Keskusteluja Jumalan kanssa
...Kyseessä siis Neale Donald Walsch:n kirjasarja, osat 1, 2 ja 3 + " jatko-osat" " Yhteys Jumalaan" ja " Ystävyys Jumalan kanssa" .
Olen lukemassa (suurella mielenkiinnolla) vasta ensimmäistä osaa, mutta olen aika varma, että tulen muutkin osat lukemaan. Erityisesti minua kiinnostaisi tietää, mitä (uskovat) kristityt ko kirjoista ajattelevat? Siis ne rohkeat, jotka ovat kirjoja lukeneet ;D, sillä kirkon mielipide kirjoista on aika tuomitseva. Linkki: http://www.evl.fi/kkh/kuo/klk/uu/keskustelujaJumalankanssa.htm
Tässä taas vähän toisenlainen linkki, josta saa ehkä vähän käsitystä, mistä kirjoissa on kyse: http://www.merkitys.org/kirjawalsch.html
Kommentit (11)
Mutta luin juuri Gwen Wilkersonin kirjan Hänen voimassaan päivä kerrallaan. Mielestäni se kertoi hyvin uskovaisen ajatusmaailmasta. Siinä kerrottin tunnemyllerryksistä ongelmien keskellä ja miten ne koetaan. Lisäksi kerrottiin siitä, miten muut uskovaiset saattavat reagoida, kun yksi uskovainen kohtaa ongelmia.
Ensin ajatukseni oli, että en halua lainata sitä kirjaa, koska mielestäni tiesin jo tarpeeksi David Wilkersonista. Mitäpä sitä enää jauhamaan. Olin 70-luvulla lukenut hänen ja Nicky Crutzin julkkis-kirjat ja mielestäni se riitti. Kuitenkin kiireessä ajattelin, että ei ole aikaa paljon ajatella, mitä kirjoja lainaan, joten kun se kerran tuli silmieni eteen, niin otetaan kirja käteen ja luetaan. Kirja oli raadollisen rehellinen ja ei edes kovin paksu. Mielestäni vastasi ainakin joihinkin tällä palstalla esitettyihin kysymyksiin. Suosittelen sitä niille, jotka kyselevät, miten uskovaiset ajattelevat siitä ja tästä asiasta ja ongelmasta. Sekä muslimeille että muille ei-kristityille. En suosittele sitä siksi, että se olisi mitenkään evankelioiva kirja, vaan siksi, että se on vastaus niihin kysymyksiin, joihin emme ehkä ole osanneet vastata yksikäsitteisesti.
Pelottaa ihan sanoa, että koin sen olevan ihan aitoa keskustelua Jumalan kanssa. Kuten kirjoittajakin kirjoitti, että jotkut voivat kokea sen Jumalan pilkaksi. Samalla tavalla ainakin tämä kirjan alun reaktio pelotti tunnustaa: minä koin sen oikeaksi tekstiksi. Osa on ollut vaikea ymmärtää, osa on jotenkin filosofista tyyliä, osa on samaa kuin raamatussa ja hyvin paljon on sellaista, mikä on tosi maanläheistä.
Kirjan alussa olin melkein haltioissani, mutta sitten alkoi tökkiä. Onhan siinä esitetty kauniita ajatuksia, mutta Jeesus ei sitten kelvannut tälle ' Jumalalle' mitenkään, ja muutenkin minua häiritsi ristiriitaisuudet Raamatun kanssa. Ja ennemmin uskon Ramattua kuin amerikkalaista bestselleriä...
Minusta tuntuu että Raamatusta on puhuttu tästäkin tapauksesta: lopun aikoina on tuleva monia eksyttäjiä...
Minä sen tunneryöpyn keskellä koko ajan pohdin, mitä tämä kirja tuo esille. Katsotaan tuleeko minulle samat ajatukset, kun olen päässyt loppuun saakka kirjan lukemisessa.
Mielenkiintoisimpana asiana kirjassa pitäisin melkeinpä ajatusta siitä, että Jumalan ilmoitus jatkuu, että Jumala puhuu meille kaikessa ja kaikkialla, koko ajan.
...Tietenkin tämä ajatus on voimakkaasti ristiriidassa niin kristinuskon kuin islaminkin kanssa, joille molemmille on tärkeää omien pyhien tekstien muuttumattomuus. Tätä ajatusta (Raamatun kyseenalaistaminen) kritisoitiin hyvin voimakkaasti myös noilla evankelisluterilaisen kirkon sivuilla (linkki aloitusviestissä), vaikka Walschin kirjan Jumala tuo sinänsä esille ne (Raamatun)kohdat, joita itse pitäisin kristinuskon ydinkohtina. (Mutta minähän olen jäävi puhumaan ydinkohdista, kun en ole kristitty ;D)
Täytyy jatkaa lukemista ja sulattelua. Kiehtova kirja.
Siis raamatun sanoma pysyy muutumattomana, mutta Jumala puhuu edelleen meidän kaikkien ihmisten kautta. Tosin mitä lähempänä lopunajat ovat, sitä enemmän on eksytystä ja siksi pitää olla entistä tarkempi opetuksen laadusta. Siinä sittenkin onkin miettimistä, kun luterilaiseen kirkkoon (ja ehkä joskus muuallekin) on pesiytynyt pappeja, joilta kristinuskon periaatteet ovat hävinneet. Täytyy vain luottaa, että Pyhä Henki toimii edelleen ja antaa viisautta koetella puheet, jotka pitävätä kristinuskon ydinsanoman.
Voisi sanoa, että jos opetus kieltää sen, että Jeesus oli Jumalan maanpäällinen visiitti ihmisenä, neitseestä syntymisen ja ristiinnaulitsimisen, niin opetus on kristinuskon vastaista ja silloin ei puhuta samasta Jumalasta lainkaan.
Aloin lukea sitä innostuneena, mutta hylkäsin sen aika pian. Suoraan sanottuna se oli minusta puuduttavan tylsä! Yritin lukea sitä uudelleen noin kuukausi sitten, mutta en päässyt taaskaan alkua pidemmälle. Voi kyllä olla, että tuo opus on niin mones jatko-osa, että on menettänyt jo parhaimman teränsä. Jotenkin siinä vain oli sellainen väkinäinen jankkaamisen maku. Ja kirjailijan ajatuksetkaan eivät olleet mitenkään erityisen syvällisiä.
Ehkä minun kannattaisi lainata kirjastosta sarjan ensimmäinen osa ja katsoa, jos siinä olisi vielä sellaista terävyyttä, mikä sarjan edetessä (ja ehkä rahastusmeiningin astuessa mukaan kuvioon) häviää.
Mitenkähän tämä liittyy seksiin? Täh? Rivoja keskusteluja Jumalan kanssa? Niinkö?
[quote author="Vierailija" time="16.06.2015 klo 20:44"]
Mitenkähän tämä liittyy seksiin? Täh? Rivoja keskusteluja Jumalan kanssa? Niinkö?
[/quote]
Jumala pani ihmiset maahan
up