Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mieheeni ihastunut nainen, neuvoja kaivataan
13.07.2010 |
Tunnen tämän naisen jo vuosien takaa. Tapasimme työn merkeissä. Aluksi pidin tästä naisesta tai pidän oikeastaan vieläkin. Hän on mukava ja viisas ja kaikinpuolin hauskaa seuraa. Mutta minusta tuntuu, että hän on ihastunut mieheeni.
Mieheni tunteista en tiedä. Enkä oikeastaan niin hirveästi välitäkään. Olemme olleet jo niin monta vuotta naimisissa ja mieheni on aina ollut uskollinen. Toisin sanoen minulla ei ole mitään syytä olla mustasukkainen.
Jotenkin minua kuitenkin vaivaa se, että hän tavallaan kutsuu itse itsensä aina meille käymään. Mökille yöksi jne. Ja minusta tuntuu todella usein, että syy minkä takia hän tulee ei ole se, että hän haluaisi olla minun ystäväni vaan se, että hän pitää miehestäni ja haluaa olla ystävä hänen kanssaan.
Minulla on usein vähän vaivantunut olo kun hän tulee ja tarvitsisinkin nyt neuvoja, että vastaanko hänen pyyntöönsä päästä meille ystäviensä kanssa lomailemaan viikon päästä, myöntävästi. Vai lopetanko yhteydenppidon kokonaan.
Kommentit (60)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse vastaisin kieltävästi, keksisin jonkun tekosyyn. Eihän tuo ole kivaa, vaikkei olisikaan ihastunut, niin saa jatkuvasti miettiä ja asia kuitenkin vaivaa.. =/
Ja kyllä, se voi johtua huonosta itsetunnosta, mutta mollaaminen täällä palstalla varmaan on ratkaisu ongelmaan?
lopetat yhteydenpidon. Mutta kannattaisikohan sinun jutella miehesikin kanssa asiasta?
Miten ihmeessä et välitä tietää miehesi tunteista tässä asiassa?? Että me ihmiset olemme erilaisia, mun miestäni (vanha ukko) on mallipimu hakenut tanssimaan ja on puristeltu pyllystä (hyvännäköinen vanha ukko mulla siis), muttei vois mua vähempää kiinnostaa. Ihan sama vaikka 100 naista olisi rakastunut, jos miestäni ei oikeasti kiinnosta muut kuin minä.
Selvitä nyt ihmeessä, ettei oletettu ihastus ole molemminpuoleista. Miehesi tunteethan ne oleelliset on. Jos häntä kiinnostaa, niin paha juttu. Jos ei, niin voit miehellesi kertoa, että sua haittaa tuo nainen ja mitäs tehdään, voisiko yhteydenpitoa vähentää tms.
Hakeutuu mieheni seuraan. Minä tavallaan katoan ja olen hänelle ilmaa.
Hassua mutta näin meillä aina käy kun hän tulee käymään. Ehkä mieheni on sitten vain niin valloittava, että minun täytyy vain olla tyytyväinen, että hän kelpaisi muillekin :)
Ja miksi heikko itsetunto olisi jotenkin halveksittavaa? Mitä pahaa siinä on jos vähän ihmettelee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ihmeessä et välitä tietää miehesi tunteista tässä asiassa?? Että me ihmiset olemme erilaisia, mun miestäni (vanha ukko) on mallipimu hakenut tanssimaan ja on puristeltu pyllystä (hyvännäköinen vanha ukko mulla siis), muttei vois mua vähempää kiinnostaa. Ihan sama vaikka 100 naista olisi rakastunut, jos miestäni ei oikeasti kiinnosta muut kuin minä.
Selvitä nyt ihmeessä, ettei oletettu ihastus ole molemminpuoleista. Miehesi tunteethan ne oleelliset on. Jos häntä kiinnostaa, niin paha juttu. Jos ei, niin voit miehellesi kertoa, että sua haittaa tuo nainen ja mitäs tehdään, voisiko yhteydenpitoa vähentää tms.
Se kuuluisa HUONO ITSETUNTO, mikä on niin kauheaa ;)
MIllaista ei sitten tietenkään kenelläkään av mammalla olekaan ollenkaan.
