Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Pohdintaa lasten asumisesta eron jälkeen, mielipiteitä/ajatuksia?

Vierailija
30.06.2010 |

Kirjoitin jo aiemmin otsikolla, että mies yrittää viedä lapseni. Tässä nyt tiivistettynä kokonaistilanteemme, täällä harva näyttää lukevan koko ketjun ja vastaa vain aloituksen perusteella.



Tilanne siis se, että lapset ovat asuneet isällään minun jouduttua vaikean raskauden takia sairaalaan ja sairaalassa oloni jatkui vauvan synnyttyä vielä 3,5kk ja nyt ollut kotona vajaan kuukauden. Isommat lapset ovat asuneet isällään reilu 6kk ja "äitipuoli" + hänen 2lasta muuttivat miehen luo samoihin aikoihin kun vauva syntyi. Vauva on siis n. 4kk. Isommat lapset ovat iältään 2,5v, 4v, 7v, 13v ja 15v. Isä oli kotona ensimmäiset pari kuukautta vauvan synnyttyä ja nyt hän on palannut töihin ja vauvaa hoitaa päivisin "äitipuoli"



Olimme puhuneet alun perin, että lapset ovat isällään kunnes minä kotiudun sairaalasta ja sen jälkeen lapset palaavat tuttuun kotiin ja minulla olisi apunani hoitaja ym. sen jälkeen niin kauan kun tarvitsen ja isä tapaisi lapsiaan pari kolme kertaa viikossa, pääsääntöisesti iltaisin muutaman tunnin ja sen lisäksi lapset olisivat isällään 2-3viikonloppua kuukaudesta.



Nyt isä siis on kuitenkin jostain syystä muuttanut mieltään ja haluaa pitää lapset itsellään ja minä saisin tavata heitä vain kahtena viikonloppuna kuukaudessa. Ei tuo etä-äitiyskään ole täysin poissuljettu vaihtoehto, mutta siihen en kyllä aio suostua, että saisin nähdä lapsiani vain parin viikon välein vaan mieluummin sitten niin, että näkisin heitä yhtä usein kun puhuttiin, että isä tapaisi lapsiaan sen jälkeen kun olen kotiutunut. Tämä ei kuitenkaan sovi miehelle, syytä ei ole kertonut miksei.



Vuoroviikkosysteemi ei tule kysymykseen, koska vauva on siihen liian pieni ja 2,5v ja 7v ovat sellaisia, että sopeutuvat muutoksiin hitaasti ja reagoivat niihin mm. valvomalla yöt. Jos joka viikko heidän pitäisi vaihtaa kotia niin siitä ei yksinkertaisesti tulisi mitään enkä usko, että se olisi heille hyväksi.



Esikoinen haluaisi asua minun kanssani ja toisiks vanhin isällään. Ja koska he saavat itse päättää niin näin luultavasti tulee heidän kohdallaan tapahtumaan. Nuorimpien asumisesta kaipaisin mielipiteitä, miten olisi lasten kannalta paras



Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
30.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kirjoitan vielä tännekin, että näin etä-äitinä voisin antaa myös vauvan olla isällään, mutta todellakin edellyttäisin/vaatisin, että saan tavata lapsia paljon useammin kun kerran parissa viikossa.



Toisaalta, miehen syy vaatia lapsia itselleen saattaa olla peräisin äitipuolelta, vastaavaa vierestä seuranneena tämä tuli mieleen.

Vierailija
2/12 |
03.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikä äitipuoli hoitaa mitä vauvaa? Kuka tuon vauvan isä on? Miksi noita lapsia on tällaisessa tilanteessa noin paljon?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
03.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

lapset jäävät asumaan vanhaan kotiin.



Äiti ja isä asuvat vuorotellen heidän kanssaan tässä kodissa.



Muut ajat äiti ja isä asuvat omissa uusissa kodeissaan.



Tätä ei voi kukaan kiistää, mutta kalliiksihan se tulee.

Vierailija
4/12 |
03.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

minun ja ex-mieheni vauvaa kun ex-mieheni on töissä.

Minun ja ex-mieheni lapset ovat siis iältään 4kk, 2,5v, 4v, 7v, 13v ja 15v. Miehen uuden naisystävän siis "äitipuolen" lapset ovat vähän vajaa 5v ja 10v.

No kun tulevaisuutta ei voi ennustaa, kuvittelin vielä saadessani tietää kuudennesta vauvasta, että olisimme yhdessä vielä vauvan synnyttyäkin, mutta sitten paljastui, että mieheni elänyt vuosia kaksoiselämää ja ilmoitti, että liittomme on loppu ja hän muuttaa pois.

ap

Mikä äitipuoli hoitaa mitä vauvaa? Kuka tuon vauvan isä on? Miksi noita lapsia on tällaisessa tilanteessa noin paljon?

Vierailija
5/12 |
03.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

jää lapsille tuttuun kotiin

Vierailija
6/12 |
03.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta lasten pitäisi jäädä äidille, koska äiti

jää lapsille tuttuun kotiin


vauvalle isän koti on ainoa oikea koti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
03.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tottakai paras olisi, jos asuisitte kaikki yhdessä, perheenä. Kaikki muu on räpistelyä.



Minä suosittelisin sinulle, että älä yritä väkisin saada kaikkien lasten huoltajuutta. Se olisi sinulle liian raskasta. Luultavasti lasten jakaminen voisi olla parasta. Kaksi kertaa kuukaudessa vaihtoviikonloput ja mielellään vielä iltoja lisäksi.



Surullista, että joudutte eroamaan. : (

Vierailija
8/12 |
03.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yhteensä viiden lapsen äitinä ja äitipuolena ennustan, että ongelmia tulee. Äitipuoli ei voi jaksaa tuota lapsilaumaa kovin kauan, etenkään kun on vauva ja suurin osa ei ole hänen omiaan.



