Lue keskustelun säännöt.
Eroasitteko tässä tilanteessa?
21.09.2005 |
Meillä on nyt tullut 4 vuotta aviolliitoa täyteen. Sitä ennen oltiin yhdessä 3,5 v. Olen ruvennut miettimään, että meidän ei olisi pitänyt koskaan mennä avioon, ja olen harkinnut eroa. Ennen avioliittoa en epäröinyt kertaakaan ettemmekö ole yhdessä loppuelämämme. Olimme jo päälle 30, kun mentiin avioon.
Avioliitto alkoi rakoilla jo ekana aviovuonna. Miehelle tuli uusi murrosikä, tai ilmeisesti se oli eka (hän ei kapinoinut teininä). Hän rupesi käyttämään väärin lääkkeitä (viinan kanssa sekaisin). Ja hän harrasti tv-chattailua, ja sain selville, että nimenomaan toisten miesten kanssa.
Mä ajattelin luonnoliisesti, että hän on homo. Asiasta keskusteltiin, mies myönsi olevansa bi, ja pääsimme tuosta yli. Tuo lääkkeiden käyttökin loppui ja viinan kanssa läträily.
Samoihin aikoihin selvisi, että meille ei se lapsen saaminen ole helppoa. Kävimme lapsettomuusklinkalla hoidoissa, pitkään tuloksettomia, mutta tulin lopulta raskaaksi. Sain 2 keskenmenoa noin 7 kk:n välein. Kolmas raskaus onnistui, ja meillä on nyt 1 v 2 kk vanha tyttö.
Meillä ei ole seksiä. Miestä ei kiinnosta. Avioliittoa ennen oli ne normit 2-3 kertaa viikossa, ihan suhteen alussa joka päivä. Avioliiton aikana se on hiipunut, ensin oli pari kertaa kuussa. Kun kävi ilmi, että meillä ei lapsia tehdä sängyssä, se on hiipunut ihan kokonaan. Nyt on edellisestä kerrasta 8 kk, sitä ennen joskus alkuraskauden aikaan, sitä ennenkin väli saattoi olla 6 kk.
Minä olen hyvin seksuaalinen olento, ja välillä seksin puute oikein sattuu. Olen miettinyt rakastajaa, ja viime talvena oli hyvin lähellä, etten ryhtynyt suhteeseen. Kerroin sen miehelle, mies sikähti, lupasi petrata, mutta yhden kertaan se jäi.
Mies on ollut aika vanha, kun harrassti eka kerran seksiä, eli 29 v. Ja mä olen hänen kolmas kumppani, mutta eka seurustelukumppani. Olen tätä miettinyt aika paljon, koska millainen mies odottaa noin kauan? Mies on ihan hyvännäköinen, ei ole ujo (iski mut), en olisi ikinä uskonut alussa että hänellä on niin vähän kokemusta. Olen miettinyt sitä homoutta, että jos se on kuitenkin tämän takana. Mutta voi olla muutakin, hän on aika estoinen kokeilemaan mitään uutta ja jännittävää. Sinänsä kun hän rupeaa seksiin, se on hyvää.
Toisaalta hän katsoo heteropornoa, ja välillä netistäkin (ja saa koneen sekaisin). Että olisko se niin, että kiinnostaa, mutta ei uskalla, estot estää? Vai laiskuus, minkä hän itse sanoo syyksi.
Toinen syy on koulutustasoeromme. Mulla on korkeakoulututkinto, olen kunnianhimoinen. Mies on duunari tehtaassa. Tämä ei haitannut silloin rakkauden huumassa, mutta ikävä kyllä se välillä tuntuu meidän suhteessa. Mies on kyllä kulttuuria harrastava, ja lukee paljon, mutta hän ei vaan osaa ajatella samalla lailla kuin koulutetumpi ihminen.
Muutenkin tuntuu, että haluamme liian eri asioita. Mä haluaisin lomalla matkustella kaupunkilomilla, mies jököttää mökillä. Muutenkin mä olen sosiaalinen ja monessa mukana, mies ei pidä yhteyttä ystäviinsä jne.
On hänessä hyvääkin. Hän on hyvin perhekeskeinen, hyvä ja osallistuva isä, meillä sujuu arki hyvin, on ystävyyttä & kumppanuutta. Mutta kaipaan kipinää. Miten te jatkaisitte tästä eteenpäin? Eroaisitteko, yrittäisittekö uutta lasta, ottaisitteko rakastajan?
