Anoppi tuli taloon.

Piti jättää aloitus tuohon kun ei vastauksiakaan tullut, mutta mutta... ollaan nyt jo nukkumassa, ja anoppi 2 kertaa käynyt makuuhuoneessamme pyörimässä! Ensin kyseli kissojen perään, on niin huolissaan kun kahta ei ole näkynyt hetkeen. No ei siinä mitään, mutta:



Tupsahti taas tuolta ovesta, ja alkoi kiskoa korokepeittoa vaimon jalkojen alta sen päälle. Vaimo siis viimeisillään raskaana = tarvitsee sen peiton jalkojen alle (ja tästä anopille mainitsi!) + on kuuma, ei todellakaan tarvitse paksua täkkiä päälleen.

Mitä hittoa?!



Lisäksi kyllä hieman pistää silmään toi anopin lääppiminen ja lässytys, puhuu aikuiselle tyttärelleen kuin 5-vuotiaalle, pussailee otsalle ja silittelee takapuolta. Vaimo ihan vaivautunut, ei tosiaan tykkää tommosesta... (paitsi minun toimestani siis)



Prkl, tota anoppia pitää sietää koko kuukausi!



Ps. Ei muuten yhtään tykkää nimityksestä "anoppi". on kuulemma niin ikävät mielleyhtymät siitä, ihan kirosanana pitää.

Anoppianoppianoppianoppianoppi...



-ap-

Siis kuukauden on teidän luona? Miksi ihmeessä? :D



Oma anoppini on ihana, mutta appiukko...huh-huh!

Olen sanaton.. Jaksamista!

Ja se on sun vaimos äiti. Äidit on aina lapsistaan huolissaan, ainakin suurin osa äideistä, vaikka lapset olisi 100 vuotiaita.



Anna se hössöttää. Varsinkin jo on jo vanhuuden höperö. Se on varmaan yksinäinen.



Onko sillä miestä enää? Onko sillä ystäviä? Harrastuksia? Jaksaako edes enää käydä missään?



Kyl vanhoille ihmisille useinmiten käy niin, että iän myötä raha ja tavarat menettää merkityksensä. Vain omat lapset on tärkeitä.



Se hössöttää vaan.



Ihanaa kun olette suostuneet ottamaan sen kuukaudeksi kotiin.



On meilläkin ollut anoppi ja appi kerran 2kk kylässä. Olihan se hermoja raastavaa mutta kun näin miten onnellinen mun lapsi oli mummon ja papan seurassa niin annoin olla.

Olosuhteista johtuen pitänyt tätä leiriä viikon pystyssä ja siivonnut kaiken lattiasta kattoon..

Muuten ihan ok, mutta se kaikki möyryäminen ja listaaminen tehdyistä asoista kuulostaa siltä että meillä olisi erityisen törkyistä..se vähän ketuttaa, koska isosiskolla on oikeasti täysi hävitys-siihen ei sitten oteta kantaa.

Älä välitä, se anoppi lähtee ajallaan...ja elämä normalisoituu.

Hän hoiti esikoistamme ennenkuin saatiin hoitopaikka. Me vanhemmat oltiin siis töissä.



Kaikki paikat se puunas ja järjesteli, teki kaikki kotityöt siinä lapsen hoidon ohessa. Me annoimme äitini vaan hössöttää, ei meitä haitannut sen touhut. Oltiin vaan tosi kiitollisia avusta.



Vanhempamme ovat oma aikakautensa tuota. Se vaan pitää hyväksyä.

siis vanhempamme ovat oman aikakautensa TUOTE.

nousee kun kuvittelenkin tilanteen! Koita kestää mutta älä kaikkea siedä, puolusta vaimoasi!



Oma ärsyttävä anoppini soitti puoli tuntia sitten että "lähtee nyt tulemaan tervehdyskäynnille" kun mieheni on juhannuksen töissä ja en muka itse raskaana pärjää paria päivää itsekseni. Koitin sanoa että mieluiten puuhastelisin omiani kun on aikaa kerrankin, mutta kuuroille korville. Parhaiten pärjäisin jos saisin joskus olla rauhassa kaikilta sukulaishössöttäjiltä!! Voi jessus kun korpeaa! Siihen ne vapaapäivät sitten meneekin kun pitää anoppia hyysätä. Hyvää juhannusta vaan mulle!

Sano sille anopille ettei sovi että hän tulee. Mikä tässä nyt oli se ongelma? Etkö pysty pitämään puoliasi?

siis olette nukkumassa, mutta sinä kuitenkin pörräät netissä???

Nukkumassa = sängyssä peiton alla keskellä yötä, vaimo nukkui jo ja olin itsekin juuri konetta sammuttelemassa (av-palsta vei mennessään)

En viitsi joka ikistä asiaa vääntää rautalangasta jo valmiiksi, ettei vaan kukaan saa mitään vääriä käsityksiä.

Datailen taas, vaimo lähti kauppaan tuulettumaan eikä huolinut edes mua mukaan. Vähän omaa aikaa hänelle.

Anoppi kai nukkuu tai on muuten vain hiljaa.

Niin ja se tupakointi, no ei tietenkään sisällä polta, vaan parvekkeella... (tosin hajut leviävät silti) Eikä se sinällään edes häiritse, vaikka ei varmaan vauvaa voidakaan partsilla pitää sitten.

Ai niin ja joku kyseli anopin ystävistä ja läheisistä; ei sillä ole miestä ollut enää vuosiin, mutta kavereita on kyllä saanut viimeisen vuoden sisällä. Äskenkin joku sille soitteli pitkät puhelut. Ja vaimo on ainoa lapsi.

Uutta valituksenaihetta ei kai (vielä) ole, mutta tiskihommat harmittaa edelleen; jouduin taas tänäänkin tiskaamaan salaa kaikki jo pestyt pannut ja kattilat, kun anoppi jättää niihin joko ruoanjämiä tai tiskiaineita...