Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi käytätte englannin kieltä suomen seassa?

Vierailija
18.06.2010 |

Minusta se on aivan naurettavaa. Miltä kuulostaisi esim. "Näin eilen joutsenia, wie schön!" tai "Ihan kakka avioliitto, jag gör allt här!". Yhtä tyhmältä se enkkukin kuulostaa. Enkä usko, että kaikki olisitte kaksikielisiä, yritätte vain vissiin olla kuin jossain amerikkalaisessa leffassa. Ja itse opiskelen enkun opeksi joten omasta kielitaidon puutteesta ei ole kyse.

Kommentit (62)

Vierailija
1/62 |
18.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta se on aivan naurettavaa. Miltä kuulostaisi esim. "Näin eilen joutsenia, wie schön!" tai "Ihan kakka avioliitto, jag gör allt här!". Yhtä tyhmältä se enkkukin kuulostaa. Enkä usko, että kaikki olisitte kaksikielisiä, yritätte vain vissiin olla kuin jossain amerikkalaisessa leffassa. Ja itse opiskelen enkun opeksi joten omasta kielitaidon puutteesta ei ole kyse.

vaikka enkun opea kuinka vituttaisi. Niin se vaan on.

Vierailija
2/62 |
18.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja tuskin kukaan välittää, mitä sä olet asioista mieltä, että ihan ope ja kaikki

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/62 |
18.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

enkö olekaan maailman kuningatar? Höh. Kysyinkin, että miksi pitää sotkea englantia joka lauseeseen, tuskinpa kaikki ajattelee puolet ajatuksistaan englanniksi?

Vierailija
4/62 |
18.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

tiedän niiden olevan saksaa ja ruotsia. Ja tuo opeus ei liittynyt tähän mitenkään, sanoin sen vain siksi, että joku olisi kuitenkin sanonut, että olen vain kateellinen kun en itse osaa.

Vierailija
5/62 |
18.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

päivittäin mieheni kanssa englantia ja se vain on vakiintunut kieleeni. Any way ei kuulu muille miten kietäni käytän. ; )

Vierailija
6/62 |
18.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

relaa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/62 |
18.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa nimittäin kummalliselta mielipiteeltä kielitieteilijälle! On nimittäin täysin luonnollista lainata sanoja ja fraaseja osaamistaan vieraista kielistä. Sillä tavalla kieleen tulee myös lainasanoja. Ajatellaanpa nyt vaikka englantia, jossa on huomattava määrä ranskasta tullutta sanastoa, hyvänä esimerkkinä nää eläimiin ja niiden lihaan liittyvä sanasto. Ja jos nyt ajatellaan vaikkapa tiedettä ja sen sanastoa - terminologiaa - niin kyllähän monesti termeille olisi olemassa suomalaisetkin vastineet, niitä vain ei käytetä, esim. siitä syystä, että joku termi on varattu aivan tiettyyn käyttöön, kun taas suomen kielen sana on monimerkityksisempi.



Ja musta nuo ruotsin ja saksan fraasit suomen seassa ei kuulosta ollenkaan kummallisilta, johtuen ehkä siitä, että meillä on miehen kanssa tapana käyttää kotona saksaa, ruotsia, viroa, tanskaa jne.



Vierailija
8/62 |
18.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja kirjoitukseeni. En asu Suomessa ja suomalaiset sanat on toisinaan hyvinkin hukassa. Silloin jos ja kun englanninkielinen sana tulee ekana mieleen (joskus suomenkielinen sana ei tule ollenkaan mieleen), niin annan mennä englanniksi, jotta kaveri tajuaa mitä selitän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/62 |
18.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koodinvaihtelu on täysin luonnollinen ilmiö kaikissa kielissä ja sillä on useita etenkin keskustelijoiden välisiin sosiaalisiin suhteisiin liittyviä tehtäviä.



Opiskelepa vähän lisää ja käy vaikka kysäisemässä laitoksesi proffalta josko hän lainaisi sinulle muutaman teoksen aiheesta. Tulevan kielenopettajan on kyllä ehdottoman tärkeää ymmärtää eri kielten lajempaa merkitystä kommunikaation välineenä. Pelkkä kielioppisääntöjen opettelu ei tee sinusta hyvää opettajaa.



t. Lingvisti ja englannin lehtori

Vierailija
10/62 |
18.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kotikieleni on ollut englanti jo yli 40 vuotta mutta en sotke suomenkielisia sanoja puheeseeni.