Kommentit (70)
...että miehesi seksuaalinen mielenkiinto ei kertakaikkiaan kohdistu sinuun ja hän on jo kertonut olevansa bi, niin eiköhän se ole sitä, että hän haluaa ainakin kokeilla samaa sukupuolta olevaa. Varmasti hän on kiintynyt sinuun, mutta jos kiinnostus samaan sukupuoleen on herännyt, niin ei siinä keskustelut ja ammattiauttajat auta. Se vaan on nyt näin. Mielestäni ansaitsette molemmat kumppanin, joka pitää teistä sellaisena kuin olette. Eihän se estä ystävyyttä sinun ja miehesi välillä! Mielestäsi miehesi on ollut rohkea, kun on uskaltanut kertoa sinulle asioiden todellisen luonteen. Voimia sinulle, muista että sinullakin on oikeus olla onnellinen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oli silloin kun kärähti noista tv-chattituttavien viesteistä kännykässään. Kielsi homoutensa, ja kun intin asiasta, sanoi että kai hän on sitten jollain tasolla bi. Sen hyväksyn, mutta homon kanssa en käy asumaan kulissiiitossa.
Mutta bihän voi olla sekä naisen että miehen kanssa. Eli ei se mieskumppanikaan hyväksy hänen kiinnostustaan naisiin. Tai yleensä yksiavoisessa parisuhteessa ei miehenkään mielestä ole ok pitää muita rinnakkaissuhteita, oli ne naisia tai miehiä.
Jos tästä tulee ero, koettaisin olla asiallinen tytön takia, mutta miksikään ystäväksi en kyllä rupea. Olen ihan liikaa rakastanut miestä, että voisin olla " vain" ystävä.
ap
Vierailija:
...että miehesi seksuaalinen mielenkiinto ei kertakaikkiaan kohdistu sinuun ja hän on jo kertonut olevansa bi, niin eiköhän se ole sitä, että hän haluaa ainakin kokeilla samaa sukupuolta olevaa. Varmasti hän on kiintynyt sinuun, mutta jos kiinnostus samaan sukupuoleen on herännyt, niin ei siinä keskustelut ja ammattiauttajat auta. Se vaan on nyt näin. Mielestäni ansaitsette molemmat kumppanin, joka pitää teistä sellaisena kuin olette. Eihän se estä ystävyyttä sinun ja miehesi välillä! Mielestäsi miehesi on ollut rohkea, kun on uskaltanut kertoa sinulle asioiden todellisen luonteen. Voimia sinulle, muista että sinullakin on oikeus olla onnellinen!
niin miten kauan luulet että se kipinä säilyy siinä uudessakaan suhteessa? Sun on alettava vaatimaan sitä seksiä enemmän, niinhän ne miehetkin tekee, jos nainen on kylmä.
että täytän tänä vuonna 36 v, ja haluaisin kyllä periaatteessa toisenkin lapsen.
Miehen mielestä voitaisiin jo mennä klinikalle yrittämään, kun se viimeksikin kesti niin kauan. Hän puhui siitä viimeksi eilen.
Mä olen hannannut vastaan, perustellut tytön iällä, ettei vielä, jos tärppääkin nyt paremmin (kun eka raskaus saattaa avittaa asiaa). Toisaalta olen myös sanonut (ja mikä on tottakin), että ne keskenmenot olivat niin raskaita, että en haluaisi kokea niitä.
Mies on noiden keskenmenomurheiden takia puhunut myös adoption mahdollisuudesta, että se olisi ok hänen puolestaan.Mutta kestääköhän tää meidän parisuhde ulkopuolisen tarkempaa tarkastelua... ja adoptiolapselle ero voi olla vielä pahempi kuin biologiselle lapselle.
Oikea motiivini lapsen yrittämisen lykkäämiseen on se, että olen miettinyt, etten olisi mennyt lainkaan naimisiin tuon miehen kanssa, jos olisin silloin tiennyt, mitä tää elämä on aviossa ollut.
Haluaisinkin sitä kipinää tähän nykysuhteeseen. Jos ottaisin rakastajan, niin toivoisin, että se olisi todella vaan sitä, että harrastaisimme seksiä yhdessä, eikä mikään uusi parisuhde. Jos taas haluan uuden parisuhteen, niin sitten eroan.
ap
Vierailija:
niin miten kauan luulet että se kipinä säilyy siinä uudessakaan suhteessa? Sun on alettava vaatimaan sitä seksiä enemmän, niinhän ne miehetkin tekee, jos nainen on kylmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos vaan jaksatte nähdä vaivaa. Teillä on niin moni asia hyvin. ja toi seksin puutekin, johtuu jostain muusta kuin sinusta ja varmasti asiaa työstämällä sekin osa paranee. Panostakaa nyt perheeseenne, ja tehkää vaikka lisää lapsia jos siltä tuntuu.
