Oletteko miehesi kanssa samoilla linjoilla kotihoidon pituudesta?
Onko miehelle ollut "ihan sama" vai onko hän myös pitänyt tärkeänä, että äitiyslomalta suoraan ei viedä hoitoon?
Kommentit (29)
oli sitä mieltä, että lapset menee heti hoitoon, kun äitiysloma loppuu. Silloin sanoin, että en todellakaan aio mennä ja katsotaan, kun lapset syntyy. Esikoinen kun syntyi, niin kyllä miehen mieli muuttui hurjasti... Niin pientä ei missään tapauksessa saanut laittaa hoitoon. No en mä ollutkaan menossa töihin. Eikä ollu vakipaikkaa, mihin palata. Oon ollut nyt kotiäitinä 11 vuotta. Yhden pienen pätkän olin töissä ja mieheni oli vuorotteluvapaalla. Sen jälkeen ei ole kertaakaan sanonut mistään. Huomasi millaista on olla kotona. Mutta luultavasti mä sanon itseni irti ja rupeen tekeen mieheni firmassa hommia osa-aikaisena. Kaikki on tyytyväisiä, kun äiti on kotona.
eli äitiysloman jälkeen mies muutaman kuukauden hoitovapaalla ja sitten hoitoon.
asiasta ja yhteiseen päätökseen päädytty. Alle 1-vuotiasta ei haluta laittaa hoitoon. Itse jatkoin opiskelua vanhempainvapaan jälkeen. Jonkun päivän pystyin olemaan lapsen kanssa, mies pystyi myös osittain olemaan ja jonkin verran anoppi auttoi. 1v4kk ikäisenä meni lopulta hoitoon ja minä+mies täyspäiväisesti oltiin molemmat töissä.
Nyt ollaan ajateltu, että kuopus on kotona kunnes on vähintään 1-v. vanha. Näillä näkymin tulee olemaan noin 1v 2kk-3kk, kun menee hoitoon. Mä olen kotona kunnes kuopus täyttää 1-v, sitten mies on kotosalla parisen kuukautta. Mietinnässä on vielä, pystyisikö kotiin itse palkkaamaan hoitajaa.
Lapset kotihoidossa useamman vuoden.
Mutta meillä niin miehelleni kuin minullekin oli itsestäänselvää, että muutaman kuukauden hoitovapaan jälkeen mennään töihin ja lapsi hoitoon.
heti äitiyslomalta. Mies tämän ymmärsi.
Nyt olen kotona kaikkien lapsien kanssa useamman vuoden, ollaan rahallisesti ok tilanteessa, mies tekee töitä.
Moni asia vaikuttaa olenko täissä vai kotona.
Palasin äitiyslomalta kakkosen jälkeen suoraan koska olin ollut ekasta lapsesta suoraan kakkosen äippäloman loppuun kotoa. Suunniteltiin kolmosta mutta halusin välillä tehdä töitä, vaihtoehdot olisi olla lisää kotona hoitovapaalla tai hankkia se kolmas heti putkeen.
On se nyt jumalauta jos nainen ei saa töihin mennä! :D
Esikoisen kohdalla asiasta ei hirveästi puhuttu. Jonkin verran kyllä, mutta ei mitenkään suuremmin. Selvänä pidettiin että minä pidän vanhempainvapaan + seuraavan kesän lomaa. Tuon jälkeen miehen mielestä lapsi oli täysin valmis hoitoon ja minäkin tavallaan ajattelin että kotihoito loppuu silloin. Olin kuitenkin tippa silmässä kuukausitolkulla. Sain tuolloin vakituisen työpaikan jonka vastaanottaminen oli todella hyvä ratkaisu. Yhtä hyvää työtä ei ole ollut tarjolla vuosiin.
Ennen kuopuksen "tekemistä" sovittiin hoitoasiat selväksi. Olimme kumpikin samaa mieltä että olen kotona siihen asti kun nuorin on 2 v.
Kun nuorin oli saman ikäinen kun esikoisen mennessä hoitoon mieskin oli aivan kauhuissaan miten pystyimme laittamaan niin nuoren hoitoon.
Eikä noista ole oikeastaan edes keskusteltu, koska emme tietenkään ole pieniä laittaneet hoitoon. Nuorin oli kylläkin vain 3v4kk, kun meni hoitoon... =( Onneksi toiset saivat olla kotona pidempään.
on molempien mielestä ihan paikallaan. Kolmevuotiaaksi kotona puolestaan ei tule kuuloonkaan.
oli sitä mieltä että kotona hoidetaan mahdollisemman pitkään ja niin olin minäkin. Vaikka siis olin alusta lähtien yh hoidin lapsen kotona 3 vuotiaaksi asti.
missään nimessä ei vauvaikäistä hoitoon. Esikoinen sai olla kotona 3,5v asti, toinen meni hoitoon 2v ja ollaan sitä myöhemmin kaduttu, tämä kolmas saa olla kotona ainakin 3-vuotiaaksi jos vaan rahat riittää ja ne laitetaan riittämään.
lapset kotihoidossa ennen kouluikää
Minulle on ehkä ollut vielä tärkeämpää, että lapsia ei ole laitettu heti äitiysloman jälkeen hoitoon. Mies on kuitenkin arvostanut tätä, sillä hänen oma äitinsä oli kotona siihen asti mieheni ja hänen siskonsa olivat kouluikäisiä (ja miehellä tästä lämpimät muistot).
Meillä tämä asia puhuttiin selväksi jo ennen lasten "hankkimista", joten mitään yllätyksiä ei tullut.
Lapsemme menivät päivähoitoon 3- ja 2-vuotiaina.
Halusi minun jäävän kokonaa pois töistä hoitamaan lapsia (ja kotia) 15 vuodeksi.
Auts! Pakko myöntää tosiaan tuo ylläoleva.
Kun rupesimme yrittämään lasta niin sanoin miehelle heti että olen sitten siihen asti kotona kun lapsi on päälle 2v (eli kun lapsi täyttää 2v niin seuraavana elokuun alkuna tai tammikuun alkuna menen töihin kumpi tuleekaan ensin vastaan). Lasta yritettiin sitten viisi vuotta.
Kun lapsi syntyi niin asia oli itsestään selvyys. Olin kotona siihen kunnes lapsi oli 2v2kk eikä siitä koskaan pahemmin keskusteltu. En siis tosiaankaan tiedä mikä miehen näkemys asiaan on.
Tai no sen verran tiedän että kyllä hän kauhistelee siinä missä minäkin alle tai juuri 1v täyttäneiden viemistä hoitoon (näitä tapauksia kun on ollut muutama ystäväpiirissä).
kuinka pitkään haluan olla kotona. Mies toki toivoo ettei kovin pientä laitettaisi hoitoon eli kotona hoidettaisiin kunnes nuorimmainen olisi 2-3v. Siis samoilla linjoilla ollaan.
"onko hän myös pitänyt tärkeänä" :DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDd
ja tämä keskusteltiin selväksi jo ennen lasten saamista.
Olemme molemmat sitä mieltä, että ainakin 3v. saakka äiti hoitaa lapset kotona, mieluiten eskari-ikään asti.
Kokeilin töissäkäymistä pari kertaa muutaman kuukauden jakson tässä kotiäitiurani aikana, mutta molemmat totesimme hyvin pian että meidän perheemme voi paljon paremmin kun minä olen lasten kanssa kotona.
En olisi tehnyt lapsia miehen kanssa, joka ajattelee tästä asiasta päinvastaisesti.