Mites tähän pitäis suhtautua, 17-vuotias tyttö uhkasi muuttaa ensi vuonna pois

Oletko tosiaan niin huonosti kasvattunut lapsen ettet usko hänen pärjäävän? No peiliin on hyvä katsoa...

Mäkin muuttaisin pois kotoa jos oma äitini olisi tuollainen ja asettaisi tuollaiset rajat. Mikset hyväksy lapsesi kasvamista ja aikuistumista?

Hullulta äidiltä kuulostat, joka ahistaa lähes aikuista naista pakolla pieneksi lapseksi. Onko se noin rankkaa, että lapsi kasvaa?

Jos olisin tyttäresi, niin aivan varmasti lähtisin minäkin lätkimään. Tyttö parka, tollanen mutsi... Ei ihme jos ei oo yhtään itsenäistyny!

joka on täysin luopunut omasta elämästään saatuaan lapsen? Kaipa se silloin tuntuu noin kamalata kuin lapsi kasvaa ja itsenäistyy...

minun äidiltäni. Ja me emme ole enää väleissä. Koska tuo sinun tapasi puuttua tyttäresi asioihin ei kasvanut äidistäni pois vaikka täytin 25vuotta. Joten vanhentukoot yksin jos ei anna minun elää omaa elämääni.



Vanhuudestasi saattaa tulla aika yksinäinen mikäli et anna tyttärellesi omaa elämää. Et voi kohdella 17 vuotiasta noin. Vai ajattelitko puuttua hänen asioihin samalla tavalla vielä kun hän on 20vuotias?

on huone vapaana, että voit tehdä siitä työhuoneen. Kanna kotiin huonekaluesitteitä ja suunnittele kaikkea kivaa, kunhan lapsi ymmärtää lähteä.

Itsekin täytän 18 ensi keväänä ja minun on pakko sanoa, etten ymmärrä mikä ongelma vanhemmilla on antaa lastensa aikuistua. Aikuuisen tehtävänä ei ole rajoittaa 17-vuotiasta kuin jotain pikkulasta joka ei pärjää omillaan. Tarkoitushan on päästä eroon lapsesta. Esimerkkinä koirat. Nartut loppuen lopuksi kun pennut ovat tarpeeksi vanhoja häätävät ne pois luotaan, sillä ei pentujen kuulu jäädä äitinsä hoiviin. On järjetöntä puuttua 17 vuotiaan elämään yhtään sen tarkemmin, jos pelissä ei sentään ole mukana mitään laittomia asioita kuten huumeita. Ja kannattaa muistaa että 17 vuotias pärjää hyvin yksin asuessa, jos on töitä.

olen samaa mieltä! kannattaisi käydä jokin keskustelu omassa päässä siitä että lapsi aikuistuu ja aloittaa oman elämänsä.

Eikä edes riidelty. En halunnut elää toisten säännöillä, kun oli mahdollisuus luoda omat.

heti peruskoulua seuraavana syksynä. Pääsin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Tosin, jos olisin jäänyt kotiin, niin luultavammin välit olisi vanhempiin kiristynyt todella paljon. Suhteemme ei ole koskaan ollut kovin "hyvä", mutta joudun nyt kiittämään vanhempiani että antoivat minun lähteä - ja luottivat minuun. Koska nyt vajaan 10 vuoden päästä voin todeta, että mikäli olisin jäänyt kotiin emme todellakaan olisi enää väleissä.



Äitini nääs on saman tyyppinen kuin sinä. Kiitän äitiäni siitä, että hän antoi minun lähteä täydellä sovulla ja ymmärryksellä, vaikka onkin sen jälkeen yrittänyt puuttua elämääni kaikin mahdollisin keinoin. Olemme olleet hetkittäin vuodenkin ilman puhevälejä, koska hän haluaa päättää kaiken puolestani.



Liekkö sitten sen peruja kun muutin niin aikaisin pois kotoa, ajattelee vieläkin että olen se 16vuotias lapsi joka on kotoota lähtenyt.



Joka tapauksessa, anna lapsen mennä. Jotkut lähtevät jo nuorempinakin ja minustakin on kasvanut täysipäinen aikuinen ihminen, jolla on hyvä työ ja oma perhe.



Älä ole natsi. Tyttäresi ei ole enää lapsi. Hän voi lähteä täysi-ikäisenä vaikka kiinaan asti huoraamaan ja sinulla ei ole mitään sanottavaa. Ymmärrä se.