Huomasin nyt vasta viestisi. Ollaan todella oltu hirvittävän rakastuneita, ja naimisiin mennessämme todella varmoja, että tää kestää. Kukaan ulkopuolinen ei varmaan tajua, että olen edes miettinyt eroa. Monet mun kaverit ovat sanoneet, että mun mies hoitaa lasta & kotia enemmän kuin heidän jne. Mutta heidän miehet taas kinuaa seksiä, mitä mä taas tällä hetkellä arvostaisin enemmän kuin imurointia...
ap
Vierailija:
Mikä se sitten lienee, homous vai mikä, kyllä se kai pitäisi nyt selvittää. Jospa sanot hänelle että nyt et jaksa enää, ei kukaan täysiverinen nainen jaksa näin seksitöntä elämää. Missä on vika kun et halua?ei " laiskuus" ole mikään syy, hah. Jos halut on, se keino keksitään.
Sano että mietit jopa eroa. jospa se pelästyttäisi hänet miettimään mitä haluaa. Ehkä se saisi hänet kanssasi jonnekin perheneuvojalle. Tai menisi edes itse miettimään missä vika.
Tässä on nyt monta puolta. jos kerran olette edes joskus olleet umpirakastuneita, sen voi löytää uudellee. ja pikkulapsiaika on paha, samoin 7. vuoden kriisi. Koita vielä jaksaa vähän aikaa. Mutta ei mitään odottelu-jaksamista, nyt pitäisi jo tehdä jotain. Hänen myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä mäkin tajuan, että tässä on tosi paljon hyvääkin. Joku vähemmän seksuaalinen nainen olisi ehkä tosi tyytyväinenkin, kun mies ei kerjää seksiä. Jos vähän kärjistän.
Täytyy kyllä jotain parisuhteen eteen yrittää ennen toisen lapsen yrittämistä, jos vaikka sitä terapiaa.
nyt tyttö heräs, täytyy lopettaai. luen vielä myöhemmin, mutta varmaan vasta kun mies on kotona.
Vierailija:
jos vaan jaksatte nähdä vaivaa. Teillä on niin moni asia hyvin. ja toi seksin puutekin, johtuu jostain muusta kuin sinusta ja varmasti asiaa työstämällä sekin osa paranee. Panostakaa nyt perheeseenne, ja tehkää vaikka lisää lapsia jos siltä tuntuu.
Tai sitten olet synnytyksen jälkeen muuttunut hänen silmissään Äidiksi, etkä ole siten enää Nainen. Terapiaa miehesi tarvii!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että kun tuo ap:n liitto on jo noin paljon kestänyt eivätkä ole eronneet, niin kyllä he tämänkin selvittää. Puheyhteys tuntuu pelaavan ja se on tärkeintä.
Meilläkin oli vaikea 3 vuoden vaihe avioliiton alussa, jotenkin kummatkin haettiin avieroperheen lapsina sitä paikkaa siinä. En tiedä onko ap kasvanut ydinperheessä, mutta mieshän ei oo, ja sekin voi laukaista stressiä, sitten kun itse on siinä liitossa.
johan tuo ap kirjoitti että jo ennen lapsen tuloa tuo seksuaalikielteisyys alkoi, eli ei johdu synnytyksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin tuossa kotitöiden ohessa asiaa, ja ajattelin että kyllä meidän kannattaa vielä yrittää parantaa tilannetta. Ajattelin ottaa asian puheeksi huomenna (huomenna siksi, kun siskoni tulee lapsenvahdiksi ja me mennään kahdestaan ulos syömään).
opetellaanhan sitä ompelimista ja kokkoustakin kursseilla, miksei sitten " seksiä"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teillä paljon yhteisiä vuosia, joten varmasti takana paljon hyvääkin. Nykyään erotaan IHAN liian helposti, mikä paistaa kyllä tälläkin kertaa vastauksissa. Yrittäkää selvittää asioita puhumalla. Tuntuisi siltä, että tarvisitte ehkä parisuhde -neuvojan apua. Perhe on tärkeintä maailmassa, ja kun tästä kriisistä selviätte, on suhteenne vahvempi kuin koskaan aikaisemmin.
Jos miestä ei kiinnosta seksi, on syynä harvemmin homous...toinen nainen lienee huomattavasti tavallisempi syy. Tästäkin asiasta sinun kannattaa kysellä. Jos miehesi on syyllistynyt syrjähyppyyn, ei sittenkään ole ero vielä ainoa vaihtoehto. Siitäkin voitte yhdessä selvitä, jos molemmat sitä haluatte. Tsemppiä!!