Kaikkihan täällä on kauniita ja rohkeita.
kysymykseensä. Jos sinusta ap tuntuu, että tuo "ystäväsi" kutsuu itsensä teille kylään ollakseen miehesi lähellä, niin jostainhan se tunne on sinulle silloin tullut! Oikea ystävä pitää huolen siitä, että ystävällä ei ole eikä tule aihetta syntyä tuollaisia ajatuksia.
Sanoisin, että tuo "ystäväsi" on kaikkea muuta kuin "ystäväsi". Itse ottaisin etäisyyttä tapaukseen. Miehelle en puhuisi, voihan hänkin olla ihastunut naiseen ja sitten kun otat asian esille hän loukkaantuu koska tuntee jääneensä kiinni jostain, jota ei oikeastaan edes ole. Ihastuksia tulee ja menee, mutta tärkeintä on se, mitä niiden kanssa tekee. Miehesi varmasti unohtaa koko hempukan hyvin pian, mikäli hän jää kokonaan pois kuvioista. Sitä ei sitten taas kukaan tiedä, mitä tuollainen selvää imartelevaa ihastusta osoittava typykkä saisi aikaan ajan kanssa, jos saa vain tilaisuuksia tunkea miehesi lähelle ja tehdä itseään tykö. Ehkä jossain vaiheessa, jos sinulla ja miehelläsi on ollut joku sanaharkka, ja miehesi sattuu yksiin tuon ihanaisen naisen kanssa, joka selvästi hänestä välittää, miehesi ottaa hetkellisesti ns. "tilaisuudesta vaarin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
uskooko teistä joku todella, että mies tunnustaa kysyttäessä, että joo, oon mä vähän ihastunut tuohon sun hemaisevaan kaveriisi...
???????
Eipä tarvinnut itse kirjoittaa ;-DD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kysymykseensä. Jos sinusta ap tuntuu, että tuo "ystäväsi" kutsuu itsensä teille kylään ollakseen miehesi lähellä, niin jostainhan se tunne on sinulle silloin tullut! Oikea ystävä pitää huolen siitä, että ystävällä ei ole eikä tule aihetta syntyä tuollaisia ajatuksia.
Sanoisin, että tuo "ystäväsi" on kaikkea muuta kuin "ystäväsi". Itse ottaisin etäisyyttä tapaukseen. Miehelle en puhuisi, voihan hänkin olla ihastunut naiseen ja sitten kun otat asian esille hän loukkaantuu koska tuntee jääneensä kiinni jostain, jota ei oikeastaan edes ole. Ihastuksia tulee ja menee, mutta tärkeintä on se, mitä niiden kanssa tekee. Miehesi varmasti unohtaa koko hempukan hyvin pian, mikäli hän jää kokonaan pois kuvioista. Sitä ei sitten taas kukaan tiedä, mitä tuollainen selvää imartelevaa ihastusta osoittava typykkä saisi aikaan ajan kanssa, jos saa vain tilaisuuksia tunkea miehesi lähelle ja tehdä itseään tykö. Ehkä jossain vaiheessa, jos sinulla ja miehelläsi on ollut joku sanaharkka, ja miehesi sattuu yksiin tuon ihanaisen naisen kanssa, joka selvästi hänestä välittää, miehesi ottaa hetkellisesti ns. "tilaisuudesta vaarin".
Miksi ap:n pitäisi pysyä ystävällisenä sellaiselle ihmiselle, joka aiheuttaa ikävää tunnetta vain siitä pelosta, että hänellä olisi huono itsetunto?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä usealla tuntuu olevan mies, jota pitää varjella vietteleviltä naisilta eikä saa suututtaa miestä kysymästä, värähtääkö viisari vai ei??
En mä tuollaista "ystävää" katselisi myöskään, mutta, jos mies lankeaisi, niin tuo akka on toissijainen asia. Asia nro 1 on se, että mies petti. Ai, jos on riidelty, niin on ok pettää?
Oikeasti, ettekö odota miehiltänne yhtään selkärankaa vai olemmeko palanneet ajassa taaksepäin huomattavasti.
viettelijätär tulee ja viettelee mieheni. Kas, syy onkin minun, suututin hänet eilen ja innokas nainen osui kohdalle sitten. Saahan se ressukka sitten lohdutusta hakea.
