Lue keskustelun säännöt.
Rv 40+3 enkä todellakaan halua enään yhtään lasta!
09.07.2010 |
Apua. Esikoinen 1.5v ja viimeiseen 2 viikkoon en oo nukkunut juurikaan. On vähän sairastellut ja kitissyt, mutta oikeastaan ei ole ikinä nukkunut hyvin. Mun yöt menee siinnä että oon kokoajan sitä hyysäämässä kun ei se nuku. Tänään sain sen nukkumaan pätkän 08.00-10.00 eli se oli ainoa pätkä jolloin minä sain itse nukuttua muutamaa torkahtelua lukuunottamatta. Mää en enään jaksa. Alan olla jo niin kypsä tähän hommaan etten jaksa enään olla pojalle edes äiti. Oon robotti joka hoitaa rutiinilla mutta ihan joka homma on mulle jo niin vastenmielistä. Koko pojan kanssa elämä. Silloinkin kun se on hyvällä tuulella, en jaksa.
Se on vielä niin huomion kipeä ettei päivisinkään viihdy hetkeäkään yksin, ei edes sitä pientä hetkeä että kerkeäisin kusella käydä.
Nyt on kamala ajatellakaan että tähän tulee toinen. En halua synnyttää. En jaksa enään toista. Enhän minä saa enään ikinä nukuttua! 2 kitisemässä yhtäaikaa, jatkuvasti 24/7! Miten kuvittelinkaan että jaksan? Tyhmä minä! Voi luoja, jos tästä hengissä selviän, ei enään ikinä yhtäkään lasta, koiraa, kissaa tai edes kilpikonnaa!
Miten minä edes suoriudun itse synnytyksestä kun univajetta on jo miljoona tuntia.
Kommentit (28)
sun vauva saattaa olla hyvä nukkumaan ja rauhallinen tapaus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vauva syntyy niin sinä keskityt öisin vain vauvaan ja mies hoitaa taaperon yöt! Ehdottomasti niin. Niin tehtiin meillä kun esikoinen oli toisen syntyessä 1v9kk. Ei äiti voi hoitaa kahta pientä lasta huonoilla yöunilla yhtään sen paremmin kuin mies tehdä "tärkeää työtäänkään".
Yhdessä ne lapset olette alulle laittaneet. Sinä olet kuitenkin vastuussa molemmista lapsista päivällä ja vaativan/vilkkaan taaperon kanssa voi nuo päivät olla raskaita eikä vauva helpota siinä yhtään. Tarvitset yhtä lailla unta kuin miehesi, vaikka et palkkatöissä olekaan.
Meille tulee toisen ja kolmannen ikäeroksi noin 1v5kk ja hieman pelottaa tuleva, mutta kyllä siitä selvitään :-) Esikoinen on meillä se vaativa tapaus, toinen helppo hymytyttö ja "kauhulla" odotan josko kolmas on tullut esikoiseen. Minä olen päättänyt yrittää ajatella, että loppujen lopuksi tuo vauva-aika on niin lyhyt ja varmaankin eka vuosi raskain, mut sitten helpottaa.
Ethän ap ole Oulun seudulta? Täälläkin kaivattaisiin äitikaveria.
niin vointisi paranee ja hormonitkin auttaa.
Tsemppiä!
Nukkukaa miehesi kanssa vuoroöin toisessa huoneessa korvatulppien kanssa. Ei ole järkeä siinä, että kumpikin valvoo joka yö.
Meillä kahden vanhimman ikäero oli 1v 5kk. Tosi rankkaa oli kun nuorempi nukkui samaan tapaan kuin tuo teidän esikoinen. No onneksi lopulta löytyi syyt huonoihin öihin.
Meillä huonoja öitä on aiheuttaneet allergiat, allerginen refluksi, astma ja nuorimmalla vaikku korvissa. Suosittelisin käymään hyvällä yksityisellä lastenlääkärillä jonka kanssa voisitte miettiä olisiko esikoisella jotain fyyssistä vaivaa joka aiheuttaa heräilyä. Hyviä lääkärivinkkejä plus paljon asiaa alergioista ja refluksista löydät www.histamiini.com sivustolta. Yksityisellä käynti on meillä maksanut noin 70 euroa mutta samojen asioiden selvittely julkisella puolella on ollut paljon kalliimpaa kun lääkärit vaihtuu ja käyntikertoja kertyy paljon ennemmän. Ja yksityisen lääkärimme kanssa vaihdamme tarvittaessa ilmaiseksi sähköposteja eli käyntejä on tullut aika harvoin.
Ihan oikeasti kannattaa yrittää selvittää miksi esikoinen itkee. Saattaa olla että pelkkä maidoton & kanamunaton dietti helpottaisi ja lapsi nukkuisi paremmin. Meillä löytyi vajaan vuoden ikäseltä laajat allergiat mutta oikean ruokavalion löytymisen jälkeen lapsen unet paranivat todella paljon ja rupesi viihtymään hyvin myös päivisin kun ei enää ollut univelkaa + kurja olo sopimattomien ruokien takia.