Ei minulla myoskaan ole mitaan tarvetta kayttaa englantia sotkettuna suomen kieleen. Joskus harvoin tulee sellainen tilanne etta ei loydy jotain sanaa suomeksi mutta puheeseen sotkettuja anywayta tms. ei ole mitaan tarvetta kayttaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/62 |
18.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

aivan sama, en lainaa mitään sosiolingvistisiä kirjoja enkä käy professoriltanikaan niitä lainaamassa, aivan varmasti suomalaiset muistavat suomenkielisetkin vastineet niille englannin kielisille fraaseille. Olen edelleen sitä mieltä, että niitä laitetaan tietoisesti, että tuntisi olevansa vähän "coolimpi". Monet osaavat ruotsia sekä muitakin kieliä, ei niitäkään sotketa joukkoon yhtä innokkaasti. Ihan eri asia heitellä joukkoon noita anyway sun muita kuin käyttää sellaisia sanoja, jotka ovat jo pitkään olleet sellaisenaan normaaleja suomalaisia sanoja kuten läppäri laptopista.

Vierailija
12/62 |
18.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

huumorimielellä heitän jotain enkuksi väliin. Puolitutut ei varmaan ymmärrä, että vitsailen, mutta eipä sen väliä. Samoin sanon välillä jotain kuluneita sananlaskuja tai tai tiettyjen yhteiskuntaluokkien muotisanontoja väliin jossain keskutelussa, johon se ei tyylillisesti sovi, mutta sisällöllisesti kyllä.



Mulla on outo tapa hauskuttaa itseäni tällaisella, oonpa outo :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/62 |
18.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja kaksi pääkieltäni ovat harvinaisia, niiden heittely väliin tuntuisi snobbailulta, kun ihmiset ei ymmärrä, anglanti on just hyvä :)

Vierailija
14/62 |
18.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

aivan sama, en lainaa mitään sosiolingvistisiä kirjoja enkä käy professoriltanikaan niitä lainaamassa, aivan varmasti suomalaiset muistavat suomenkielisetkin vastineet niille englannin kielisille fraaseille. Olen edelleen sitä mieltä, että niitä laitetaan tietoisesti, että tuntisi olevansa vähän "coolimpi". Monet osaavat ruotsia sekä muitakin kieliä, ei niitäkään sotketa joukkoon yhtä innokkaasti. Ihan eri asia heitellä joukkoon noita anyway sun muita kuin käyttää sellaisia sanoja, jotka ovat jo pitkään olleet sellaisenaan normaaleja suomalaisia sanoja kuten läppäri laptopista.


Ei oikein kuulosta siltä, että olist perehtynyt kieleen myös tieteellisestä näkökulmasta. Ei ole kyse välttämättä siitä, etteikö "muistaisi" niitä sanoja, vaan ihan toisesta asiasta.

Terv. toinen lingvisti, joka myöskin suosittelisi sulle hieman sosiolingvistiikkaa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/62 |
18.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

tai sitä on vaikea kääntää ylipäätään suomeksi. Ymmärsiköhän kukaan?



En kylläkään käytä noita fraaseja usein, joskus se vaan käy tilanteeseen. Tosin silloin ihmisetkin on sellaisia jotka tajuaa vitsin.

Vierailija
16/62 |
18.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

aivan sama, en lainaa mitään sosiolingvistisiä kirjoja enkä käy professoriltanikaan niitä lainaamassa,

se ei olisi mahdollistakaan. Sinähän et nimittäin todellakaan opiskele 'enkun opeksi'. Sen näkee jokaisesta postauksestasi, kielioppi- ja ajatusvirheistä.

Vierailija
17/62 |
18.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

koskaan ei näe ruotsin kieltä suomen kielen seassa suomenruotsalaisia lukuunottamatta, vaikka sitäkin pitäisi useammankin henkilön osata?

Vierailija
18/62 |
18.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset


se ei olisi mahdollistakaan. Sinähän et nimittäin todellakaan opiskele 'enkun opeksi'. Sen näkee jokaisesta postauksestasi, kielioppi- ja ajatusvirheistä.

sitten ole perehtynyt siihen, että keskustelupalstoilla ei ole niin väliä, vaikka olisi pilkku väärässä paikassa.

Vierailija
19/62 |
18.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset


En kylläkään käytä noita fraaseja usein, joskus se vaan käy tilanteeseen. Tosin silloin ihmisetkin on sellaisia jotka tajuaa vitsin.

En mä todellakaan käytä muunkielisiä sanoja/fraaseja sellaisessa seurassa, joka ei kieliä osaa. Samoin kun en käytä tieteellisitä terminologiaa seurassa, jolle se ei ole tuttua. Yksinkertaista.

Vierailija
20/62 |
18.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset


sitten ole perehtynyt siihen, että keskustelupalstoilla ei ole niin väliä, vaikka olisi pilkku väärässä paikassa.

valitettavasti.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi yhdeksän seitsemän