sama sääntö.



Jos ei tottele, sanoisin asiasta vanhemmille. Jos eivät tee mitään, kävisin hakemassa lapsen pois sohvalta sinne keittiöön. Tässä tilanteessa kyllä saattaisin vähän suutahtaa vanhemmillekin, ja voisipa olla, että vanhemmat suutahtavat takaisin. Mutta mikään "ei sen tartte totella, kun ei meillä kotonakaan ole tuollaisia sääntöjä" ei kelpaa selitykseksi vaan kylässä ollaan kyläpaikan sääntöjen mukaan. Tekisin asian kyllä selväksi niin lapselle kuin vanhemmillekin.

Julkisilla paikoilla ja lapsen kodissa en niinkään ellei jotain todella typerää tee.



Meillä on meidän säännöt ja myös vieraat lapset noudattavat niitä. Juurikin olen komentanut naapurin poikaa joka kiusasi meidän koiraa ja kun asia ei mennyt jakeluun hain äidin ja pidin vielä hänellekin puhuttelun.



Ap;n tapauksessa sanoisin suoraan ensin lapselle että kuule meillä on sellainen tapa ettei sohvalla syödä, otappas keksisi ja mene keittiöön syömään. Jos vanhempi antaa luvan sanoisin että meneppäs äitisi kanssa syömään se keksi keittiöön, meidän sohvalla EI syödä.

ei ole hirveästi (vielä) sääntöjä, kun ainoa lapsemme on vauva, mutta se vaeltelusääntö on. En todellakaan pidä siitä, että vieraat, aikuiset tai lapset, kulkevat kotonamme ns. valvomatta. En halua, että työpapereitani, henkilökohtaisia papereita, vaatekaappiani, pesuainekaappia, hygieniatavaroitani pöyhitään. Sovittuna asia on tietty ok, mitään suuria salaisuuksia ei meillä ole.



Yksi lapsi selkeästi "villiintyy" isohkosta kodistamme, jossa on mahdollisuus kadota äidin ja tädin silmänkantamattomiin. Ja hän testaa joka kerta tätä asiaa keksien milloin mitäkin tekosyytä mennä eri kerroksiin tai sitten vain livahtaa jonnekin. En saa tähän mitään kuria, eikä äitinsä sano mitään.



Eikös se ole niin, että jos rakennustyömaata ei ole asianmukaisesti suojattu tai pääsyä kielletty, rakennuttaja vastaa, jos joku putoaa kuoppaan? Vähän samaa sovellan kotonani: en voi taata, että meillä on kaikki huoneet ovat lapsiturvallisia, kuten ompeluhuone, joten asia on ratkaistu siten, että sinne on omin päin pääsy kielletty.

Eilen joku valitteli täällä lapsensa ystävästä, kuinka tämän vanhemmat eivät komentele tätä ja että tätä pitää passata kuin prinsessaa. Täysin käsittämätöntä soopaa: jos lapsi on teillä, oli sitten vanhempineen tai ilman, niin teidän sääntönne kehiin. Ja piste. Luultavasti vanhempansa ovat tyytyväisiä, että joku ojentaa lasta, ja jos eivät ole, niin pikku hiljaa vähennät kutsuja ja etsit uudet kaverit itsellesi ja lapsillesi