Miten kostaa hienostuneesti petturille?
Kertokaa keinot.
Toiveena olisi mahdollisimman hienostunut kosto, ilman että sitä huomaa.
Vai riittääkö vain se, että olen onnellinen ilman häntä?
Joudumme näkemään toisiamme useita kertoja viikossa.
Kiitos!
Kommentit (22)
petturimiehelle, kun jätin hänet ja jatkoin elämääni ilman häntä, onnellisempana. Itkee vieläkin perään. En tosin nauti tästä tilanteesta, mutta eihän minulla ollut muuta vaihtoehtoa.
kun hän on läsnä. Puhelimeesi tulee runsaasti viestejä, joita katselet hymy huulilla. Puhut muille (et tälle tyypille) menoistasi, kiireisestä elämästäsi, matkustelusta, miehistä tms. niin että hänkin kuulee, vaikka et siis mitenkään aloita juttua, kun hän on paikalla, vaan mieluummin hän ikään kuin tulee kesken jutun.
Sinulla on kiire, koska illat ovat täynnä ohjelmaa. Pidät huolen, että kaikki yhteiset ystävät/tutut tietävät nyt sinun onnellisesta elämästäsi. Älä kuitenkaan alleviivaa. Anna asioiden tulla pikkuhiljaa petturin tietoon.
Muista aina, että et ole hänelle kiukkuinen, ärtyisä tai mustasukkainen. Hän on sinulle nyt yhdentekevä ja on ihanaa, että hän osoitti sinulle, minkälaista elämä voi olla ilman häntä. Et tietenkään nyt ihan noin sano, mutta rivien välistä tuo tietenkin voi tulla ilmi (tai jonkun muun kertomana).
Nii ja harrastakaa amazing seksiä.
Kiitos teille kaikille! Toivottavasti jaksan tehdä juuri noin - nyt sattuu ja pahasti.
Kamalinta on se, että petturi itkee ja haluaa minut takaisin, ja melkein jo uskoin häntä :(
Tulisiko vielä lisää neuvoja?
Kiitos!
samalle tasolle kuin se, jolle kostoa hautoo.
Äläkä MISSÄÄN nimessä lankea petturin pauloihin uudestaan! Koeta ajatella että olet kuin joku kuningatar tai prinsessa, sivistynyt, hyvä ja kaunis. Hän ei ole selvästikään arvoisesi, ja ehkä hän hiukan säälittääkin sinua: olihan hänellä mahdollisuus onneen kanssasi, mutat typeryyttään meni sen pilaamaan. Sinä olet prinsessa Madeleine, hän Jonas Bergström ;)
Eli jos esität kiireistä ja suosittua, niin se ei mee läpi. Sun pitää vaan aidosti löytää onni elämän jatkumisesta, niin, että et edes ajattele sen olevan kostamista. Niin se on juuri se hienostunein kosto.
Jos mies itkee perääsi, niin on varmasti vaikea tilanne sulla. Voihan se mies ihan oikeasti olla tosissaan, katua ja muuttua. Mutta se ei selviä siten, että palaatte yhteen. Se, onko mies tosissaan, se selviää sillä, että eroatte. Ja jos mies vielä kahden vuoden päästä itkee sun perääsi taukoamatta, eikä varmasti ole katsellutkaan muita naisia siinä välissä, niin ehkä sitten voit miettiä uudelleen, että josko mies tosissaan haluaakin vain sinut.
hän itkee takaisin ja sinä sanot ei kiitos. Mitä kostoa tuossa enää tarvitaan lisäksi?
Sitäpaitsi, jos antaisit anteeksi tälle petturille ja huolisit hänet takaisin, pettäisit itse itseäsi ja se on kaikista pahin teko mitä voit tehdä. Säilytä siis itsekunnioituksesi ja moraalinen selkärankasi ja ajattele, että ansaitset parempaa.
Nimittäin, että näyttelet onnellisesta ilman häntä (ja jonakin päivänä toivottavasti oletkin). Lisäksi ehdotan vielä, että olet hänelle ystävällinen ja annat hänen tajuta jonakin päivänä, kuinka hölmö olikaan, kun ei jatkanut yhteiselämäänne.
Minä toimin näin ja nyt käy exäni aivan kuumana ja haluaisi aloittaa kaiken alusta; ymmärrettävästi minä olen tässä vaiheessa muuttanut strategiaani ja olen kovin tavoittamaton.
Näin itsekin ajattelin. Petos sattuu niin kovaa. Ja mulla on niin konfliktiivisiä tunteita... Toisaalta en haluaisi kokonaan menettää häntä elämästäni mutta haluaisin niin näyttää hänelle, mitä menetti tyhmyydellään.
