G: Onko maailma sinusta nykyään pahempi paikka kuin ennen?

niin pidän tästä ajasta enemmän. Olihan se symppistä, että ihmiset oli silloin jotenkin viattomia, mutta toisaalta pahoihin juttuihin ei puututtu, kun oltiin niin häveliäitä. Että eihän toisten kotiin mennä sanomaan, miten pitää elää, vaikka toinen hakkaisi vaimoaan ja lapsiaan päivittäin. Hiljaa vaan paheksuttiin, eikä tehty mitään. Nykyään asioihin puututaan ja se on hyvä!



Naisten asema on parantunut minunkin lapsuudestani paljon, ja ihmisillä on ylipäätään enemmän vaihtoehtoja elämässä.

mutta siis "kulissit" ovat nykyään paremmat kuin ennen (on terveydenhuoltoa, lämpimämmät asunnot, koulutusta tarjolla kaikille jne jne) mutta jotakin ihmisissä itsessään on mennyt vikaan. Ihmiset ovat itsekkäitä ja itsekeskeisempiä, ja meininki on kylmää ja julmaa ja välinpitämätöntä. Heikommat tunnutaan polkevan surutta jalkoihin. Lisäksi on erilaisia suorituspaineita asioista kuin asioista (yleensä pinnallisista asioista) joita ei ennen varmasti tässä määrin ollut.

Ihmiset ovat muuttuneet ja ihmiset muodostavat aikakauden hengen.



Mielestäni silti on nähtävissä ns. pehmeiden arvojen lisääntyminen. Esim. juuri julkaistun tutkimuksen (en muista mikä) nuoret eivät halua enää uraa ja mammonaa,vaan mukavaa elämää perheen kanssa.

mielestäni maailma on joka vuosikymmen minkä olen elänyt (3) mennyt pahempaan suuntaan. 80-luvulla ja vielä 90-luvullakin aika oli viattomampaa. 2000-luvulla jokin muuttui.

Nykyään vain pahuudet pläjähtävät päin näköä joka paikassa

ihmiset on hirveämpiä. Tai jos verrataan lähihistoriaan, ei mihinkään pimeälle keskiajalle. Kaikenlainen toisten auttaminen, vilpittömyys, ystävällisyys, huomioiminen, kauniit tavat ja empaattisuus näyttävät täysin kadonneen. Vallalla on itsekkyys, julmuus, oman edun häikäilemätön ajaminen, piittaamattomuus.

Ihmisille sallitaan ihan liikaa vapautta ajatuksissaan, sanoissaan ja teoissaan. Rajattomuus ja hyvän ja pahan hiipuminen neutraaliksi. Melkein kaikki on yksilönvapauden vuoksi sallittua ja kaikkea pitää ymmärtää ja katsoa sormien läpi huumorilla/ymmärtäen.



Samalla ihmisten oletetaan olevan hirveän vahvoja, mikään ei saisi hetkauttaa.



Tästä kaikesta seuraa varmasti se että nykyään on niin hirveästi käytöshäiriöitä, masennusta jne.



Onhan ennenkin ollut karmeuksia, mutta silloin suurin osa tiesi että xxxx tekee nyt väärin, vaikkei välttämättä voinut sille mitään. Nykyään esim. koulukiusaamisen sivustaseuraajat voivat olla sitä mieltä että vika on kiusatussa (!).

Jos vertaa esim. keskiaikaan tai vaikka 1800-lukuun. Minusta koko ajan mennään parempaan suuntaan esim. lääketieteen ja ihmisoikeuksien kannalta, toisalata tietty saastuminen on ihan toistaa luokkaa kuin joskus 2000 v sitten...



Nykyisin tosiana kaikki tulee ilmi, ennen monet asiat jäi kokonana tietämättä, esim. ei ennne jokainen väkivaltaisesti perheenjäsenen tappama ulkomainen lapsi tullut tietoon.

oli yleensä kiltti ja empaattinen. Ihmisethän kasvatettiin siihen. Ulospäin oltiin ystävällisiä ja ei puhuttu muista pahaa. Sellainen olisi ollut todella huonoa käytöstä.



Nykyään ei enää kasvateta ihmisiä kilteiksi ja se kyllä näkyy! Ero on suuri esim. vrt 100 vuotta sitten ihmiset/heidän lapset ja käytös.



Toki ennen oli vaikeampi puuttua asioihin ja ihan äärikauheita tapauksia tapahtui, mutta arkinen kanssakäyminen oli varmasti ystävällisempää kuin nyt.