Ja mitä hittoa sinä käyt siellä hänen ovellaan suhaamassa? Anna tytön olla rauhassa. Hän ITSENÄISTYY ja aikuistuu, joten hänen asiat eivät todellakaan kuulu sinulle. Jollei nyt mitään rikollista tapahdu.

on niin huono provo, että ei yhtään edes hymähdytä.

jos olisin tämä porvoolainen tyttöparka, niin muuttaisin saman tien.

provo, niin pelottavaa on se, että tuollaisia "äitejä" on oikeasti olemassa.

Ja sen ikäinen voi päättää, föönaako tai suoristaako hiuksiaan ja miten ne leikkauttaa. Ja jokaisella on oikeus päättää, kuka saa ja milloin tulla omaan huoneeseen.



Eli kuulostat aika kohtuuttomalta. Puhelinajan päättyminen klo 22 on ihan ok. Mutta totta puhuen, jos mulla olis tuollainen äiti, mäkin muuttaisin pois heti ku täyttäisin 18.



nimim. "ja mä ku luulin olevani liian tiukka mutsi" :D

käyttävät hiustensuoristusrautaa. Omakin tyttäreni halusi sellaista viime vuonna, mutta lopetti haluamisen ennen kuin ehdin sen ostaa. Hiustenkuivaajaa hän ei käytä ollenkaan, vaikka kotonamme se onkin ja olen joskus suositellut häntä sitä käyttämään. Hiukset hän saa leikkauttaa niin lyhyiksi kuin haluaa, saa ottaa vaikka kaljun, jos tahtoo. Kyllähän ne kasvavat takaisin enkä näe siinä mitään pahaa.



Kotiintuloajoista: näin kesäaikana tytön kotiintuloaika on puoli kymmenen maissa. Kun hän oli pieni, olimme kesäisin usein kahdestaan leikkipuistossa kello 21:een saakka.



En tiedä, miksi 17-vuotiaan pitäisi tulla kotiin iltakahdeksalta. Tietysti arki-iltana keskellä lukukautta se on aiheellista, kun seuraavana aamuna on koulua, mutta muuten en sitä ymmärrä.



Koettakaa saada jotakin sopua aikaan. Tyttö varmaan muuttaa pois, jos kokee olonsa liian tukalaksi.

Kun hermostui mulle kun takavarikoin sen hiustenkuivaajan ja suoristusraudan. Ihan sama, sen en anna enää hiuksiaan pilata.

Muutenkin musta tuntuu etten enää tiedä mitä pitäis tehdä, kun me ei enää tulla toimeen keskenään. Jos riidellään, niin tyttö sulkeutuu huoneeseensa eikä puhu mulle moneen tuntiin.

En saa enää olla tytön huoneessa, tokaisee vaan suoraan, että mee muualle. Jos kysyn että salaako jotain niin vastaus on välitön ei ja ei se sulle kuulu tms.

Täyttää siis ensi keväänä 18. Ja sanoi ettei yksinkertaisesti pysty enää asumaan mun kanssa samassa asunnossa. Siinäpähän lähtee vaan lätkimään, koskaan ei oo kotona kotihommia tehnyt ja yhtäkkiä lähdössä omaan asuntoon.

Kysyin myös että mitä meinas tehdä koiransa kanssa, jos jonnekin kämäiseen opiskelijakämppään muuttaa. Minähän en sitä rakkia täällä enää kasvata.

Ja kyllä, voin ylpeästi sanoa, että minä olen kiinnostunut tyttäreni elämästä. Puutun tapaan jolla hän haluaa korostaa ulkonäköään, sanoin suoraan etten pidä siitä että hän leikkaa hiuksensa lyhyemmiksi, olen kieltänyt häntä puhumassa puhelimessa iltakymmenen jälkeen ja hänellä on kotiintuloajat kahdeksalta.

Tämä ei tee minusta huonoa äitiä, kuten hän sanoo. Minusta minä olen hyvä ja huolehtivainen äiti, mutta tyttäreni on nyt täysin kohtuuton ja mielestäni väärässä.

Eikös se voisi 17 vuotiaalla olla vaikka klo 23.30?

Hei!



Itselläni on 4 vuoden kokemus sosiaalityön kanssa. Olen siis nyt 17, enkä vieläkään pääse muuttamaan omilleni vaikka kahdessa perhekodissa ollut. Isäni on aivan hullu ja en tule toimeen äitinikään kanssa. Minulla menee hyvin koulussa, en juo enkä polta. Teen kotitöitä ja noudatan sääntöjä. Terveyteni on kärsinyt pahasti, mm. sain paniikkihäiriön ja masennuksen kotitilaanteni takia. Minulla on oikeasti paha olla kotona! Enkä siltikään pääse pois vasta kuin 18 vuotiaana.