Että raivostutti tulla kotiin. Olin ihan hyvällä tuulella kun hain lapset hoidosta
mutta kotona iski taas karu totuus. Mies meni iltavuoroon (klo 14) ja oli siis aamun ja päivän kotona.
Täällä kaikki tekemättä. Pyykit viikkaamatta, keittiö kaaoksessa, ruokapöytä täynnä lehtiä ja kamaa, sängyt petaamatta, ulkokamoja lojuu olkkarissa, pullot viemättä, roskapussi viemättä, kaikki tekemättä.
Mä kun tulen töistä, haen lapset, käyn kaupassa, laitan lapsille ruuat, raivaan paikat, katson huomiset vaatteet, pesen lapset, laitan iltapalan, laitan lapset nukkumaan, kastelen terassin ja pihan kukat. Sitten kello on noin 21 ja saan itsekin jotain iltapalaa.
Että mua kyrsii tämä touhu. Mä hoidan kaikki juoksevat asiat, huolehdin ruuat, huolehdin pyykit, maksan laskut ja teen käytännössä kaiken. Omaa aikaa mulla ei ole kuin töissä ja muuten mä vain juoksen. Ei ihme että laihduin 20 kg.
Ja se äijä on ennen töihin menoaan kotona, makaa sohvalla ja katsoo telkkua. Siinä sen hommat. Ei tule mieleenkään että voisi tehdä jotakin. Jos haluan että tekee jotain, pitää se kirjoittaa lapulle (että näkee kun herää kun olen lähtenyt seitsemän jälkeen lasten kanssa liikenteeseen). Sitten tekee jonkun jutun ja lopun aikaa makaa.
Mä olen ihan loppu, mä en koskaan lepää. Per*ele.
Kommentit (31)
pyykkejä viikailla kuin miehen? Siis molemmilla perheen aikuisilla on toki moraalinen vastuu hoitaa kodin töitä, mutta poliisi ei tule hakemaan sinua sen enempää kuin miestäsi, jos sinäkin jätät pullot ja roskat viemättä ja heittäydyt sohvalle. Kokeilepa, mitä tapahtuu, jos sinä et tee kaikkea. Jossain vaiheessa se mies sitten varmaan tekee jotain tai ottaa asian ainakin puheeksi. Ei hän varmaan ole roskaan ja paskaan hukkunut omassa kodissaan ennen liittoannekaan? Ja jos lapsilta loppuu puhtaat vaatteet, käyt kaupassa ostamassa uusia (tai vielä parempi, et tee mitään vaan katsot, miten mies sen asian ratkaisee).
Itse olen ikävä kyllä vähän samaa mieltä kakkosen kanssa (vaikka en sitä noin ikävästi ilmaisisikaan). Etkö muka ennen perheen perustamista tiennyt, ettei mies tee osuuttaan kotitöistä ja välitä sinun jaksamisestasi? Kai te asuitte yhdessä ennen lapsiakin? Eikö mies silloinkaan koskaan siivonnut/tiskannut/pyykännyt tai ottanut huomioon sinun jaksamisesi rajoja ja yhteisiä velvollisuuksia? Ettekö puhuneet siitä, miten kotityöt ja lastenhoitovastuu jakautuu, kun yhdessä perhe päätetään perustaa? Miten mies noin niin kuin muuten on suhtautunut sinun hyvinvointiisi, perheeseen&kotiin YHTEISINÄ projekteina ja asioiden jakamiseen parisuhteessa?
Minusta olisi hieman kaukaa haettua, että huolehtivainen, vastuullinen, vaimonsa tunteista välittävä ja tasavertaisessa parisuhteessa ja yhteisessä taloudessa elävä, osallistuva mies yllättäen muuttuisi lasten tulon jälkeen täysin eri ihmiseksi arvoiltaan ja vastuunkannoltaan, eikä yhtäkkiä enää tekisi mitään aiemmin tekemiään kotitöitä tai välittäisi yhteisestä kodista, josta ennen välitti. Voiko tosiaan olla näin?
