onko täällä muita joiden lapsilla omat huoneet? meillä on 3 lasta ja kaikilla omat huoneet.

mutta lapsillamme (tytöt 15 ja 17 vuotta) ei ole omia huoneita. Asumme Eirassa vanhassa talossa, 100 neliön asunnossa.

Oletteko jotain tyhjätaskuja vai?

En näe mitenkään tavoiteltavana sitä että perheen kukin jäsen istuu omassa kopissaan ovi kiinni, jokaisella oma telkkari ja tietokone. Onneksi lapsetkaan eivät sitä halua.

Ei meille ainakaan ole tullut koskaan mieleenkään asua niin, että lapsille ei olis omia huoneita.

Meillä on kaksi lasta ja sen verran ylimääräisiä makuuhuoneita, että yhdestä on tehty toimisto ja yksi on vierashuoneena. Tuo vierashuone on meillä tarpeellinen, kun käy paljon yöpyviä vieraita.



Ei kai huoneiden lukumäärällä ole mitään tekemistä sen kanssa, onko tyhjätasku vai ei. Jollain tyhjätaskulla on pikkukylässä iso talo ja vastaavasti varakkaalla voi olla pääkaupunkiseudulla kallilla alueella pienempi, mutta monta kertaa kalliimpi talo.

Meillä on neljä lasta. Vanhimmalla tytöllä(10v) on huone jonka siivouksesta vastaa mutta siellä leikkii/nukkuu myös sisko(7v). Toisessa makuuhuoneessa nukkuu veli(8v) ja toinen sisko(1,5v).

Silloin kun tulee kavereita katson että saavat leikkiä rauhassa jossain huoneessa niin ettei muut tule sinne.



Tulevaisuudessa kaikille tulee omat huoneet sekä leikkihuone. Silloin ovat jo sen verran isoja että oma rauha on tarpeen.

Meillä lapset leikkivät vähän missä sattuu. Mielellään nukkuisivatkin samassa huoneessa.

Syystä että meillä on poika ja tyttö ja ikäeroa melkein 7 vuotta. Kun nuorempi syntyi aloitteli vanhempi koulua ja annettiin sille omahuone koska haluttiin sillä turvata koululaisen unet ja myöhemmässä vaiheessa se oma rauha, ilman että on pikkusisar sotkemassa leikkejä.



Nykyään myös nuoremmalla on omahuone, on ollut n. 2 vuotiaasta asti.



Heillä on yhteinen oleskeluhuone, missä on pelit sun muut vehkeet ja varsinkin teini kavereidensa kanssa on usein istuskelee siellä.



Jos ei kavereita ole kylässä, niin silloin molemmat lapset mielellään istuvat meidän seurassa ja se on mukavaa. Teini silti saattaa välillä "linnottautua" huoneeseensa, ovi kiinni ja ei saa häiritä. Nuorempi ei niin tee, mutta se on se teinin ikä ja pitää antaa toisen välillä olla omissa oloissaan.

Miehellä lapsi edellisestä liitosta kuten minulla. ovat eri sukupuolta ja ikäeroa heillä melkein 5 vuotta = ei voi laittaa tietenkään samaan huoneeseen. Miehen lapsi ei tavallaan asu meillä, mutta on kuitenkin puolet ajasta, joten tarvitsee jotain omaa tilaa.



Lisäksi meille on vauva tulossa. Tällä hetkellä meillä on 3 makuuhuonetta (neliö), joka sekin oli meille hirveän kallis investointi. Vauva saa tietenkin aluksi olla meidän makuuhuoneessa, mutta entäs sitten kun hänkin tarvitsee huoneen?



Isompaan asuntoon ei ole rahaa, mutta näitä kolmea lasta ei tosiaan voi laittaa samaan huoneeseen keskenään, koska ikäerot liian suuria ja ovat eri sukupuolta.