Eri asia on se, että kuka tuollaista ystävää todellakaan jaksaisi kauaa katsella lähellään ja miksi ihmeessä tästä ei voi puolisolleen puhua??
Mina olen juuri tuollainen nainen, joka juttelee mieluummin miesten kuin naisten kanssa. Olen kiinnostunut tekniikasta, laskennasta, politiikasta jne ja harva nainen jaksaa vaantaa noista juttua (vaikka onneksi naitakin loytyy). En tarkoita pahaa, enka yrita flirttailla. Tunnen vain oloni rennommaksi miesseurassa. Ehka tama johtuu siita, etta vietin suuren osan lapsuudestani miesseurassa - olin suvun ensimmainen tyttolapsi ja minulla oli kuusi setaa ja enot paalle. Pelasin pienesta pitaen pallopeleja ja latkaa ja ajoin autoa ensimmaisen kerran alle kouluikaisena setani sylissa. Koulussa olin "hyva jatka" enka viela kolmikymppisenakaan osaa pukeutua naisellisesti tai meikata.
Miesystavillani on kausia, jolloin emme paljon tapaa, yleensa silloin, kun heilla on uusi partneri. Pitempaan kuvioissa olleet naiset ovat ymmartaneet, etten yrita vieda heilta miehia, mutta olen sosiaalisesti rajoittunut. Ja he sallivat minulle norttikeskusteluni.
Puhu siis epailyistasi miehesi kanssa. Ehka teilla on samanlainen tilanne kasilla. Valtaosa parisuhteiden ongelmista juontaa siihen, etta ihmiset olettavat asioita eivatka selvita niita yhdessa. Toivotan onnea :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en enää koskaan vastaa myöntävästi tämän naisen kyseleyihin siitä, että saako tulla meille lomailemaan.
Mutta jotenkin yhteisten ystävien kautta hän on kuullut, että olemme menossa taas mökille ja koska mökkimme lähettyvillä on yksi tapahtuma, johon ymmärrän kyllä hän haluaa mennä käymään, hän pyytää nyt jälleen meiltä yöpaikkaa.
Tuohon tapahtumaan menemme sitten kuitenkin kaikki yhdessä ja minun lomani menee tavallaan pilalle. Vai ei näin saisi tietenkään sanoa. Mutta haluaisin mennä tuohon tapahtumaan vain mieheni ja oman perheeni kesken.
siis tarkotin tolle joka sanoo et halveksii tollasia jolla o huono itsetunto ;p
olit sitten oikeassa ihastumisesta tai et; kaikilla meillä on oikeus valita ystävämme, ja jos tämä henkilö tekee olosi epämiellyttäväksi tavalla tai toisella, ei sinulla ole mitään "velvollisuutta" kaveerata hänen kanssaan.
Itselläni suurin osa ystävistä on miespuolisia joka aiheuttaa naisissa ihmeellisiä tunteita :o Monesti oon kuullu että oon joku miestennielijä vaikka kavereita vaan oon niittenkaa ;o
Minulla on usein vähän vaivantunut olo kun hän tulee ja tarvitsisinkin nyt neuvoja, että vastaanko hänen pyyntöönsä päästä meille ystäviensä kanssa lomailemaan viikon päästä, myöntävästi. Vai lopetanko yhteydenppidon kokonaan.
No, lyhyt vastaus on, etta ala kutsu. Kylla sinulla on oikeus lomailla sellaisten ihmisten kanssa, joiden seurassa sinulla on hyva olo. Puhuisin silti miehesi kanssa epailyistasi, jos olisin sina. Ehka kaikki on vaarinkasitysta.
mä saan olla vähän huolissani tämän naisen tunteista mun miestäni kohtaan. :)
Kiitos.
Mutta en siltikään varmaan sano tälle naiselle ei, vaan kutsun silti. Tai siis sanon kuitenkin, että tule vain.
Alue: Aihe vapaa
todella heikkoitsetuntoiselta ihmiseltä. Halveksin kaltaisiasi.