Hei uskovaiset!
Onko teidän mielestänne oikein, että jos ihminen tulee uskoon, hän alkaa julistaa ilosanomaa ja tuputtamaan sitä uskoaan myös muille?
Eräälle ystävälleni on käynyt näin, ja pelkään että hän karkottaa ystävänsä ja sukulaisensa pois tuolla jatkuvalla uskon ihanuuden julistamisella.
Miten hänelle voisi nätisti ja ymmärrettävästi sanoa, että liika on liikaa. Hänen mukaansa raamattu käskee uskovia julistamaan sanomaa eteenpäin, eikä hänellä siis ole vaihtoehtoja...
Kommentit (4)
"vaikeneminen on kultaa". Otatteko te uskovat yleensäkin Raamatun kirjaimellisesti, vai teettekö omia tulkintoja siitä?
Kaverini on turhankin fanaattinen mielestäni näin uskonsa alkumetreillä.
t.ap
Kysy uskovaiselta tuputtiko Jeesus uskoaan. Eikö Jeesus julistanut sanaa niille, ketkä halusivat kuunnella? Jeesus ei pakkokäännyttänyt ketään.
Otan Raamatun aika kirjaimellisesti. Mutta en vanhaa testamenttia niinkään. Kyllä Raamattua täytyy myös tulkita. Siinä on paljon vertauksia.
onnekkaana, että hän haluaa jakaa kokemustaan muille vaikka väkipakolla. Kyllä muutkin vielä tulevat pyhän hengen kokemaan, kun hän vain siitä tietoa levittää! Kuin entisaikojaen lähetyssaarnaajat konsanaan! Huoh...niinkuin ei-uskovat olisivat jotenkin automaattisesti onnettomampia ja huonompia Jumalan mielestä.
että puhuminen on hopeaa, vaikeneminen kultaa. Se taitaa olla lainaus Raamatusta.
Ei mun mielestä ainakaan ole oikein tuputtaa, kysyvälle vastataan, mutta ketään ei voi pakottaa kuuntelemaan, eikä ole edes hedelmällistä eikä järkevää "pakkosyöttää" omaa oppiaan.
näin minä ainakin ajattelen, ihmisten kanssa voi puhua niin paljosta muustakin kuin vain uskosta.
t, vl