Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Taas anoppiasiaa:
18.06.2010 |
Mulla on kaksi lasta, tyttö 11 v ja poika kohta 14 v.
Pojalla pukkaa murrosikä aika pahasti päälle.
Lapset käyvät kaksin säännöllisesti appivanhemmilla kylässä. Nyt tuli esiin sellainen juttu, että poika haistattelee appivanhemmille, riehuu ja raivoo, kiroilee ja temppuilee (heittelee ja potkiskelee tavaroita, lähtee suutttuneena, kun ei saa tahtoansa kävelemään jonnekin kaupungin keskustaan jne....)... ja anoppi sitten kuulemma itkeskelee, kun poika on näin kamala.
Tytär kertoi, että nämä kiukunpuuskat ovat todella yleisiä. Niitä tulee useampi/pvä. Ja anoppi on kieltänyt kertomasta asiasta meille vanhemmille, asia ei kuulemma kuulu meille, vaan "nämä tällaiset tilanteet ratkaistaan meidän kesken (siis ukin ja mummon), eikä näistä kerrota isälle ja äidille".
Mua ottaa päähän. Tätä on kuulemma jatkunut jo aika pitkään. Mun mielestä poika pitäisi laittaa ojennukseen, mutta minkäs teet, kun emme ole tietäneet asiasta mitään. Kysyttäessä kaikki on kuulemma mennyt oikein kivasti. Nyt on puhuttelut pojalle pidetty ja appivanhemmille sanottu selvästi, että meille pitää kertoa mahdollisista ongelmista.
Mitä mieltä olette? Miksi anoppi on kieltänyt tytärtä kertomasta asiasta meille mitään? Appi on tossun alla, se ei kyllä kertoisi, koska anoppi suuttuisi ja pitäisi viikon mykkäkoulua.
Kommentit (8)
...eivätkä halua teinin vihoja niskoilleen juoruamalla... Toivottavasti saavat terveen suhteen luotua. Tietysti voit itse puhua lapsen kanssa vanhempien ihmisten kunnioittamisesta noin yleensä. Vaikka tuo haistattelu ja raivoaminen on noloa ja törkeää, niin se kertoo kuitenkin siitä, että pojalla on sen verran läheinen suhde appeen ja anoppiin, että "uskaltaa" purkaa siellä murrosiän kuohuja. Keskustelehan rakentavasti anopinkin kanssa asiasta, je kerro, ettet missään nimessä hyväksy tuollaista käytöstä pojalta ja ilmaise, että on enemmän kuin toivottavaa, että sielläkin käytökselle asetetaan rajat..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tällaista käytöstä ei ole? Tuliko ihan täydellisenä yllätyksenä se, että poika voi käyttäytyä noin?
Ilman muuta puhut anopin kanssa asiasta ja teet selväksi, että tuollaiseen käytökseen on puututtava ja sitä ei hyväksytä. Puhu myös pojan itsensä kanssa. Olisiko anoppi voinut jotenkin ihmeellisesti ajatella, että vika on hänessä ja ei kehtaisi puhua asiasta sinulle?
anoppia vain nolottaa, kun ei saa teinipoikaa pysymään kurissa?
Tuskin anoppi on sinun kiusaksesi halunnut asiaa salata.
kerrotteko siitä molemmat vanhemmillenne? Vai oletteko sitä mieltä, että yhteinen riita setvitään yhdessä?
Kyllä näitä "kohtauksia" tulee kotonakin, mutta ei kovinkaan usein eikä siskon kuvaamalla kamalalla tavalla. Me vanhemmat osaamme aika hyvin käsitellä poikaa ja rauhoittaa tilanteet. Ei meillä mitään ihmeempiä ongelmia ole pojan suhteen.
Mutta kun mä olen vähän sitä mieltä, että rähjätköön poika kotona, mutta anoppilassa pitää käyttäytyä kunnolla, tai ainakin paremmin kuin kotona. Appivanhemmat kun hyvää hyvyyttään hoitavat lapsia ja keksivät heille kaikkea kivaa, passaavat ja ostelevat kaikennäköistä, ovat aina mukana tekemässä kaikkea mukavaa lasten kanssa. Pitäisi osata olla kiitollinen.
Ihmettelen vaan, että anoppi on kieltänyt tytärtämme kertomasta ongelmista.
No, nytpä tiedämme tilanteen ja voimme keskustella asiasta suoraan.
Kiitos vastauksistanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse on lasten kasvatuksesta, siis ihan eri asia kuin vanhempien mahdollinen riitely!
Eivätkä appivanhemmat riitele pojan kanssa, vaan poika ryppyilee heille. Ihan yksipuolisesti.
Kasvata lapsesi, jos kyse on vain siitä!
Vaihtoehtoisesti voit miettiä, millainen lapsestasi tulee, jos kommunikointi kanssaan tehdään vain sinun välitykselläsi.
Alue: Aihe vapaa
Rajojahan poika tuossa kokeilee.
Meille kävi ihan samoin eskarilaisen kanssa. Sai tajuttomia raivareita tätilässä, eikä täti kertonut. Takanapäin oli sitten paasannut puolelle suvulle, kuinka raivarit olivat minun syyni.
Tosiasiassa johtuivat kyllä todennäköisesti siitä, että täti ei pidä mitään kuria, joten lapsi sitten käveli yli mennen tullen.