Ja jos mies nyt sitten on kuvailemasi kaltainen ääliö, niin miksi ihmeessä MAHDOLLISTAT sen jatkuvasti tekemällä hänenkin osuutensa? Lakkaat vaan tekemästä ja katsot, mitä tapahtuu. Niinhän mieskin on tehnyt, ja sinä olet vastannut siihen alkamalla tehdä kaiken.
veisi lapset hoitoon myöhemmin aamulla tai vaikka lounasaikaan. Ettei lasten tarvitsisi lähteä hoitoob noin tajuttoman aikaisin. Eikö mies halua viettää lainkaan aikaa lastensa kanssa?
En ymmärrä, miksi te nykynaiset suostutte miestenne äideiksi. Lopeta aikuisen ihmisen paapominen. Pistä äijän sotkut mustaan jätesäkkiin ja heitä säkki pihalle. Tehköön sille mitä tykkää. Kyllä minäkin miehenä voisin elellä toisen hoivattavana noin, jos joku taulapää siihen suostuisi. Älä siis suostu. Älä ole typerä. Äijä vaan pihalle niin elämääsi palaa värit
Ja lopputulos oli kamala. Ei siinä voi elää. Mieshän on vain tyytyväinen, että nyt ei vaimokaan stressaa, joten voi elää pellossa.
Kokeilin pyykkejä. Ne oli ripustettuna 6 viikkoa. Sitten luovutin.
Kyllä se tekee kun käskee ja valvoo. Ja joskus vapaapäivinään. Mutta ei muulloin. Vaan kun arki ei katoa mihinkään, oli töitä tai ei.
Nyt täytyy mennä pesemään lapset. Sitä ei voi jättää väliin. Eikä iltapalan laittoa...
ap
Onko kyseessä niin itsekäs sika, ettei voi muka herätä lasten kanssa ja viedä heitä myöhemmin hoitoon, etteivät hoitopäivät venyisi pitkiksi?
Ap, MITÄ saat tuollaisesta liitosta? Olisikohan elämä yh:nakin helpompaa, kun olla jonkun ukon lattiarättinä. : P
Itse en sietäisi tuollaista menoa hetkeäkään, vaan kertakaikkiaan panisin niin kovan kovaa vastaan, että hommat alkaisivat sujua vähän tasa-arvoisemmin. En vaan kuuntelisi minkäänlaisia vastaväitteitä (joita tuollaisessa tilanteessa ei edes ole), vaan vaatisin totaalista muutosta kuvioihin tai sitten kuvioista ulos. Mies käyttäytyy kuin kakara. yök.
lisää mutta siitä on paljon enemmän riesaa.
Totta varmaan, että miehessäsikin on vikaa, mutta myös sinun tulisi katsoa peiliin ja kyseinalaistaa toimintaasi. Teet kaiken kotona, miehesi puolesta. Eli käytännössä olet jo aikaa sitten näyttänyt miehellesi, ettei hänen tarvitse tehdä mitään, hommat hoituu kuitenkin.
Kuten edelle, jätä pyykit viikkaamatta, keittiö siivomatta ja sänky petaamatta. Ruoki lapset ja itsesi ja lepää itsekin. Älä elätä miestäsi.
Lähdet vaikkapa kaksi kertaa viikossa jonnekin, pois kotoa. Et vastaa puheluihin tai tekstareihin, vaan mies hoitakoon kaiken, kuten aikuinen ihminen.
Mikäli kaikki on rempallaan palattuasi, ilmoitat kylmän viileästi miehelle, että nuo ja nuo kuuluvat myös hänen hommiinsa.
Kun TIEDÄT sisimmässäsi ansaitsevasi kunnioitusta kanssaihmisiltä, saat sitä myös. Ihmiset arvostavat niitä, jotka arvostavat itseään. Hoida siis itseäsi ja opi ottamaan omaa aikaa ja tilaa ilman anteeksipyyntöjä.
Mä tekisin ap niin,
että miehen iltavuoroaamuna pistäisin pyykkikoneenpyörimään lähtiessäni. Mies saisi sitten ripustaa ennen lähtöään. Oveen jättäisin kauppalistan, mitä tuoda kaupasta. Ja lapset jättäisin tietty nukkumaan. Mies saisi sitten viedä ne hoitoon. Jos tulisi vastustelua, toteaisin tylysti, että voi mennä muuallekin asumaan, jos ei täällä halua!
