Kysymys teille, jotka ette anna lasten uida ilman aikuisen valvontaa

Lapsena muista uineeni, kuitenkin isän kanssa, järven poikki toiseen rantaan. Nyt kun oma lapsi en ikinä antaisi lähteä uimaan niin pitkää reissua. Hukkumisia ihan liikaa, onko niitä sitten enemmän kuin ennen, en tiedä. Lasten uintitaidot ovat saattaneet huonontua, kun suositaan liikkumisen sijaan enemmän tietokoneita yms.

Elintavoissahan se näkyy, lapset lihovat ennätysvauhtia.

vaikkei hänellä ihan hirveän hyvä uimataito vielä ole, uisikohan jotain 15 m? Mutta tää poika on niin arka ettei edes uskaltaisi ottaa mitään riskejä, toisenlaisella luonteella varustettuna en vielä päästäisi.

Nyt meillä on 8v ja helposti hän uiskentelee leikkien tuoksinassa liian syvälle ja saan huudella lähemmäs uimaan. Lisäksi on kokeillut tyhmyyksiä, mm. sukeltanut laiturin alitse (siellähän voi olla jonkinlaisia kiinnikkeitä joihin voi vaikka juuttua kiinni/voi lyödä päänsä laituriin jne) ja hypännyt veteen sellaisesta paikasta pää edellä jossa ei ole tietoa miten syvää on/millainen pohja!



13v mennessä toivottavasti näistä vaaroista on jo monen-monta kertaa toitotettu ja sitten vaan sormet ja varpaat ristiin ja rukouksia taivaaseen kun lapsi lähtee itsekseen kavereiden kanssa.



Kyllä minusta esim. 8v pojalla on yksinään uidessa paljon isommat riskit kuin 15v pojalla!!! Samoin 8v tytöllä suuremmat kuin 15v tytöllä! Tyttö ei iän myötä muutu pojaksi eikä päinvastoin.

mutta eihän hän enää päästä mammaa vahtimaan...

ei voi kuin ristiä kädet ja toivoa, että lapsena saatu oppi edes ajoittain pysyy päässä!



Lapsi ei opi uimaan oppiessaan samalla a) ensiaputaitoja, b) hengenpelastusta, c) ylipäänsä tarkkailemaan kavereitaan mahdollisten onnettomuuksien varalta, d) olemaan uimapaikassa niin, ettei häiritse muita uimareita.



Hän oppii vasta uimaan ITSE.



Sen vuoksi olen aina valvonut lapsia pidempään, toiselle kymmenelle asti. Olemalla läsnä, en niinkään kieltelemällä uimasta.



PS: uimahallissa ja uimarannoilla näkee muuten ihan LIIKAA sellaisia pikku äidin-kullannuppuja, jotka hädin tuskin osaavat uida, mutta sitäkin enemmän huutaa, hyppiä muiden niskaan ja roiskia vettä silmille. Eli sellaista yleisellä uimapaikalla oloakin pitää harjoitella aikuisen VALVONNASSA aika pitkään.



PS: mitä hemmetin ihailtavaa on meidän lapsuuden valvomattomuudessa? Muistakaa, että lasten tapaturman ja kuolemat ovat nykyään onneksi aika lailla harvinaisempia kuin esim. 1970-luvulla - kiitos lisääntyneen turvallisuustietoisuuden.

Oli lapsi tai täysikäinen, on aina seurattava, oltava vähintään uintipari.



Pienin lapsi on kolme ja isoin yhdeksän, joten samalla vahtimisella tulee hoidettua. Yleensä ei saa mennä laiturin alle tai pois näkyvistä. Pienin ei saa mennä niin syvälle, etteikö kädet ottaisi pohjaan. Uida saa rannan suuntaisesti. Kylpylöissäkin on kielto, ettei alle 10 v saa mennä yksin uimaan.



Tosin mökillä menevät laiturille (ja uimaan päinsä) itse vahdin puolella korvalla.

ilman valvontaa, 7-vuotiaasta puhumattakaan, vaikka hänkin on jo käynyt uimakoulua useita vuosia. 16-vuotias kilpauimari saa mennä yksin.



Uimataito on ihan eri asia kuin se, että osaa vähän polskia ja pysyy pinnalla muutaman metrin.



Mä en usko, että toikaan juuri hukkunut 8-vuotias oli oikeasti uimataitoinen. Pohjoismaisen uimataidon määritelmän mukaan henkilö,joka pudottuaan syvään veteen niin,että pää käy veden alla ja päästyään uudelleen pinnalle ui yhtäjaksoisesti 200 metriä,josta 50 metriä selällään,on uimataitoinen. Mä en usko että toi hukkunut 8-vuotias olisi tähän kyennyt, mun 7-vuotias ei ainakaan kykene, joten hän ei myöskään ilman valvontaa ole rannalla. Meidän 10-vuotias on uimataitoinen, mutta luonnonvedet ovat eri asia kuin uima-altaan vesi joten siksi pidän vahtia.