Ehkei miehen lapsi tarvitsisi meillä omaa huonetta, mutta koska hän tulee pian teini-ikään, ei ainakaan minun hermoni kestä, että hän oleilee sitten esimerkiksi olkkarissa mahdollisesti kavereidensa kanssa.

yksi toimii vanhempien makuuhuoneena, yhdessä kaikkien lasten sängyt (halunneet aina nukkua samassa huoneessa), yksi toimii yhteisenä leikki-ja oleskeluhuoneena ja yhdessä on pitkä pöytätaso koulutehtäviä varten.

huoneet,telkkarit,pleikat ja muut,ettei vaan joudu jakamaan,saattaisi tulla konfliktitilanne

Pistänpäs sinua paremmaksi: meillä 4 lapsella omat huoneet.

Muutetaan isoon omakotitaloon, mutta lapset ovat pieniä ja yhteinen huone opettaa lapsia toimimaan tiiviimmin yhdessä ja lähentää heitä, näin uskomme:) Ehtivät saada omat huoneet siinä vaiheessa kun rupeavat sitä kinuamaan, mutta ei ennen kouluikää ainakaan. Tämä on siis meidän perheelle sopiva ratkaisu, toiset tekevät niin kuin heille parhaiten sopii.

yksi toimii vanhempien makuuhuoneena, yhdessä kaikkien lasten sängyt (halunneet aina nukkua samassa huoneessa), yksi toimii yhteisenä leikki-ja oleskeluhuoneena ja yhdessä on pitkä pöytätaso koulutehtäviä varten.

Meillä lapset nukkuvat samassa huoneessa ja tulevat nukkumaankin murrosikään asti.

Meidän lapset ei nuku ollenkaan.

köyhää jos lapsilla ei omia huoneita.



Olin koko lapsuuteni 3.5 vuotta nuoremman veljeni kanssa samassa huoneessa 18-vuotiaaksi asti. Traumat jäi ja olen katkera vanhemmilleni.

meillä oli 4 lasta. Silti meistä tuli ihan täyspäisiä. Mun 3 lapsella on omat huoneet.

No meillä oli lapsena noin 13-15-vuotiaaksi yhteinen huone. Meillä kolmisen vuotta ikäeroa. Silloinkin oli ihan kiva saada omat huoneet, mutta nekin oli isommasta huoneesta jaettu väliseinillä, ja ilmanvaihdon takia seinät eivät olleet täysin umpinaiset. Minua pari vuotta nuorempi pikkuveli joutui nukkumaan omassa huoneessaan, todellakin joutui, koska toivoi itse pienestä asti että olisi huonekaveri eikä tarvitsisi nukkua yksin. Usein hiippailikin sitten vanhempien sänkyyn lapsena. Me siskon kanssa ei hiippailtu, ja leikkien kannalta oli paljon mukavampi yksi avoin tila kuin kaksi pientä. Ja ihan hyvällä omalla tunnolla ja ymmärtämättä hävetä antaisin omienkin lasteni nukkua samassa huoneessa, vielä en tiedä miten käy kun ei ole kuin yksi lapsi.



Talossamme ei kuitenkaan ole makkareita kuin kolme, joten kovin monelle lapselle ei niitä huoneita riitä. Toivottavasti seuraava muksu on samaa sukupuolta kuin edellinen. Mieluummin itseasiassa tekisin niin, että kahdella/kolmella lapsella sängyt ja vaatteet toisessa makkarissa ja lelut sun muut toisessa, kuin niin että kaikilla omat huoneet ja joka huoneessa kaikki kamat. Ei ole kyse pihiydestä, vaan pitäisikö ehkä sanoa "ekologisemmasta" elintavasta. Miksi jokaisella pitäisi olla perusoikeutena oma huone, eikö riitä että on esimerkiksi oma kaappi ja oma sänky rauhoitettu muilta. Talommekaan ei ole mikään satojen neliöiden linna, vaan ihan normaali pieni omakotitalo, jossa tärkeämpää on että huolto pelaa ja löytyy yhteistä miellyttävää tilaa koko perheelle, ja pihalla mahtuu pelaamaan palloa ja viettämään aikaa, kuin että jokaisella pitäisi olla oma soppensa.

