En halua olla enää erään ihmisen kaveri, koska..

tätä mä oon vähän joo aatellutkin ja onhan tää sellainen juttu jota ei voi sanoa toiseel päin taulua.

Ja myönnän, että ihmettelen usein, että miksi minä saan kokea kaiken aina vaikeimman myötä? Ja tässä ei ole asennevammasta edes kyse. Ihmettelen kyllä, että miten vi***sa jaksan vieläkin kaiken kokemani jälkeen hakea asioista sen positiivisen puolen :D...



Tsemppiä ap :)

Älä halua jotain ystävältäsi pois vaan samaa itsellesi. Tarkkaile, miten hän sen kaiken hyvän saa, ja mieti, miten sama voisi koitua sinullekin.