Olen kyllä aika varma, että ei ole sellaista, koska siihen miehellä ei ole aikaa. Voihan hän tietenkin vaikka töissä panna jotain vessassa, mutta hän ei juuri vietä aikaa muiden kuin meidän kanssa. Mä otan irtiottoja ja lähden joskus jonkun kaverin luo ilman lasta. Koska joskus on ihanaa olla niin kuin ennen oli, oma olentonsa. Mutta mies harvemmin lähtee mihinkään yksin, eikä kuulemma kaipaa sellaista. Toki hän joskus on yksin, mutta mihinkään systemaattiseen suhteeseen hänellä ei oo aikaa.
Tuossa puhuttiin vähän huomisesta, ja mies tuntui odottavan sitä. Mennään siis intialaiseen ravintolaan. Mies puhui, että on ollut niin vähän romantiikkaa. Hän myös sanoi, että on aika poikki ja että voi tänään nukuttaa lapsen ja jäädä samalla nukkumaan niin on huomenna virkeämpi.
Olenhan mäkin väsynyt, vaikka meidän neiti onneksi yleensä nukkuu hyvin, mutta miehellä on siis vuorotyö ja hänellä on varmaan univelkaa enemmän kuin mulla. Voi olla, että itsekin hiivin nukkumaan yhtäaikaa kuin muu perhe...
Vierailija:
Teillä paljon yhteisiä vuosia, joten varmasti takana paljon hyvääkin. Nykyään erotaan IHAN liian helposti, mikä paistaa kyllä tälläkin kertaa vastauksissa. Yrittäkää selvittää asioita puhumalla. Tuntuisi siltä, että tarvisitte ehkä parisuhde -neuvojan apua. Perhe on tärkeintä maailmassa, ja kun tästä kriisistä selviätte, on suhteenne vahvempi kuin koskaan aikaisemmin.
Jos miestä ei kiinnosta seksi, on syynä harvemmin homous...toinen nainen lienee huomattavasti tavallisempi syy. Tästäkin asiasta sinun kannattaa kysellä. Jos miehesi on syyllistynyt syrjähyppyyn, ei sittenkään ole ero vielä ainoa vaihtoehto. Siitäkin voitte yhdessä selvitä, jos molemmat sitä haluatte. Tsemppiä!!
Itse olen hyväksikäytetty ja tunnistin miehesi käytöksestä omia käytösmallejani. Myöhäisellä iällä " eka kerta" haluttomuus seksiin, varsinkin aloitteen tekeminen ja " otan sinut väkisin" -leikit ovat hyväksikäytetyille vaikeita.
Miehetkin kokevat seksualista hyväksikäyttöä, ja yleensä heidän se on vielä paljon vaikeampaa myöntää kuin naisten. Voisitko mitenkään kuvitella tällaista taustaa miehellesi?
En eroaisi missään tilanteessa, enkä ottaisi rakastajaa, koska se on mielestäni väärin. Kun on menty naimisiin, niin sitten ollaan aviossa ja uskollisia puolisolle aina kuolemaan saakka. Tämä on kristillinen käsitykseni ja pidän siitä kiinni, vaikka välillä itsekin mietin, onko elämä mieheni kanssa ollenkaan tyydyttävää. Hän on nimittäin sairas ja sairaalassa nytkin...
Minusta silloin, jos elämä on liian vaikeaa esim. alkoholin tai väkivallan vuoksi, silloin pitää kuitenkin pitää huolta itsestään ja perheestään ja miettiä itselleen turvallinen ympäristö. Joissakin tapauksissa tämä tarkoittaa asumuseroa.
periaatteessa kyllä kai voisi. Ei oo koskaan puhunut mitään sellaista. Mietin vaan että kuka se olisi, isää tai isäpuolta ei oo ollut, isoveli on mutta tuskin hän (ovat hyvissä väleissä kuitenkin).
ap
Vierailija:
Itse olen hyväksikäytetty ja tunnistin miehesi käytöksestä omia käytösmallejani. Myöhäisellä iällä " eka kerta" haluttomuus seksiin, varsinkin aloitteen tekeminen ja " otan sinut väkisin" -leikit ovat hyväksikäytetyille vaikeita.
Miehetkin kokevat seksualista hyväksikäyttöä, ja yleensä heidän se on vielä paljon vaikeampaa myöntää kuin naisten. Voisitko mitenkään kuvitella tällaista taustaa miehellesi?
on vaan 3 v vanhempi.
nyt meen nukkumaan...
ap
Luin tän ketjun jä musta tuntuu, että aika pitkälle tää johtuisi miehesi taustasta. Kauhea anoppi sulla, ei voi muuta sanoa!!
Koeta jaksaa, ja yritä vaikka tuon yhden neuvoa seksin virittämiseen uudestaan. Jos ei auta, niin seksuaaliterapeutti varmaan olisi se oikea osoite.
Älä vielä luovuta!