Onko täällä ketään, jolla olisi ahdistuneisuushäiriö? Ov

Magnesiumsitraattia 200mg 3-4 kertaa päivässä ison vesimäärän kera. Sen lisäksi kahvi/tee ja tupakka pois ja ahdistuneisuushäiriö katoaa kuin pieru saharaan. Annosmäärissä on yksilöllisiä eroja. Jotkut vetävät akuuttivaiheessa yli gramman päivässä. Liika imeytymätön magnesiumkuorma ilmenee vaarattomana ripulina, jonka mukaan voi myös itse etsiä sopivan vuorokausiannoksen. Munuaiset poistavat tehokkaasti ylimääräistä magnesiumia, mikäli siihen tarvetta on. Joten ei ole syyät stressata mahdollisista magnesiumin haitoista. Ja nimenomaan sitraattimuodossa; se imeytyy huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi perus magnesiumoksidi, joka on melkeinpä täysin turhaa ainetta. Myös sokeria, limukoita ja muuta myrkkyjä kannattaa välttää.

Voi olla ahdistuneisuushäiriö tai sitten nuo ovat paniikkihäiriön oireita. Myös voimakas stressi voi aiheuttaa tuollaisia oireita ja silloin ne voivat mennä stressin helpottaessa ohi. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, oireilee herkästi fyysisesti.



Totta kai voit saada apua lääkityksestä. Itselläni toimivat lievät rauhoittavat hyvin. Ne auttavat sekä ahdistuneisuuteen, fyysisiin oireisiin että uniongelmiin. Niihin tulee helposti riippuvaiseksi, mutta joskus se on pienempi paha. Myös normaalit masennuslääkkeet voivat tasata mielialoja. Terapiasta tai psykiatrilta taas voi saada apua ongelmien syiden käsittelyyn ja löytää keinoja ratkaista niitä. Terapia on usein rankkaa, mutta parhaassa tapauksessa voi muuttaa koko elämän.

Ajan voi varata suoraan yksityiselle terapeutille (kallista, mutta siihen voi hakea Kelan korvausta) tai psykiatrille joka opastaa eteenpäin. Myös tavallinen terveyskeskuslääkäri saattaa pystä auttamaan, mutta julkisen puolen kautta apua on joskus vaikea saada.

ja lisää, että on raskaana vkolla 13. Voisiko tällä olla tekemistä sairauden alkamisen kanssa?



Toisaalta viime viikolla sattui tapahtuma, joka aiheutti aika kovan stressin, sen jälkeen olo on ollut aivan toivoton.

ehditkin vastata sillä aikaa kun kirjoitin tuota omaa tekstiäni.



Tosiaan viime viikolla koin voimakkaan stressin, ihminen, josta en olisi halunnut enää ikinä kuulla otti yllättäen yhteyttä ja pahin painajaiseni muuttui todelliseksi. Koen tämän ihmisen pelottavana ja uhkaavana.

Siitä lähtien ovat siis edellä mainitut oireet olleet päällä eivätkä ole ainakaan yhtään helpottaneet.



Ap

ehditkin vastata sillä aikaa kun kirjoitin tuota omaa tekstiäni.

Tosiaan viime viikolla koin voimakkaan stressin, ihminen, josta en olisi halunnut enää ikinä kuulla otti yllättäen yhteyttä ja pahin painajaiseni muuttui todelliseksi. Koen tämän ihmisen pelottavana ja uhkaavana.

Siitä lähtien ovat siis edellä mainitut oireet olleet päällä eivätkä ole ainakaan yhtään helpottaneet.

Ap

oireet ovat samankaltaiset myös posttraumaattisessa stressireaktiossa, joten kohdallasi on voinut olla kyse siitäkin. Mene keskustelemaan lääkärin kanssa. Joillakin ahdistuneisuushäiriö aktivoituu aina PMS:n aikaan, joten kyse voi olla myös hormonitoiminnan vaikutuksesta mielialaan (raskaus).

kallistu puhtaasti ahdistuneisuushäiriödiagnoosiin näin aikaisessa vaiheessa. Ahdistunut olet, se on selvä. Vaikuttaa kuitenkin nyt reaktiiviselta ja ilmeisesti on kestänyt vain tämän viikon (?).



Muitakin ahdistuneisuusTILOJA on. Samoin pelkotiloja.



Mulla on osin noita samoja oireita ahdistuneisuushäiriössäni, mutta myös erilaisia. Yksilöllistäkin, toki. Omani on kestänyt jo useita vuosia eikä ahdistuneisuuteen ole mitään järjellistä syytä.



Uskon, että saat apua lääkäristä.

googletin tuota post-traumaattista stressiä ja reaktiivista ahdistusta ja nekin sopisivat hyvin tähän olotilaan.



Paljonkohan mahtaisi maksaa yksityisellä psykiatrilla käynti? Jotain apua tähän on nyt saatava.

Toisaalta mulla on myös sellainen pelko, että mitä jos passittavat jonnekin suljetulle osastolle jos menen lääkäriin. Ei kai niin voi käydä? Pystyn kuitenkin itse analysoimaan tätä tilannetta kohtuu järkevästi.



