Vauva 7kk - isä hoitajana ja äiti töissä?

Mitä hulluutta tuossa muka olisi?

isälle ja äidille sopii, mikä siinä pahana olisi?



Itse asiassa tiedän yhden tuttavaperheen, jossa isä oli kotona ja äiti töissä, kun vauva oli suurin piirtein 7kk ikäinen. Isä oli työtön, äidillä taas töitä oli tarjolla. Isä sai paremmat vanhempainrahat kuin työttömyysrahat ja äitikin sai paremmat tulot.

isälle ja äidille sopii, mikä siinä pahana olisi?

Itse asiassa tiedän yhden tuttavaperheen, jossa isä oli kotona ja äiti töissä, kun vauva oli suurin piirtein 7kk ikäinen. Isä oli työtön, äidillä taas töitä oli tarjolla. Isä sai paremmat vanhempainrahat kuin työttömyysrahat ja äitikin sai paremmat tulot.

Meillä on oikeastaan ihan sama tilanne. Mietityttää vaan kun on vaan niin pieni tuo vauva.

vastentahtoisesti hoitamaan vauvaa. Meillä jäi isä hoitamaan 6 kk ikäistä (+ 5 isompaa) vanhempainvapaalle eli noin 3 kk:ksi. Ja hyvin meni.

mulla on samanikäinen enkä voisi edes kuvitella lähteväni töihin. ollaan niin erilaisia. mut hyvähän pienellä on kotona olla isänsä kanssa, älä jooko päiväkotiin vie.

eli mikä tuossa nyt muka on outoa?

mulla on samanikäinen enkä voisi edes kuvitella lähteväni töihin. ollaan niin erilaisia. mut hyvähän pienellä on kotona olla isänsä kanssa, älä jooko päiväkotiin vie.

eikä työnteosta tulisi täyspainotteista, sen voin luvata, tämä hormoonien ansiota. Koko keho, mieli ja sielu huutaa vauvaa ja hoivaamista, aivot eivät toimi niin ku pitää. Sehän on ihan fakta että puhutaan että pienen vauvan äidin aivot on täynnä äidinmaitoa, he. Omaa kokemustakin on nimittäin. Olen kätilö ja kun tyttö oli 3kk soittivat ja tarvitsivat kovasti yötyöntekijä ja menin. Kääk että oli piitkä yö, enkä osannut toimiakaan vaan mietin jatkuvasti pientä vauvaani. Joten en suosittele.

töihin vauvan ollessa 5 kk ja isä jäi kotiin hoitamaan. Hyvin sujui ja ollaan molemmat tyytyväisiä tehtyyn valintaan. Riippuu varmasti vanhemmista ja elämäntilanteesta, onko hyvä ratkaisu, mutta lähtökohtaisesti en näe siinä mitään outoa.

eikä työnteosta tulisi täyspainotteista, sen voin luvata, tämä hormoonien ansiota. Koko keho, mieli ja sielu huutaa vauvaa ja hoivaamista, aivot eivät toimi niin ku pitää. Sehän on ihan fakta että puhutaan että pienen vauvan äidin aivot on täynnä äidinmaitoa, he. Omaa kokemustakin on nimittäin. Olen kätilö ja kun tyttö oli 3kk soittivat ja tarvitsivat kovasti yötyöntekijä ja menin. Kääk että oli piitkä yö, enkä osannut toimiakaan vaan mietin jatkuvasti pientä vauvaani. Joten en suosittele.

Täytyy minun miettiä asiaa tarkkaan. Meillä vain taloudellinen tilanne kohenisi huomattavasti. Nykyään eletään minimiäit.päiv.rahalla/vanhempainrahalla, lapsilisällä sekä isän opintorahalla 200e ja asumislisällä. Jos menisin töihin saisin n.2000 euroa palkkaa ja isä vanhempainrahan.

Mutta pakko kai kärvistellä. :)

Ja tuo 2400 euroa olisi todella ruhtinaalliset tulot meille, vaikka moni tienaa varmaan yksinään jo tuon verran :)

t.Ap

Ja tuo 2400 euroa olisi todella ruhtinaalliset tulot meille, vaikka moni tienaa varmaan yksinään jo tuon verran :)

t.Ap

Minä palasin takaisin koulunpenkille, kun esikoinen oli paria päivää vaille 6kk. Olin 28v ja mulla oli jo ammatti, mutta sitten pääsin just siihen "unelma ammatin" koulutukseen.

Mies piti ensin syys-lokakuussa "kesäloman" ja toi pojan aina lounaan ajaksi koululle ja imetin pojan, poika oli vielä melkein kokonaan täysimetyksellä. Ja sitten mies lomautettiin kolmeksi kuukaudeksi ja sen jälkeen mies palasi takaisin kaksi vuorotyöhönsä ja lapsi meni hoitoon, mutta oli ainoastaan miehen aamuvuorojen aikana hoidossa, miehen iltavuoron aikana, kun hän meni töihin vasta neljäksi, poika oli kotona isin kanssa.

