luin R. Dawkinsin kirjan God Delusion
tosin suomennettuna versiona, mutta kylläpä pisti miettimään näitä uskontoja...
Kuinka onnellinen paikka maailma olisikaan ilman yhtäkään uskontoa! Mutta kun ihmisellä on pakonomainen tarve uskoa johonkin yliluonnolliseen, joka hallinnoi meitä ja meidän elämäämme täällä. Vaikka siitä ei ole yhden yhtä todistetta. Missään. Ikinä. Kenelläkään.
Kommentit (22)
on ihan yhtä vahva uskonto kuin teismikin. Toisessa uskotaan varmasti jumalan olemassaoloon, toisessa uskotaan varmasti, ettei jumalaa ole.
Olen ateisti, mutta se ei ole ns. uskon asia. Heti, kun saan todisteet muusta, olen valmis kääntämään kelkkani uskon puolelle. Ateismi ei siis ole uskonto, vaan todisteet ovat sen puolella, ja kun toisin todistetaan, olen valmis muuttamaan ajatusmaailmaani. Todisteeksi voisin hyväksyä esimerkiksi kahdenkeskisen jutteluhetken jumalolennon kanssa ihan kasvokkain. Uskontoon tässä on se ero, että uskonnossa on tärkeintä luottaa uskoonsa, vaikka todisteet olisivat vastakkaisia.
Ei tarvitse kuin katsella ympärilleen. Voiko todellakin kaikki ympärillämme olla sattumaa. Lapsen hedelmöittyminen ja syntyminen, aurinko, tähdet. Entä eläimet ja näiden vaistonvarainen eläminen, syntyminen ja toimiminen. Asioita olisi miljoona lueteltavaksi ja ihmeteltäväksi:)
Kyyniseksi on maailma mennyt, kun täytyy vaatia tieteelliset todisteet kaikelle. Sitä paitsi tiede on myös oma uskontonsa samoin kuin psykologia. Uskotaan vankkumattomaan "tietoon" kunnes toisin todistetaan "vähän" ajan päästä;)
Ilman muuta olen samaa mieltä siitä. Ja on Pietiläislellä onnistuneitakin töitä.
Joka tapauksessa siis ose toinen vaihtoehto olisi paljon huonompi: että suomeksi ei olisi saatavilla näitä kansainvälisiä tieteen ja debatin merkkiteoksia.
Käännetään jutun lopuksi kuitenkin siis kiitokset ja kannaustukset Terra Cognitalle!