Lähes kaikki pienten lasten äidit näyttävät jossain määrin

1 kk iässä pisin unijakso oli 6 h (00-06), eikä ole koskaan ollut korvatulehduksia, ei ripulia ja oksennustauditkin on alkaneet aina aamulla ja olleet ohi iltaan mennessä. Terve ja hyväuninen lapsi, joten mullakin on ollut aina aikaa levätä ja energiia pitä huolta itsestäni ja ulkonäöstäni :)

Lapsi ei ole minua valvottanut juuri lainkaan.

kuin jossain landella navettahommissa? :D

t. feministi, jolla lapsia

nyt kun imetän ja on tuskaisen paha allergiakevät. En ole ottanut mitään antihistamiineja imetyksen vuoksi, joten silmät punottaa ja vuotaa jne. Tiedän näyttäväni kammotukselta kun olokin on tällainen :-(



Olen vakavasti harkinnut pulloruokintaa.

voi useimpia ihan käyttää raskauden ja imetyksen aikana.? Useampi lääkäri on sen mulle kertonut. Samoin monia kortisonivoiteita voi käyttää. En mä ainakaan pysty elämään sen kutinan kanssa ja aina vaarana et oireet pahenee jos ei hoida ajoissa.

Mies kyllä hoiti lasta siinä missä minäkin, itse asiassa hän oli mm. koti-isänä sen ajan kun esikoinen oli 1-3v, mutta yövalvomiset siis alkoivat radikaalisti vähentyä siedettävälle tasolle vasta silloin 2-vuotissynttäreiden korvilla. Kyllä sen näki peilistä ja tunsi ruumiissaankin, miten kulahtaneeksi on päässyt - vaikka paino oli pudonnut normaaliksi ja alle sen (mitäpä muutakaan kun ei syömäänkään ehtinyt, kuten ei nukkumaankaan), niin jätti se jälkensä kun joutui sinnittelemään hereillä, vaikka yöllä sai nukkua max. tunnin pätkiä 5-6 tuntia. Ja minä olin esikoisen syntyessä 20-vuotias, kulahdin ja väsähdin ja rupsahdin aivan totaalisesti, varmaan luultiin vampyyriksi tai zombieksi ja monesti :)



Nykyään olen 25-vuotias, ja sittemmin olen kaiketi palautunut lähemmäksi ikäiseni näköistä naista, vaikka sainkin toisen lapsen ja opiskelin uuden ammatin sekä kävin töissä samaan aikaan - mutta nykyään saan sentään nukkua yöni. Olin vasta eräissä häissä, jossa sukulainen, jota olin tavannut viimeksi ennen esikoisen syntymää, kommentoi, että äitiys on kuulemma kaunistanut mua (joskin lisäsi, että laihduttanutkin ihan kamalasti, ja kehotti syömään enemmän). Mä itse en osaa vielä suhtautua siihen, etten ole enää yhtä kulahtaneen näköinen, ihan vasta hiljattain aloin itsekin huomata peilistä, etten olekaan enää yhtä suurta silmäpussia, harmaata ihoa ja hiusta. Edelleen odotan peilistä näkeväni sen zombien, ja yllätyn joka kerta, miten näytänkin niin kovin sievältä tänään :) Ja mies hoitaa lapsia ja kotia edelleen siinä missä minäkin, ei siis ole eroa siihen mitä oli esikoisen vauva-aikana. Ainoa ero nykytilanteessa siihen kulahtamistilanteeseen verrattuna on se, että lapset antavat meidän vanhempien nukkua.

On olemassa paljon enemmän vaihtoehtoja kuin entisajan hiostavat ja kahisevat tuuliasut tai hiostavat kuoritakit.



Löytyy vedenpitävää sekä tuulenpitävää mutta hengittävää juoksuhousua sekä vaikka mitä pakkasen pitäviä materiaaleja.



Maksavat hieman enemmän kuin verkkarit mutta ajavat varmasti asiansa muutaman vuoden. Ja näyttävät vielä hyvältä.

Miksi urheillessa pitäisi näyttää jotenkin tosi hyvältä? Eikös sinne lenkkipolulle lähdetä tuulettamaan omia aivoja, liikuttamaan omaa kroppaa, kuluttamaan kaloreita ja vapauttamaan endorfiineja, eikä koreilemaan sillä, kenellä on kaikkein staileimmat juoksuvaatteet?



Selittäkää mulle tämä nykyajan pakkomielle näyttää niin pirun hyvältä joka hemmetin sekunti. Miksi, voi miksi, sitä ei saa olla oma kulahtanut itsensä?

Helppojen vauvojen äidit tietysti ovat luku sinänsä ja pysyvät raikkaan näköisinä elleivät kotona ollessaan erehdy syömään itseään jokinorsuiksi.

se valvominenhan se vasta lihottaakin.

Miksi urheillessa pitäisi näyttää jotenkin tosi hyvältä? Eikös sinne lenkkipolulle lähdetä tuulettamaan omia aivoja, liikuttamaan omaa kroppaa, kuluttamaan kaloreita ja vapauttamaan endorfiineja, eikä koreilemaan sillä, kenellä on kaikkein staileimmat juoksuvaatteet?

Selittäkää mulle tämä nykyajan pakkomielle näyttää niin pirun hyvältä joka hemmetin sekunti. Miksi, voi miksi, sitä ei saa olla oma kulahtanut itsensä?

Minä lenkkeilen koiran kanssa vanha mainoslippis päässä, monta vuotta vanha takki ja housut, lenkkarit ei ole kuin vuoden vanhan, kun entiset kävelin puhki. Ja ihan yhtä hyvä olo tulee kuin trendivaatteillakin lenkkeillessä. Eikä tuo koira välitä, vaikka mulla ei olisi mitään vaatetusta:)

Minä käyn tuossa isossa ostarissa (meidän lähikauppa) ostoksilla jopa ilman meikkiä ja välillä ihan verkkahousut jalassa.

Mulla pitää olla niitä kulahtaneitakin päiviä, niitä jolloin ei tartte näyttää hyvältä.

Vaan arkielämä, jossa voi olla suuria haasteita lapsen asioiden takia...

totaalisen kulahtanut näky ja lisäksi lihonut imetyksestä huolimatta 10kg. Jess.

olisko silläkin vaikutusta asiaan :D



Ei monet sinkkunaisetkaan näytä enää nelikymppisinä kovin hehkeiltä vaikka eivät ole lasten takia joutuneet valvomaan