Lapsi ei opi uimaan oppiessaan samalla a) ensiaputaitoja, b) hengenpelastusta, c) ylipäänsä tarkkailemaan kavereitaan mahdollisten onnettomuuksien varalta, d) olemaan uimapaikassa niin, ettei häiritse muita uimareita.

Olen 23 ja me saimme mennä kavereiden kanssa (siis ilman aikuisen valvontaa) uimaan silloin kun jaksettiin polkea matka rannalle ja takaisin itse. Eli olikohan siinä 12-13 vuotiaina. Rannalle oli matkaa 3 tai 4 kilometriä. No meillä ei ollut mitään uimahalleja lähellä joten uimataito hommattiin järvessä. Ja vaikka suht kauhukakaroita olimmekin, ei noilla reissuilla käynyt mitään. Jos ei nokkosen polttamia ja lentopallon pelaamisesta tulleita naarmuja lasketa mukaan. Niin ja rannalla ei ollut mitään palkattuja valvojiakaan.



Eli näistä teksteistä ymmärtäen, jos olisin nyt tuon ikäinen, en pääsisi rannalle kavereiden mukaan ilman valvontaa?

että piti kertoa kun uimaan lähti ja sai mennä vain niin syvälle kuin jalat yltää. Meitä vahdattiin ikkunan kautta varmaan pitkäänkin. rantaan vahti tuli varmaan siihen asti että oltiin 5-v. Asuttiin järven rannalla.



Minusta on eriasia vahtia lapsia kaupungissa, jossa joku toinen voi aiheuttaa ongelman vaikka oma lapsi osaisikin varoa. Uijia on niin paljon, että joku ilkeämielinen voi painaa toisen veden alle tai vahingossa tönäistä laiturilta tms.

Hukkuuhan sitä aikuisiakin vaikka ovat uimataitoisia.

Ja syytä olisi kaikkien vahtia uimaan meneviä lapsiaan. Eilen esimerkiksi olimme todistamassa tapahtumaa, jossa olisi ollut vanhempien parempi olla paikalla.

Uimarannalle ryntäsi kymmenkunta 10-12 vuotiasta pojankoltiaista, joiden kielenkäyttö oli kaikkea muuta kuin tuon ikäiselle sopivaa. Hyppivät toistensa päälle, ja yrittivät upottaa toisiaan. Ihan mielipuolista menoa. Eivät huomioineet yhtään muita uimassa olijoita, pienet rannalla leikkineet lapsetkin jäivät jalkoihin. Uimaranta tyhjeni nopeasti muista uimareista, ja tuo riehuva jengi jäi oman onnensa nojaan. Kaikki katastrofin ainekset olivat ilmassa, toivottavasti kukaan heistä ei hukunut.

6v. sain mennä serkkuni kanssa läheiseen jokeen uimaan kahdestaan. Ja serkkuni oli minua vain neljä vuotta vanhempi. Enkä edes osannut uida silloin. Muutenkin olimme aina uimassa sisarusten ja serkkujen kanssa ja isommat katsoivat pienempien perään. Omaa lastani en missään nimessä noin pienenä päästäisi uimaan ilman aikuisen valvontaa mutta mun lapsuudessani tuo oli meidän kylällä ihan yleistä. Uimme myös eräällä suvannolla jossa siis ihan musta vesi eikä mitään kunnon rantaa vaan aika syvää joka puolella. Nykyään kylmää ajatuskin siitä että niin pienet keskenään tuollaisessa paikassa uimassa. Onneksi mitään ei kuitenkaan koskaan sattunut.

Jos olet vaikka töissä ja 17-vuotias haluaisi mennä uimaan niin ei voi kun ei ole vahtijaa.

Hukkuuhan sitä aikuisiakin vaikka ovat uimataitoisia.

Ja syytä olisi kaikkien vahtia uimaan meneviä lapsiaan. Eilen esimerkiksi olimme todistamassa tapahtumaa, jossa olisi ollut vanhempien parempi olla paikalla.

Uimarannalle ryntäsi kymmenkunta 10-12 vuotiasta pojankoltiaista, joiden kielenkäyttö oli kaikkea muuta kuin tuon ikäiselle sopivaa. Hyppivät toistensa päälle, ja yrittivät upottaa toisiaan. Ihan mielipuolista menoa. Eivät huomioineet yhtään muita uimassa olijoita, pienet rannalla leikkineet lapsetkin jäivät jalkoihin. Uimaranta tyhjeni nopeasti muista uimareista, ja tuo riehuva jengi jäi oman onnensa nojaan. Kaikki katastrofin ainekset olivat ilmassa, toivottavasti kukaan heistä ei hukunut.

Jos olet vaikka töissä ja 17-vuotias haluaisi mennä uimaan niin ei voi kun ei ole vahtijaa.

Hukkuuhan sitä aikuisiakin vaikka ovat uimataitoisia.