Toinen ajatus on että hommaa liina valmiiksi ja opettele käyttämään sitä vauvan kanssa heti alusta alkaen. Se helpottaa tosi paljon elämää.
Kolmas vinkki on että kun vauva syntyy niin jakaantukaa perheenä nukkumaan eri huoneisiin. Mies nukkuu esikoisen kanssa ja sinä vauvan. Näin kaikki ei herää kaikkiin huutoihin. Valitettavasti me jouduimme miehen kanssa nukkumaan yli kaksivuotta eri huoneissa kun lapset heräilivät allergioiden ym. takia niin kauan. Se oli ainut tapa selvitä järjissään.
Ja hurjan isto tsempit. Toivottasti saatte helpon vauvan ja esikoiselle löytyy pian hyvät unenlahjat. Päivä kerrallaan ja pahimmillaan hetki kerrallaan mutta kyllä se vielä helpottaa. Jos voisin niin auttaisin mielelläni jotenkin. Käyn myöhemminkin vilkaisemassa tätä keskustelua jos haluat kysyä minulta jotain allergiosta refluksista ym.
t. Kolmen allergisen lapsen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja toivon tosiaan että seuraava lapsi tulee olemaan helppo, ilman koliikkia ja nukkuisi suht hyvin. Ja ennenkaikkea olisi terve!!! Oon jo ajatellut etten pidä mitään kiirettä sieltä laitokselta kotiutua kun esikoinenkin on hyvässä hoidossa anopilla ja isänsä siellä myös.
Unikoulua ollaan yritetty huonolla menestyksellä jo pitää. Saatiin jo pariinkin kertaan menemään niin että heräili öisin vain parikertaa. Nyt on sairastellut jatkuvasti jotain. Korkea kuume, flunssa, vesirokkokin käytiin läpi (Mies ja poika) ja sitten tuli taas kuumetta. Lääkärissäkin ollaan ravattu mutta ei missään testeissä näy mitään. Ei tulehdusarvot koholla, ei kurkku kipeä ,ei korvat. Vain korkea kuume jatkuvasti. Ja hampaita.
Ja aina välissä kun sairastaa korkean kuumeen, annetaan yölläkin pulloa, ja nuo sairastelut rikkoo sitten meidän "unikoulu projektin" joka on muutenkin niin perhanan vaikeaa.
Mies nousee aamuisin klo 04.00 ja työt alkaa 05.00 joten tuo on tosi paha aika noiden yöheräilyjen kannalta.
Nyt mies on nukuttamassa poikaa ja pitäis itse tajuta jo kovaa kyytiä lähteä nukkuun.
On tää vaan niin perhanan vaikeeta sovittaa arki niin että saisi nukkua, olisi ruokaa edes suunnilleen ruoka-aikana, touhuta pojan kanssa ym. Siinä vielä kun jäisi aikaa parisuhteellekkin ja/tai itselle. Se riittäisi, pahalla siivollakaan ei ole mitään väliä. Nyt kun miettii että tämä aika pitää vielä jakaa, niin tuskanhien saa kyllä otsalle.
Mutta, nyt lähden kokeilemaan onneani. Koti ja keittiö jääköön kuin pommin jäljiltä. Lähden nukkuun ja toivon että poika nukkuisi edes tunnin putkeen!
sellainen tuli mieleen, että mitä jos poika saisi nukkua omassa sängyssään, joka on teidän sängyn vieressä. jos se auttaisi rauhoittamaan yöt??
mut meillä oli taaperon kans tuon ikäisenä täysin samankuuloinen tilanne!
Yöt yhtä suoranaista helvettiä, huusi jos ei sylis ollut, ja sit pirteä kuin peipponen, keskellä yötä halus kattoa lastenohjelmia! Siirrettiin sängystä patjat olohuoneeseen, me isän kans nukuttiin, ja likka katto nauhalta pikkukakkosia ja muita ohjelmia! Nukahti aina aikanaan, yleensä neljän viiden aikaan aamulla! Eihän sekään nyt tietty oikein ollut, et yöt katto tv:tä, mut ei oltais muuten jaksettu. Ja parempi sekin kuin huuto. Oli ainakin hiljaa.
Meillä kesti tämä vaihe 4 vkoa... Sit muuttui siten et valvoi hyvinkin puoleen yöhön-yhteen saakka nukahti milloin mihinkin.. ja tuo vaihe kesti 5 vkoa.
Nyt elämä ollut reilun puol vuotta "normaalia", joudun kyl nukuttamaan joka ilta, mut nukahtaa kuitenkin vielä järkevissä rajoissa.
Toivon sulle ap jaksamista taaperon ja syntyvän lapsen kanssa!