eli minulla ja isosiskollani oli yhteinen huone, jossa pikkuvelikin päivisin leikki.

on lapsilla olleet omat huoneet 2kk iästä lähtien.

viisi lasta, joista kaksi asuu meillä joka toisen viikon. Kaikilla kuitenkin oma tilava huone, joten talossa 6 makkaria. Raksa-aikana kuitenkin asuimme vuoden 80 neliön ok-talossa kaikki 7, ja hyvin mahduttiin:-). Pikku makkarissa asusti vanhin kekara, muut neljä toisessa makkarissa. Minä mieheni kanssa olkkarin nurkassa. Olkkarissa oli myös 3 tietsikkaa;-D. Hyvällä lapset muistelevat tuota aikaa, vaikka tietty omia huoneitaankin odottivat. Ja miten nyt, kun on ne omat huoneet?! Kuopus, pian 9 v, majailee vuoroin isosiskonsa ja isoveljensä huoneessa;-D. Ehkä pari yötä on nukkunut omassa huoneessaan! Tavallaan lapset kuitenkin kaipaavat sitä läheisyyttä öisinkin. Enkä voi valittaa sitä meidän olkkarin nurkassa nukkumistakaan. Sieltä oli hyvä katsella telkkariakin, kun kuitenkaan kaikki eivät sohville mahtuneet:-).

nimim. Kruununhaassa asunut, siskon kanssa samassa huoneessa 17-vuotiaaksi kunnes sisko muutti kotoa. Ei traumoja.

köyhää jos lapsilla ei omia huoneita.

Olin koko lapsuuteni 3.5 vuotta nuoremman veljeni kanssa samassa huoneessa 18-vuotiaaksi asti. Traumat jäi ja olen katkera vanhemmilleni.

ja kuka hoitaa lapset. Olen kotiäitinä, ei ole lainaa, mutta ei ole omaa asuntoakaan. Asumisoikeusrivari kotina. Nyt on ollut vuoden isommilla (7 &9 v. tyttö ja poika) omat huoneet, mutta kovin mielellään menevät toisilleen yökylään. On niin kiva nukkua yhdessä, siis se kaikki iltajuttelu ja leikki ennen nukahtamista. Kouluaikaan vaan viikonloppuisin, koska poika herää aiemmin, en halua herättävän tyttöä. 7-vuotias on jo pitkään odottanut milloin siirrän pikkusiskon hänen huoneeseeensa. On niin kiva nukkua yhdessä. Muistan sen omasta lapsuudesta ja silloinkin kun isosisko oli muuttanut pois, oli ihanaa jutella yhdessä hänen kanssaan yön pimeydessä ennen nukahtamista hänen kotona käydessään. Asuin lapsena maalaistalossa, jossa oli 5 makuuhuonetta, meitä 3 lasta. Talossa asui myös mummoni ja isotätini. En kaivannut omaa huonetta. Niin ne veljenikin lapset samassa talossa nukkuivat kaikki kolme yhdessä ennen teini-ikää. Se on kivaa ja luonnollista. Ostaa viiden huoneen asuntoa täältä Espoosta merkitsisi siirtymistä kerrostaloon, koska rivarit on tosi kalliita. En haulua enää kerrostaloon lasten kanssa. Lisäksi se tarkoittaisi äidin kokopäiväistä työssäkäyntiä. Haluavatko lapseni sitä? Eivät. Lisäksi pikkusisko on odotettu asukas isonsiskon huoneeseen.

omat huoneet kaikilla 4llä lapsella. Lisäksi heillä on oma lasten tvhuone kaiken maailman peleillä varusteltuna, 48tuuman teeveellä. Ja meiltä löytyy vielä erillinen 32m2 leikkihuone. Kyllä meillä lapset viihtyy, naapurinlapset myös :-)