Ajatelkaa esim. mikä oli tilanne rotujen ja sukupuolten välisessä tasa-arvossa edes 1950-luvulla!

ja pitää myös muistaa että ennen yhteisön paine oli todella kova. Jos et sopinut yleiseen malliin, jäit helposti hyljeksityksi vaikka se erilaisuuden syy olisi ollut ihan viaton.

oli yleensä kiltti ja empaattinen. Ihmisethän kasvatettiin siihen. Ulospäin oltiin ystävällisiä ja ei puhuttu muista pahaa. Sellainen olisi ollut todella huonoa käytöstä.

Nykyään ei enää kasvateta ihmisiä kilteiksi ja se kyllä näkyy! Ero on suuri esim. vrt 100 vuotta sitten ihmiset/heidän lapset ja käytös.

Toki ennen oli vaikeampi puuttua asioihin ja ihan äärikauheita tapauksia tapahtui, mutta arkinen kanssakäyminen oli varmasti ystävällisempää kuin nyt.

ja jos Suomesta puhutaan, niin esimerkiksi;

- lapsia ei saa enää antaa pois lehti-ilmoituksilla kuten vielä 50-luvulla

- lapsia ei saa lyödä eikä puolisoa(kaan) raiskata

- eläinsuojeluasiat on myös ihan eri tolalla, sillä sanotaan mitä sanotaan, niin ei niillä eläimillä ennen varsinkaan talvisaikaan ollut mitenkään kivat oltavat pienissä, lämmittämättömissä navetoissa lannassa kahlatessaan, nälkäkuoleman partaalla. Samoin monet äärimmäisen julmat pyyntimenetelmät on kielletty.

- kaikilla on asunto, perusturva, oikeus terveydenhoitoon

- naisten ei tarvitse enää kuolla eikä vammautua synnytyksissä kuten ei lastenkaan

- rauhan aikana kokonaiset sukupolvet eivät traumatisoidu sodassa joutuessaan tappamaan toisia ihmisiä tai pelätessään itse kuolevansa.



Täytyy muistaa, että aika harva ihminen on elänyt sellaista romaanien porvarielämää jossa on lähinnä huolehdittu siveydestä ja kirkossakäynnistä. Elämä on ollut raskasta, kivuliasta ja täynnä menetyksiä, pettymyksiä ja hylkäämisiä.

Nykyään vaan tiedotetaan asioista paljon paremmin, jolloin "suuri yleisö" pääsee osalliseksi pahoista tapahtumista. Ennen toimi puskaradio ja nyt media.



Lisäksi ihmisellä on tietoa asioista enemmän, esim syövät sun muut ovat ns. "uusia sairauksia" eli niistä ei ennen tiedetty.



Tietoa siis on enemmän ja mahdollisuuksia, mutta uskon silti, että pedofiliaa yms murhia ja muuta on sattunut ennenkin.

Sotaan on saatu pahempia aseita, mutta sota sinänsä ei ole uusi asia. Ja sota ja sen kauheudet johtuu ihmisistä, ei aseista.

millä tavalla elämä oli ennen parempaa? Mä yritän ja yritän miettiä, enkä keksi. Pari sukupolvea sitten mä olisin kouluttamaton, monella tapaa kipeä ja vaivainen nainen, ikuisesti ansassa avioliitossa joko hyvän miehen tai pahan miehen kanssa. Mulla ois todennäköisesti vammoja synnytyksestä, suuhun mädäntyneet hampaat, jokseenkin huonot asumisolosuhteet, nukkuisin lutikoita vilisevässä sängyssä ja raataisin aamusta iltaan. Ei kovin hyvältä kuulosta.

ihmiset on hirveämpiä. Tai jos verrataan lähihistoriaan, ei mihinkään pimeälle keskiajalle. Kaikenlainen toisten auttaminen, vilpittömyys, ystävällisyys, huomioiminen, kauniit tavat ja empaattisuus näyttävät täysin kadonneen. Vallalla on itsekkyys, julmuus, oman edun häikäilemätön ajaminen, piittaamattomuus.

Kyllä noita auttamisia ja kauniita tapoja näkee yhä. Naisten asema on ennen ollut vieläkin paskempi kuin nyt.

Lääketiede on kehittynyttä, sosiaaliturva on melko hyvä, (ainakaan kukaan ei joudu kadulle kerjäämään ellei itse ryssi ihan totaalisesti) sukupuolten välinen tasa-arvo (Suomessa) on hyvä, lapsiin ja vaimoihin kohdistuva väkivalta on laitonta jne.



Toisaalta nykyään ihmisiä on enemmän ja asutus tiheämpää, joten on suurempi mahdollisuus törmätä johonkin hulluihin. Liikennettä on paljon. Ympäristössä ja ruoassamme on myrkkyjä.



En muuten tiedä, missä tynnyrissä elävät nämä, jotka ovat sitä mieltä, että ystävällisyys, hyvät tavat ja empaattisuus ovat kadonneet. Itse tapaan päivittäin kivoja, ystävällisiä ja hyvätapaisia ihmisiä.