Miten tulkitset tämän? Muutimme uudelle asuinalueelle. Tutustuttuamme

Se oli 70-lukua.

tai naapureita niin läheisiksi, että heidät olisi ikään kuin velvollisuudesta kohta kutsuttava grillijuhliin, illanistujaisiin ja kaikkiin talon tapahtumiin, kun ohi kulkevat.



Minä ainakin olen pitänyt ison hajuaraon ihan tietoisesti. Kävisin kutsusta kahvilla, koska en inhia ketään, mutta en kyllä ala kaveeraamaankaan naapuruston kanssa. Lieveilmiöiden vaara on paljon suurempi kuin loppuelämän ystävyyden.



Valitsen ystäväni muuta kautta, en kadunnimen perusteella.

Meillä on kivat naapurit joiden kanssa ollaan paljon tekemisissä. TAvaroita lainaillaan puolin ja toisin yms. He ovat käyneet meillä aika monta kertaa niin, että olemme olleet pihalla samaan aikaan ja sitten ole ehdottanut että tulkaa iltapalalle tms. Mielellään tulevat ja istuvat pitkään, mutta eivät koskaan kutsu meitä heille. Olemme ajatelleet että heiltä se ei vain luonnistu eikä ole heiltä mitenkään "normaalia" pyytää ihmisiä tuosta noin vaan kotiinsa, ja siksi eivät sitä tee. Emme anna tämän häiritä kanssa käymistä, sopii meille tämäkin!

me käytiin yhdellä naapurilla ja oli oikein mukavaa. Ei vaan olla saatu aikaiseksi kutsua heitä meille, kun pitäis siivota ja kokata jne. Aikaa kyläilystä on nyt jotain 4 vuotta...

sama juttu kuin tuossa toisessakin ketjussa. Minä olen tosi laiska ja saamaton kutsumaan ketään kylään kun pitäisi siivota ja leipoa sun muuta. Työpäivinä tuntuu ettei riitä aikaa ja energiaa mihinkään muuhun kuin niihin välttämättömiin, saati sitten vierailijoihin.

että jotkut vaan ei osaa tai heille ei tule mieleen pyytää kylään. Ja mielestäni ihmisten "perimä" ja kodin perintö sanelee paljon sitä tapakulttuuria, mitä hän itse aikuisena noudattaa.



Itse olen hyvin pohjanmaalainen, tarjoan siis kahvit vaikka nokikolarille, jos taloon erehtyy :) Minulle on hyvin luontevaa ottaa vieraita vastaan, ohikulkiajtkin ovat meille tervetulleita. Pyydän meille usein tuttuja kylään ja meillä on laaja sosiaalinen verkosto.





Musitan myös lapsuudenkodissani, miten meillä poikkesi usein vieraita, äitini ja isäni myös kyläili usein. Aina oli vieraat tervetulleita ja ei tosiaan oltu yksinäisiä ihmisiä.



Olemme asuneet mieheni kanssa lähes kymmenellä eri paikkakunnalla aina Rovaniemestä Vantaalle saakka ja täytyy sanoa, että kyllä ihmisiä on erilaisia ja joku perushelsinkiläienn on sosiaaliselta luonteeltaan aivan erilainen kuin vaikkapa perusoululainen.



Kuten eräs vanhus sanoi: jos kysyt pohjanmaalaisilta, mistä voisin saada vettä, he pyytävät sinut sisään ja tarjoavat samantien ruuan. Kun kysyt savolaiselta, he portailta viittovat kävelemään ensin sen verran tuonne ja siitä sen verran sinne, siellä se lähde on :)



Voi olla liioittelua, mutta tosiasia sinänsä, että me ihmise olemme erilaisia ja toinen ei välttämättä edes tajua toisen odottavat vastavierailukutsua. Samalla tämä ihmienn voi ollaäärettömän mielissään siitä, että on SAANUT tulla teille kylään eikä vaan tajua, että voisi toisinpäinkin pyytää :)

nämä naapurit eivät vain hoksaa kutsua kylään.

Jos he olivat ilahtuneita kutsusta ja viihtyivät, niin ei heillä ole mitään oikeaa syytä olla kutsumatta. Ehkä he eivät vain tule ajatelleeksi, että odotatte vastakutsua.



Minusta on mukavaa kutsua ihmisiä kylään, tykkään ruonalaitosta, leipomisesta yms. Meillä on naapurustossa pari perhettä, joiden kanssa ollaan paljonkin pihapiirissä tekemisissä. Nyt nämä tuttavuudet ovat edenneet sille tasolle, että kyläilykutsuja on ruvettu esittämään puolin ja toisin. Toisen perheen kanssa kutsumme vuorotellen. Esim kun viime viikolla aivan ex tempore naapurit pyysivät lasilliselle, niin me olemme pyytäneet heitä tänä viikonloppuna vastaavasti pienelle iltapalle. Välillä taas ollaan illastettu yhdessä.



Toinen perhe taas ei ole vastakutsua esittänyt, vaikka olemme lasten kautta paljonkin tekemisissä. Luulen, että syksyn mittaan sellainenkin vielä tulee tai vaikkei tulisi, niin tulemme heidät varmastikin kutsumaan uudelleen. En ole niin tarkka näistä vastavuoroista, koska pidän ihmisten kutsumisesta. Mutta toisaalta onhan se kylään meneminenkin mukavaa.

Nykyään ei ole normaalia kyläillä puolin ja toisin, vaan istutaan yhdessä puistossa tai pihalla.



Jatka kutsumista teille. Mitä läheisemmiksi tulette, sitä todennäköisemmin vastakutsukin tulee. Voit vaikka muutaman teillä kyläilykerran jälkeen ehdottaa että nähtäisiinkö seuraavan kerran heillä, vaikkapa viikon kuluttua.