Minä yrittäisin sinuna saada aikaan avoimen keskustelun teidän kaikkien kuviossa mukana olevien aikuisten kesken. Vaikka sitten lastenvalvojan huoneeseen menette puhumaan, jos se ei muuten sivistyneesti onnistu. Yksi koti lapsille ja toiselle vanhemmat laajat tapaamisoikeudet, se varmaan toimisi parhaiten.



Onko sinulla siis vakavia terveydellisiä ongelmia ja mahdollisesti vaikea jaksaa lasten kanssa yksinäsi?







Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
03.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

jo raskausaikanani.

Niin ja kuten kirjoitin, minä voisin suostua myös etä-äidiksi, mutta en todellakaan niin, että näen lapsia vain kerran parissa viikossa. Se, jota aiemmin ajattelimme, sillon kun miehestä piti tulla etävanhempi niin se olisi parempi ja tuolla lailla lapset olisi aika lailla puoliksi meillä. Lisäksi keskustelin esikoisen kanssa ja siinä tapauksessa, että ovat meillä suurinpiirtein puolet ja puolet niin esikoinen voisi ajatella asuvansa isällään.

Olemme menossa parin viikon päästä lastenvalvojan kanssa keskustelemaan. Sinne tulee ainakin ex-mieheni ja pyysin myös mieheni uutta naista tulemaan, koska hän tulee olemaan oleellinen osa perhettä.

Minulla ei ole muita ongelmia kun se, että fyysisesti en ole vielä täysin leikkauksesta toipunut ja sen takia tarvitsen apua. Henkisesti olen kunnossa, joskin yhä toivun erosta, mutta pahin on takanapäin

ap

Tottakai paras olisi, jos asuisitte kaikki yhdessä, perheenä. Kaikki muu on räpistelyä.

Minä suosittelisin sinulle, että älä yritä väkisin saada kaikkien lasten huoltajuutta. Se olisi sinulle liian raskasta. Luultavasti lasten jakaminen voisi olla parasta. Kaksi kertaa kuukaudessa vaihtoviikonloput ja mielellään vielä iltoja lisäksi.

Surullista, että joudutte eroamaan. : (

Vierailija
10/12 |
03.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

haluan huomauttaa, että silloin kun eroon vaikuttavat syyt tulevat ensimmäisen kerran esiin (eli kaksoiselämä paljastuu), eroa haluava syyllisyydentuskissaan lupaa maat ja taivaat. Eli juuri toiselle osapuolelle lähivanhemmuuden, sitten kelkka kääntyykin ja halutaankin tehdä toisesta etävanhempi ja mahdollisimman pienin oikeuksin.



Eli pidä kynsin hampain kiinni kaikista oikeuksistasi lapsiin! Jos annat millinkin periksi, huomaat jääneesi yksin, johonkin kälyiseen yksiöön ja saat tavata lapsiasi vain valvotuissa oloissa muutaman tunnin kuussa.



Onnea sinulle, ja toivottavasi miehesi ja etenkin hänen uusi naisensa osoittaa sinulle inhimillisyyttä. Kaikissa suhteissa tämä kun ei ole selviö.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
03.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Teidän olisi hyvä nyt päästä yhteisen neuvottelupöydän ääreen niin, että kaikki syyllisyyden, koston ym. tunteet (jotka aina erotilanteeseen liittyvät) jätettäisiin siksi aikaa syrjään. Kuvio on todella vaativa sekä sinulle, äitipuolelle että ex-miehellesi. Jotta jaksaisitte huolehtia tuollaisesta lapsimäärästä, työtä täytyy väkisinkin jakaa. Uskoisin, että myös äitipuoli ymmärtää sen - mies sen sijaan ei aina tajua, miten paljon työtä lapsista on.



Ihanneratkaisu olisi, että osa lapsista asuisi virallisesti äidin luona, osa isän, ja että lapset tästä huolimatta liikkuisivat aina yhtenä joukkona kodista toiseen. Mielestäni heidän tulisi olla mahdollisimman tasaisesti kummankin vanhempansa kodissa.



Vuoroasumisessa muuten kodin vaihdoksia on lähes aina VÄHEMMÄN kuin mallissa, joka perustuu tapaamisiin. Kun kaikkein parhaaseen eli yhteen kotiin, jossa molemmat vanhemmat asuvat, ei voida päästä, on vuoroasuminen mielestäni sitten kuitenkin se paras (eli oikeastaan toiseksi paras ja ainoa mahdollinen) vaihtoehto.



Vuoroasumista voi toteuttaa monenlaisissa, joustavissa jaksoissa. Tehkää ensin määräaikainen sopimus, jotta voitte vaihtaa systeemiä myöhemmin.



Vierailija
12/12 |
03.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja nuorin 6kk.



Ystäväni lapsista kaksi oli teini-ikäisiä (14v ja 16v) ja kaksi keskimmäistä 4v ja 9v.



Kolme nuorinta jäivät äidilleen ja teini-ikäiset omasta halustaan muuttivat isän kanssa asumaan. Ystäväni miehen uusi nainen muutti heti yhteen ystävän miehen kanssa.



Heillä on käytössä vuoroviikkosysteemi neljällä vanhimmalla eli ovat viikon teinit isällä nuoremmat äidillä, toinen viikko toisinpäin, kolmannella viikolla kaikki lapset äidillä, neljännella viikolla kaikki lapset isällä. Vauva on niin, että viikon äidillä sillon kun keskimmäisetkin, mutta isä tapaa vauvaa kolmena iltana ja vkl vauva on isällään, toisella viikolla toisinpäin. Tuo on ainakin heillä toiminut hyvin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän yhdeksän yhdeksän