:(
AP
Ei hänen tarvitse teeskennellä yhtään mitään. Monet ovat kiittäneet neuvoa, jonka mukaan pitäisi esittää jotain kiireistä, suosittua prinsessaa, mutta minusta tuo on aivan vinoutunutta ajattelua. Ap:n mies on ollut epärehellinen, mutta ap:n ei tarvitse olla. Hän on automaattisesti ihmisenä tuon reppanan yläpuolella, ihan esittämättä mitään, ja reppana myös tietää tämän.
Petos sattuu niin kovaa.
Uskon, että sattuu, mutta miten se kostaminen sitä lieventäisi?
Neuvomalla esittämään jotain teko-onnellista prinsessaa kehotatte ap:ta itse asiassa valtataisteluun pettäjänsä kanssa. Valtataistelu ei ole kuitenkaan tarpeen. Pettäjä on osoittautunut raukkamaiseksi, arvottomaksi olennoksi ja siten menettänyt kaikki arvokkuuden rippeetkin, mitä hänellä mahdollisesti on joskus ollut. Siis ap:n ei tarvitse "taistella vallasta", koska hänellä on se jo. Hän on parempi ihminen, ja pettäjä tietää sen ja joutuu elämään sen tiedon kanssa, vaikka mitä muuta yrittäisi väittää tai esittää (kuten eräät pettäjät tällä palstalla).
kun hän on läsnä. Puhelimeesi tulee runsaasti viestejä, joita katselet hymy huulilla. Puhut muille (et tälle tyypille) menoistasi, kiireisestä elämästäsi, matkustelusta, miehistä tms. niin että hänkin kuulee, vaikka et siis mitenkään aloita juttua, kun hän on paikalla, vaan mieluummin hän ikään kuin tulee kesken jutun. Sinulla on kiire, koska illat ovat täynnä ohjelmaa. Pidät huolen, että kaikki yhteiset ystävät/tutut tietävät nyt sinun onnellisesta elämästäsi. Älä kuitenkaan alleviivaa. Anna asioiden tulla pikkuhiljaa petturin tietoon. Muista aina, että et ole hänelle kiukkuinen, ärtyisä tai mustasukkainen. Hän on sinulle nyt yhdentekevä ja on ihanaa, että hän osoitti sinulle, minkälaista elämä voi olla ilman häntä. Et tietenkään nyt ihan noin sano, mutta rivien välistä tuo tietenkin voi tulla ilmi (tai jonkun muun kertomana).
Nimittäin itse olin vastaavassa tilanteessa joitain vuosia sitten ja muistin täältä lukeneeni jotain tällaista ja tein niin.
Mies olikin ällikällä lyöty kun en jäänyt itkemään perään, pidin ulkonäöstäni hyvää huolta ja olin todella onnellisen oloinen (itseasiassa olinkin).
pitäkää hauskaa, mutta älä mene "yhdenillanjutun" kanssa sen pidemmälle. Jo seuraavalla viikolla näyttäydy jonkun muun kanssa.
Eli jos esität kiireistä ja suosittua, niin se ei mee läpi. Sun pitää vaan aidosti löytää onni elämän jatkumisesta, niin, että et edes ajattele sen olevan kostamista. Niin se on juuri se hienostunein kosto. Jos mies itkee perääsi, niin on varmasti vaikea tilanne sulla. Voihan se mies ihan oikeasti olla tosissaan, katua ja muuttua. Mutta se ei selviä siten, että palaatte yhteen. Se, onko mies tosissaan, se selviää sillä, että eroatte. Ja jos mies vielä kahden vuoden päästä itkee sun perääsi taukoamatta, eikä varmasti ole katsellutkaan muita naisia siinä välissä, niin ehkä sitten voit miettiä uudelleen, että josko mies tosissaan haluaakin vain sinut.
Kolmenkin vuoden päästä mies itkee perääni, mutta siinä välissä hän alkoholisoitui ja se onkin tullut väliimme suurimmaksi onegelmaksi.
En pidä häneen enää yhteyttä, mutta tunnen suurta surua siitä, että noin kävi.
Olen periaatteessa onnellinen, olen hoitanut asiat kuntoon ja voin hyvin, mutta en ole suhteessa itsekään uuteen mieheen ja kaipaan sitä, minkä menetimme exän kanssa. Mutta sitä ei enää voi saada takaisin, koska alkoholi vei hänet!
Meillä on yhteiset lapset, jotka kärsivät myös, mutta ovat hekin jo saaneet asiansa kuntoon - silti tiedän, että hekin ikävöivät ja tietävät minun ikävöivä. Mutta mitään emme voi tehdä!
Siitä ei naurettava friikki toivu ikinä (on oma kokemukseni:-) ja et edes alennu mihinkään varsinaiseen kostamiseen.
paskaakaan on paras kosto. Muu tuppaa olemaan lähinnä säälittävää.