Ap

googletin tuota post-traumaattista stressiä ja reaktiivista ahdistusta ja nekin sopisivat hyvin tähän olotilaan.

Paljonkohan mahtaisi maksaa yksityisellä psykiatrilla käynti? Jotain apua tähän on nyt saatava.

Toisaalta mulla on myös sellainen pelko, että mitä jos passittavat jonnekin suljetulle osastolle jos menen lääkäriin. Ei kai niin voi käydä? Pystyn kuitenkin itse analysoimaan tätä tilannetta kohtuu järkevästi.

Ap

Olet taipuvainen ns. pahimman pelkoon?

sellainen, että pelkään aina pahinta. Mottoni voisi olla se vanha kunnon: "Pelkää aina pahinta niin et tule pettymään".



Lisäksi olen aina ollut se tunnollinen kiltti tyttö, joka huolehtii ja murehtii muidenkin asiat.



Ap

ahdistuneisuushäiriöisellä on / on ollut myös kiltin tytön syndrooma. Sattumaako? Ap, suosittelen hankkimaan kirjallisuutta KTS:stä! Opit nimeämään tunteesi helpommin ja olemaan suvaitsevaisempi itseäsi ja elämänvaiheitasi kohtaan!

jos jollain olisi vielä kokemuksia/neuvoja.

Ekat 3 viikkoa olin väsy, mutta sitten elämä voitti ja olin huoleton kuin kesäheinä. Suosittelen!

Toisaalta mulla on myös sellainen pelko, että mitä jos passittavat jonnekin suljetulle osastolle jos menen lääkäriin. Ei kai niin voi käydä? Pystyn kuitenkin itse analysoimaan tätä tilannetta kohtuu järkevästi.

Ap

Ei sinulla ole mitään hätää tämän asian kanssa. Olet täysissä järjissäsi ja tiedät tilanteesi, et joudu minnekään suljetulle. Vaikka pyytäisitkin päästä, et pääsisi. Tätä nykyä sairaalaan on todella vaikea päästä, itse en meinannut päästä millään, vaikka olin psykoosissa. Olin harhainen, ahdistunut, minulla oli paniikkihäiriö ja ahdistuneisuushäiriö, olo oli todella tuskainen yms. enkä päässyt sairaalaan. Minut lähetettiin vain kotiin, vaikka olin jo pakannut repunkin valmiiksi sairaalaa varten. Mutta koska tiesin itse tilanteeni ja pystyin analysoimaan itseäni, ei minua otettu sairaalaan.

kiittää vastanneita.



Huomenna on varmaan soitettava lääkäriin ja rahat siihen jostain löydettävä. Tätä olotilaa ei enää kestä. Tänään en ole pystynyt rauhoittumaan yhtään koko päivänä, olen äärimmäisen jännittynyt ja tuntuu jatkuvasti siltä kuin olisin tehnyt jotain pahaa ( niinkuin olisi huono omatunto) vaikka todellisuudessa näin ei ole.

Lisäksi lapsi (6v.) vaistoaa nyt jotakin. Tarkkailee minua ja selvästi kuulostelee tilannetta. Aamulla kun laitoin aamupalaa hänen eteensä, kysyi:- Miksi sä äiti noin heilut? (kädet tärisi niin pahasti)



Helpottavaa kuulla, että tuskin tässä osastohoitoon on silti joutumassa. Kuinkahan on esim. tuon Cipralexin kanssa, voiko käyttää raskaana, tai ylipäätään mitään "tasoittavaa"? Viikkoja siis 13.



Ap

mitä hän on tehnyt kun reagoit häneen noin?

Objektiivisesti tämä ihminen ei ole minulle ihan oikea uhka, hänen "haudasta nousemisensa" vaan nyt ilmeisesti aiheutti tällaisen reaktion.

Periaatteessa hän on vieras ihminen, jota en ole nähnyt enkä hänestä kuullut 10 vuoteen.



Ap

Raskaana ollessa saa syödä Sepram/ Cipramil- mielialalääkettä. Lääke on ollut käytössä varmaankin jo 20v.



Ahdistuneisuushäiriö on kroonistuessaan jopa elinikäinen sairaus ja siksi lääkehoito voi kestää vuosia. Ratkaisukeskeinen terapia auttaa vain hetkeksi (minulla), sillä opitut asenteet ovat juurtuneet niin tiukkaan.



Meillä on suvussa oikein perintönä jokin psyykkinen sairaus. Pakko tässä on kyse olla myös aivojen fyysisestä heikkoudesta.

Psykiatrille. Terapia ja lääkitys auttaa.

sitten terveyskeskukseen hakemaan lähete mielenterveyskeskukseen.

Hain sitten vihdoin apua kun ahdistus alkoi olla niin pahaa, että raavin ihoni verille ja purin itseäni. joo, oikeesti!!!



diagnoosi oli vakava masennus ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö - nyt masennuslääkityksellä. en koskaan huomannut varsinaisia masennusjuttuja itsessäni (apatia tms.) mutta ahdistus oli kauheeta. lääke kyllä auttaa...