Miten Helsingin kauniit, idyllisellä alueella asuvat akateemiset, nuoret äidit suhtautuvat
läskiin,äänekkääseen, maalta muuttaneeseen merkonomiin, joka änkeää pihalla seuraan? Mies on tatuoitu Suomleijonakoruinen,mustiin pukeutuva karju.
Kommentit (24)
Suomileijonakoru ei käy, rasistisen juntin merkki.
Muutetaan sukulaisen kämppään kesäksi miehen ja lasten kans. Siksi vaan kyselen.ja siis mun mies on se mustiin pukeutuva miekkonen, ajelee customilla ja kuuntelee mm. Viikatetta. Mä olen merkonomi ja ääntä lähtee. Aattelin siis seuraan tuppautua.Mut aattelin et onko meil mitään muuta yhteistä kun lapset....
millaisella miehellä tahansa ja millä alueella tahansa
Helsingissä ei asu idyllisillä alueilla nuoria akateemisia äitejä. Kaikki ne on jo mummoäitejä. Ihmettelin päiväkodissa, kun meni siellä ihan muiden mukana saman ikäisenä äitinä ja olin pitänyt mummoäitinä itseäni.
Johtuu siitä
a) akateeminen koulutus vie aikaa
b) oltava töissä jonkin aikaa, että varaa niihin idyllisen alueen taloihin
eli lasten hankinta siirrettävä vasta myöhemmälle iälle.
Saat ihan rauhassa päästää ääntä sieltä orapihlaja-aidan takaa, kukaan ei kuule.
leijonakoru "säikyttäisi" ainakin minut. Rasistia kaverikseni en halua (oli mies rasisti korusta huolimatta tai ei). Muuten ei mitään väliä.
Ja tosiaan nuoria akateemisia äitejä täällä on tosi vähän. Itse olin n. 5-10 v muita nuorempi esikoisen saadessani 26-vuotiaana perhekerhoissa pyöriessäni.
Pidätkö siis hirvittävää meteliä itsestäsi vai karjutko lapsillesi? Vai onko sinulla muuten vain kova ääni, jota et ilmeisesti pysty kontrolloimaan tai halua kontrolloida.
En arvioi ihmisiä heidän miestensä pukeutumisen tai korujen perusteella, mutta kyllä mua ärsyttää hirvittävä huutaminen ja mesoaminen, varsinkin lasten läheisyydessä. Jää sellainen fiilis, että kun ei muuta pädettävää ole, niin kokeillaan sitten volyymilla.
Meidän pikkukaupungissa lähes kaikilla nuorilla on tuo koru ja kun kysyin tyttäreltäni, mitä se heille tarkoittaa, niin vastasi, että isänmaata ja veteraaniasiaa. Monen värisiä teinejä on hänellä kavereina.
Helsingissä ei asu idyllisillä alueilla nuoria akateemisia äitejä. Kaikki ne on jo mummoäitejä. Ihmettelin päiväkodissa, kun meni siellä ihan muiden mukana saman ikäisenä äitinä ja olin pitänyt mummoäitinä itseäni. Johtuu siitä a) akateeminen koulutus vie aikaa b) oltava töissä jonkin aikaa, että varaa niihin idyllisen alueen taloihin eli lasten hankinta siirrettävä vasta myöhemmälle iälle.
Tosin rahaahan voi olla jo omasta takaa ilman työntekoa, perintöä tmv, mutta tosiaan akateeminen nuori äiti on aika mahdoton yhdistelmä. Siis on toki voinut tehdä lapset nuorena, vaikka teininä ja sitten vasta opiskellut, mutta kun se akateeminen koulutus vie aikaa niin kun sen on suorittanut niin ei enää ole mikään nuori äiti. Nuori äiti on ainakin minun mielestäni alle 25v.
Että kyllä ne on joko mummoäitejä tai sitten ei akateemisia.
Meidän pikkukaupungissa lähes kaikilla nuorilla on tuo koru ja kun kysyin tyttäreltäni, mitä se heille tarkoittaa, niin vastasi, että isänmaata ja veteraaniasiaa. Monen värisiä teinejä on hänellä kavereina.
Ihmettelen myös miksi sitä täällä aina parjataan. Monelle se tosiaan on ihan veteraaneja kunnioittava juttu, kuten sormukset. Ei se minusta vielä ihmisestä rasistia tee jos haluaa kunnioittaa kyseisillä koruilla maatamme ja niitä viimeisiä veteraaneja, jotka maassamme vielä asuvat!
ja tuppaudu vaan, musta on mukava jutella kenen kanssa vaan - sen suurempaa ystävyyttä kuitenkaan tulee
säätää volyymia tilan ja tilanteen mukaan? Ehdotan myös, ettet änkeä, vaan esittäydyt ja tutustut ihan normaalisti. Ei kai karjumista ja änkeämistä missään pidetä kauhean kivana? :)
Eli kyllä meitäkin löytyy. Ja perintöä en ole saanut vielä penniäkään. Jos on vainu rahan perään, niin unelmiaan voi toteuttaa jo ennen mummoikää. Minulla sitä ei ole, mutta miehelläni kyllä.
Eli kyllä meitäkin löytyy. Ja perintöä en ole saanut vielä penniäkään. Jos on vainu rahan perään, niin unelmiaan voi toteuttaa jo ennen mummoikää. Minulla sitä ei ole, mutta miehelläni kyllä.
yliopiston suoritettua vain muutamassa vuodessa? Sitä vain ihmettelen...
en mä ainakaan ajattele mitään negatiivista. Ihan hauskaa jos tulee persoonallisia ihmisiä lisää nurkille.
Eniten kuvottaa ne kuivat akateemiset, jotka ovat niin perkeleen hienoa väkeä, että meinaavat tukehtua omaan erinomaisuuteensa. Ovat niin hienostuneita ja helsinkiläisiä.
Hauskinta on seurata kun näiden lasten isovanhemmat tulevat visiitille ja ovat juuri niitä punaniska juntteja junamatkan takaa.
Yrittävät kai siis pönkittää hienostelemalla maalaisuuden traumat pois itsestään? Pellejä joka tapauksessa.
Siinä välissä kaksi lasta ja sitten gradu loppuun. Kolmas, samalla viimeinen, lapsi tähän väliin. Aikaa kului yhteensä 7 vuotta opintojen aloittamisesta viimeiseen lapseen.
T: 18
Eli kyllä meitäkin löytyy. Ja perintöä en ole saanut vielä penniäkään. Jos on vainu rahan perään, niin unelmiaan voi toteuttaa jo ennen mummoikää. Minulla sitä ei ole, mutta miehelläni kyllä.
yliopiston suoritettua vain muutamassa vuodessa? Sitä vain ihmettelen...
joidenkin mielestä jopa 25v äitiä voidaan kutsua "nuoreksi äidiksi"... Heh, onhan se vähän hassua mutta jotkut ovat oikeasti sitä mieltä.
Siinä välissä kaksi lasta ja sitten gradu loppuun. Kolmas, samalla viimeinen, lapsi tähän väliin. Aikaa kului yhteensä 7 vuotta opintojen aloittamisesta viimeiseen lapseen. T: 18
15-vuotiaana tai sinua ei oikein hyvällä tahdollakaan voi enää kutsua nuoreksi äidiksi...?
Eihän se sitä tarkoita että jos on lapsen saanut nuorena niin on ikuisesti nuori äiti...
joka asuu omakotitalossa ilman perinnöksi saatua omaisuutta on harvinaisuus Helsinginidyllisillä alueilla.
Onko se merkonomi mies vai nainen? Miksi se änkeytyy seuraan?