Ja mies olisi jäänyt kotiin ihan omasta halustaan, ilman sitä lomautustakin.

mulle kävis just tollee niin kuin tuo kätilö kirjoitti, erona vaan se, että en edes harkitsisi töihin menoa. en oikein osaa vieläkään olla erossa vauvasta, ollaan niin yhtä. mutta mun mielestä, jos äiti miettii töihin menoa ja pystyy töihin mennä, luulen että työntekokin onnistuu. kaikkea ei kuitenkaan voi mitata rahassa, muista että lapsesi on pieni niin lyhyen ajan. tosi tiukkaa on meilläkin, varsinkin kun kohta tipun kotihoidontuelle. en mene töihin varmaan moneen vuoteen, nyt on lapsen aika.

Näin meillä tehtiin, ja tuloksena on nyt 2,5-vuotias tyttö, jolla on mahtava suhde isäänsä.



Kun katson lastani nyt, niin totean, että onneksi tehtiin niin kuin tehtiin. Niin monella lapsella suhde isään on paljon pintapuolisempi kuin meillä; isin kanssa kyllä leikitään, mutta hädän hetkellä huudetaan äitiä jne. Ja itse taas voin paljon paremmin päästyäni töihin, sillä en nauttinut kotiäitiydestä samalla lailla kuin muut äidit. Ja sain vakiinnutettua paikkani työelämässä, joten nyt pystyisin paljon helpommin jäämään pidemmäksi aikaa kotiin.



Tasa-arvo on juuri sitä, että jokainen saa tehdä niitä ratkaisuja, jotka itselle ja omalle perheelle tuntuvat parhailta :) Ota siis kaikki irti valinnanvapaudestasi!

Näin meillä tehtiin, ja tuloksena on nyt 2,5-vuotias tyttö, jolla on mahtava suhde isäänsä.

Kun katson lastani nyt, niin totean, että onneksi tehtiin niin kuin tehtiin. Niin monella lapsella suhde isään on paljon pintapuolisempi kuin meillä; isin kanssa kyllä leikitään, mutta hädän hetkellä huudetaan äitiä jne. Ja itse taas voin paljon paremmin päästyäni töihin, sillä en nauttinut kotiäitiydestä samalla lailla kuin muut äidit. Ja sain vakiinnutettua paikkani työelämässä, joten nyt pystyisin paljon helpommin jäämään pidemmäksi aikaa kotiin.

Tasa-arvo on juuri sitä, että jokainen saa tehdä niitä ratkaisuja, jotka itselle ja omalle perheelle tuntuvat parhailta :) Ota siis kaikki irti valinnanvapaudestasi!

Kiva että täällä annetaan ihan asiallisiakin vastauksia :)

t.Ap

Siis miksi isällä ei olisi oikeutta luoda hyvää ja läheistä suhdetta lapseensa? Tutkimusten mukaan se läheisin suhde vanhempiin syntyy ensimmäisen vuoden aikana, myöhemmin sen eteen pitää nähdä aika tavalla töitä. Sen takia isillä on oikeus isäkuukauteen, ja isiä houkutellaan käyttämään niitä. Kuitenkin vain 7 prosenttia isistä sen käyttää. Miksi? Koska on näitä äitejä, jotka eivät suostu antamaan isälle samankaltaista mahdollisuutta kuin itsellään. Minä taas olen sitä mieltä, että siinä on itsekkyys äidillä huipussaan. Ei sitten kannata valittaa, kun isä ei kelpaa tai jaksa hoitaa lapsiaan, kun ei ole itse alun perin siihen antanut mahdollisuuttakaan.



Meillä isä jäi pitämään isäkuukautta, kun lapsi oli 8 kk ja minä sitten töihin. Näin sovimme jo raskauden ensi hetkillä, mieheni ilmoitti heti, että haluaa isäkuukauden. Tottakai minun oli suostuttava. Silti useimmat naiset arvostelivat ratkaisuani ja päivittelivät, miten eivät ikinä voisi tehdä samaa. Eli siis luottaa mieheensä ja antaa miehen käyttää oikeuttaan lapsen kanssa olemiseen. Samat naiset nyt sitten ihmettelevät, kun isää ei kiinnosta lastenhoito. Miksi pitäisikään, kun eivät saaneet oikeuksia vaan pelkkiä velvollisuuksia?



Lapseni on erittäin läheinen meidän molempien kanssa. Yöllä nähdessään painajaista huutaa kumpaa tahansa. Isä oli kotona lapsen kanssa kaksi kuukautta, ja se jo riitti hyvin läheiseen suhteeseen. Itse en erityisemmin kärvistellyt töissä. Tottakai aluksi oli huolta ja pelkoa, mutta kun pärjäsivät tosi hyvin, eikä äiti-ikävääkään tullut, niin hyvin sujui. Isä hoiti isän tavalla, ja lapsi oli tyytyväinen.