Ja syytä olisi kaikkien vahtia uimaan meneviä lapsiaan. Eilen esimerkiksi olimme todistamassa tapahtumaa, jossa olisi ollut vanhempien parempi olla paikalla.

Uimarannalle ryntäsi kymmenkunta 10-12 vuotiasta pojankoltiaista, joiden kielenkäyttö oli kaikkea muuta kuin tuon ikäiselle sopivaa. Hyppivät toistensa päälle, ja yrittivät upottaa toisiaan. Ihan mielipuolista menoa. Eivät huomioineet yhtään muita uimassa olijoita, pienet rannalla leikkineet lapsetkin jäivät jalkoihin. Uimaranta tyhjeni nopeasti muista uimareista, ja tuo riehuva jengi jäi oman onnensa nojaan. Kaikki katastrofin ainekset olivat ilmassa, toivottavasti kukaan heistä ei hukunut.

Jospa lapseni onkin jo silloin muuttanut kotoa pois? En tiedä kun esikoinen täyttää 17 vasta kahdeksan vuoden päästä. En mielestäni tuossa viestissäni maininnut ikää. Lapset kun voivat esim opiskelujen takia muuttaa kotoa pois jo 16 vuotiaana, kuten minä tein.

muuttaa kotoa vasta 19-20-vuotiaana tai vanhempanakin.

8 v voi hyvinkin olla uimataitoinen. Mun 7 v on virallisen määritelmän mukaan uimataitoinen, ihan testattu. Yksi aamu olin uimassa ja 7 v - kysyin iän) ui siinä meidän kaikkien aikuisten ohi 50 m altaassa ainakin kilometrin verran ennen kuin vaihtoi räpylät jalkaan ja jatkoi sitten...



että kyllä 8 v. Silloin kyllä luulisi, että ei hukkuisi...

Ui juurikin tuon 200 m ja hyppää jalat edellä 5 m tornista. En kyllä silti päästäisi häntä yksin uimaan vielä muutamaan vuoteen, ehkä 10-vuotiaana? Vaikea sanoa näin etukäteen.

8 v voi hyvinkin olla uimataitoinen. Mun 7 v on virallisen määritelmän mukaan uimataitoinen, ihan testattu. Yksi aamu olin uimassa ja 7 v - kysyin iän) ui siinä meidän kaikkien aikuisten ohi 50 m altaassa ainakin kilometrin verran ennen kuin vaihtoi räpylät jalkaan ja jatkoi sitten... että kyllä 8 v. Silloin kyllä luulisi, että ei hukkuisi...

järvessä on kuitenkin virtauksia, suvantoja jne, jotka vaikuttavat aikuisenkin ihmisen uimiseen.

Saatikka sitten lapsen, joka on heikompi kuin aikuinen.

Tämä pitäisi muistaa luonnonvedessä uidessa.

Veteen ei mennä koskaan niin, ettei olisi auttamistaitoista kaveria mukana. Itse kävin hengenpelastuskurssin aikoinaan n. 15-vuotiaana, joten silloin jo pystyy kaverikin vetämään kuiville. Mutta teineille tätä asiaa pitää terottaa.

[quote author="Vierailija" time="15.07.2010 klo 14:59"]

Kyllä nykyään hyysätään lapsia ihan mahdottomasti.
Kun itse olin 10-vuotias, uimme kaverini kanssa meressä saaresta saareen, kilometrinkin pätkän kerrallaan.
En muista, että vanhemmat olisi koskaan siitä mussuttaneet.
Sitäpaitsi, itse opin uimaan vasta 7-vuotiaana mutta sen jälkeen tulikin hyvä uimataito. Tuskin olisi tullut, jos olisin saanut vain rantavedessä polskutella.

[/quote]

No ei hyysätä. Pelastin juuri yhden lapsen hukkumiselta.

Ei se mikään ihme ole, että nykynuorisolla on niin hukassa, että mitä voi tehdä ja mitä ei voi tehdä.

On se hyvä, että lapsia suojellaan ja valvotaan, mutta siinä kohtaa, kun ne lykätään pehmustettuun tynnyriin kuten tässäkin keskustelussa moni tekee, tekee sille lapselle kyllä vain ja ainoastaan karhunpalveluksen. Tulee usko, että mitään ei voi tapahtua koskaan, ei sattua, ei mitään ja kaikkea voi tehdä, mitä äiti ei ole vieressä koko ajan kieltämässä, jää kokonaan kehittymättä se oma arvostelukyky, vastuuntuntoisuus ja terve itsetunto.

Antakaa niiden lasten olla lapsia! Ja se tarkoittaa sitä, että myös olla omatoimisia, tukekaa myös sitä itsenäisyyttä vaikka pahalta tuntuukin, että Nico-Petteri-parka joutuisi jo 12-vuotiaana itse voitelemaan leipänsä ja hänen lapsuutensa sillä tavoin julmasti katkaistaisiin.