Miehet ymmärtää paremmin kun on mustaa valkoisella. Kirjoita siis tehtävät listaan ja mielellään jotain sellaista akuuttia, että ripustatko pyykit koneesta tai teetkö salaatin tai koko ruuan valmiiksi sillä itse et ehdi sitä tekemään sinä päivänä jne. Kaupassa käyntikin toisi jo paljon lisää aikaa, kirjoitat vaan kauppalapun valmiiksi.
Jos et siedä miehesi sotkua siten, että itse jätät kokonaan siivoamatta, niin kerää tosiaan kaikki miehen jätökset yhteen säkkiin, jota säilytät vaikkapa eteisessä. Sieltä voi sitten mies käydä tonkimassa, jos on jokin tavara hukassa.
Olen samaa mieltä aiempien kirjoittajien kanssa: jos vaimo passaa miestään, miksi mies tekisi mitään? Miehet (tai ihmiset) ovat opportunisteja; eivät tee yhtään enempää kuin on pakko. Ja pakko ei monelle synny siitä että vaimo nalkuttaa, vaan siitä että koti hukkuu paskaan jos ei mitään ryhdistäydy tekemään.
Lapset voi myös jättää kotona olevan miehen hoteisiin kun äiti lähtee töihin. Ei se mies heitä heitteille jätä, ainakaan niin pahasti että henkensä heittävät.
ja aloita yhdestä tehtävästä ja lisäät myöhemmin toisen jne. Toiset ihmiset vain ei tee ilman käskemistä. Silloin pitää siis tehdä niin.
Mulla on kavereita jotka valittaa kun mies ei tajua jotain tehdä ja sitten ovat marttyyreita eikä edes kerro sitä miehelle että odottavat tämän tekevän jotain "jos ei kerran itse tajua niin en mä ala aikuiselle ihmiselle sanomaan". Silloin on kyllä tyhmä sekin joka ei sano. Ja sano uudestaan ja uudestaan.
Mies tulee töistä klo 01-02, ja lapset heräävät viimeistään seitsemältä. Vien heidät hoitoon jotta mies saa nukkua edes kohtuullisesti.
Miehellä on vapaapäiviä kaksi tai kolme viikossa ja silloin hoitaa lapset, he eivät mene hoitoon. Mutta hän ei silloin tee mitään muuta.
Eli minun pitää tehdä ruuat valmiiksi heille. Ja illalla kun tulen kotiin, on kaaos taas vastassa. Eihän hän voi tehdä mitään kun hoitaa lapsia! Minä käyn kaupassa ja hoidan asiat.
Oma moka tuollainen mies. Kyllä minä sitä rakastan, en kai muuten yhdessä olisi. Ja lapset rakastavat isäänsä. Mutta ei tämä näinkään voi jatkua. Ja kiitos av:lle että täällä saa purnata. En näistä muille halua kertoa...
ap
Meillä suhteen alkuvaiheessa siivottiin yhdessä, tehtiin ruokaa yhdessä, elettiin yhdessä. Sitten tulivat lapset, ja koska tein ruokaa lapsille, tein sitä samalla miehelle. Koska siivosin lasten sotkut, tuli miehen sotkut samalla siivottua jne. Eli koska olin kotona lasten kanssa niin samalla kun tein "lapsista aiheutuneet kotityöt" niin tein kaiken muunkin.
Menin töihin ja selvitin miehelle, että hotellielämä hänellä päättyi tähän, nyt yhteispeliä kehiin. Mies ei enää ehtinyt tai jaksanut tai oli omasta mielestään jo tehnyt tarpeeksi vaihdettuaan yhden vaipan. JOten minä tein kaiken yksin. Kunnes pimahdin täysin ja ilmoitin, että olen tosissani.
Enää en siivoa miehen sotkuja, en tee hänelle ruokaa, käy puolestaan kaupassa, pese pyykkejään tai mitään sellaista, mikä kuuluu kotitöihin. Osaan vaihtaa itse autoon renkaat ja käyttää porakonetta, joten turha vedota, että mies tekee ne miesten työt.
Mies ei ikinä siivoa jälkiään vaan laittaa lapset sen tekemään. Hän maksaa 10-20 e siitä, että lapset passaavat. Ajoittain osa talosta on kuin kaatopaikka, mutta kun joku tuttunsa on tulossa kylään niin alkaa armoton muun perheen moittiminen: kun TE ette tee mitään ja HÄN tekee kaiken yksin.
Muuten se on ihan mukava mies. Ei sitä tämän takia kannata jättää.
Miehesi siis hoitaa lapsia 2-3 päivää viikossa arkisin. se on aikamoista. Tosin hänen pitäisi myös hoitaa kotitöitä siinä sivussa ja edelleenkin töihin lähtiessäsi suosittelen pyykkikoneen käynnistämistä ja kauppalistan ja ruokatoiveen kirjaamista lapulle.
Mies tulee töistä klo 01-02, ja lapset heräävät viimeistään seitsemältä. Vien heidät hoitoon jotta mies saa nukkua edes kohtuullisesti. Miehellä on vapaapäiviä kaksi tai kolme viikossa ja silloin hoitaa lapset, he eivät mene hoitoon. Mutta hän ei silloin tee mitään muuta. Eli minun pitää tehdä ruuat valmiiksi heille. Ja illalla kun tulen kotiin, on kaaos taas vastassa. Eihän hän voi tehdä mitään kun hoitaa lapsia! Minä käyn kaupassa ja hoidan asiat. Oma moka tuollainen mies. Kyllä minä sitä rakastan, en kai muuten yhdessä olisi. Ja lapset rakastavat isäänsä. Mutta ei tämä näinkään voi jatkua. Ja kiitos av:lle että täällä saa purnata. En näistä muille halua kertoa... ap
Mies ei ikinä siivoa jälkiään vaan laittaa lapset sen tekemään. Hän maksaa 10-20 e siitä, että lapset passaavat. Ajoittain osa talosta on kuin kaatopaikka, mutta kun joku tuttunsa on tulossa kylään niin alkaa armoton muun perheen moittiminen: kun TE ette tee mitään ja HÄN tekee kaiken yksin.
Muuten se on ihan mukava mies. Ei sitä tämän takia kannata jättää.
Ei varmasti kannatakaan, mutta toisaalta teillä on ongelma, jonka ei kannata myöskään antaa pahentua. Ehdotan jonkinlaista keskusteluapua, jonka myötä miehellesi tarjoutuisi tilaisuus ymmärtää, että hän kieltää itseltään tosiasioita. Vaikka tilanne ei nyt ole sietämätön, siitä voi jatkossa tulla pahempi. Silloin solmuja on vaikeampi availla. Suosittelen asian käsittelemistä ajoissa.
Siis esim. lopeta miehen pyykkien pesu. Ja kun mies hoitaa lapsia, niin älä tee heille ruokaa valmiiksi, ja eiköhän aikuinen mies pysty lasten kanssa käymään kaupassa ja ostamaan ruokaa! Eli jos hän on 2-3 päivää vkossa lasten kanssa, niin ota silloin sitä omaa aikaa. Aloita joku harrastus, näe ystäviä.
Ja suosittelen kyllä, että käytte jossain puhumassa työnjaostanne ulkopuolisen kanssa.
voin sanoa että kyllä se ärsyttää, kun minua ei todella haittaa että on sotkusta. Meillä tää on kestoriidan aihe. Ollut jo 10 vuotta!!!!Usein ku mies tulee töistä ja mä olen ollu vapaalla on kaikki kotityöt tekemättä, koska miksi tekisin kun ukko tekee ne kuitenkin. Motkottaa samalla mutta tekee silti :-))
Omakin ihana, aktiivinen ja osallistuva mieheni mieluiten laiskottelee. Sille pitää kirjoittaa lista, soittaa perään ja laittaa meiliä, niin ehkä joku asia tulee tehtyä. Hän on myös paljon päivisin kotona lasten ollessa jo koulussa eikä tee yhtikäs mitään, jos en pakota. Hän ei kyllä löhöä sohvalla, vaan lähtee omiin urheilu- yms harrastuksiinsa, joihin mulla ei ole aikaa tosiaan.
Suosittelen siis, että miehesi vie vastedes lapset hoitoon ja sen lisäksi sovit vaikka kolme asiaa joka päivä, mitkä hän huolehtii poissaollessasi. Kirjoita ohjeet ylös ja sano, että on tehtävä!