kaksi lasta on helpompaa kuin yksi

Mun esikoinen oli vaativa vauva ja ekat puolitoista vuotta raskasta aikaa. Ikäeroa kakkosen tuli melkein 3 vuotta. Mutta hankalasta vauvasta tuli helppo lapsi ja ihana isosisarus. Kakkonen olikin helppo vauva ja äidin sijaan roikkuu sisaruksessa.



Jos mun lapset oliskin tulleet toisinpäin ja olisin helpon vauvan jälkeen tehnyt nopeasti tuon vaativan olisi elämä kahden lapsen kanssa ollut tosi raskasta.

taas on helpompaa yhden lapsen kanssa kerrallaan.

Lapsia meillä on 2 ja jos toinen menee vaikka mummolaan yökylään, niin illat ovat ihmeellisen rauhallisia. Ei huutoa, tappelua eikä vänkäämistä :)

Onhan nuo pojat ihania kaksistaankin, mutta meno on sillon melkoista. Siitä on rentous kaukana :p

Jos mun lapset oliskin tulleet toisinpäin ja olisin helpon vauvan jälkeen tehnyt nopeasti tuon vaativan olisi elämä kahden lapsen kanssa ollut tosi raskasta.

se meni näin. Helpon vauvan jälkeen tuli vaativa vauva. Kuopuksen vauvavuodesta en edes muista mitään ..unenpuutteen takia :/

Tietysti nyt on helpompaa kun nuorempikin on jo 4 v.

Miten ihmeessä kahden kanssa voi olla helpomaa kun jokainen lapsi tuo kuitenkin omat tarpeensa? Meillä 3 lasta ja kyllä jokainen on ihan oma persoonansa jolla on omat tarpeet, uhmat jne. En voi ymmärtää millä tavalla elämä muka helpottuu lapsimäärän kasvaessa.



Stressaaminen ei nyt välttämättä edes liity otsikkoosi. Ihmisen elämä voi olla jonkun mittapuun mukaan helppoa ja silti hän on stressaantunut. Toisaalta itsekin allekirjoitan sen, että lapsiluvun kasvaessa on pakko opetella relaamaan tietyissä jutuissa, ei se elämää kuitenkaan sen helpommaksi tee.

Jos olisin tiennyt että kahden (temperamentiltaan täysin erilaisen) lapsen kanssa on ei tuplaten vaikeampaa vaan triplaten verrattuna yhteen lapseen olisi toinen ehkä jäänyt tekemättä.

tehdä yhtään lasta jos haluaa elää helpointa elämää.

perheen pyörittäminen ei ole minusta koskaan varsinaisesti VAIKEAA, mutta joskus stressaavaa, tylsää, väsyttävää. Ja kahden lapsen kanssa vähemmän kuin yhden. Siis sitä tarkoitin. Ap

Miten ihmeessä kahden kanssa voi olla helpomaa kun jokainen lapsi tuo kuitenkin omat tarpeensa? Meillä 3 lasta ja kyllä jokainen on ihan oma persoonansa jolla on omat tarpeet, uhmat jne.

...että kahden kanssa on helpompaa. Ei lapsia ja heidän tarpeitaan voi niputtaa yhteen. Kun on yksi lapsi on yksi lapsi jonka tarpeet pitää tyydyttää. Kun on kaksi lasta on kahden lapsen ihan omat ja erilliset tarpeet tyydytettävänä. Kun on kolme lasta on kolmen lapsen ihan omat ja erilliset tarpeet tyydytettävänä.

Vai eivätkö nämä "kaksi lasta on helpompaa kuin yksi" ihmiset näe lapsiaan yksilöinä jotka kaikki tarvitsevat oman huomionsa vaan lapset niputetaan yhdeksi "lapset" nimiseksi yksiköksi perheen sisällä. Perheessä on tällöin isä, äiti ja "lapset" - ei yksittäisiä lapsia.

perheen pyörittäminen ei ole minusta koskaan varsinaisesti VAIKEAA, mutta joskus stressaavaa, tylsää, väsyttävää. Ja kahden lapsen kanssa vähemmän kuin yhden. Siis sitä tarkoitin. Ap

Jos sinä olet stressannut ja sinulla on ollut tylsää yhden lapsen kanssa se ei tarkoita että se on sitä kaikilla muilla. :)

Kolmen kans vielä helpompaa kuin kahden. Lapsien ikäerot 1v3kk ja 1v1kk.

Kaikki touhuaa samoja juttuja yhdessä ja leikit sujuu ns yksiin.

Toinen seuraa toista ja kaikki kulkee yhdessä.



Ipanat leikkii pitkiä aikoja yhdessä ja itse saan sillä välin tehtyä rauhassa ruuat, siivottua ja laitettua pyykit.

puhun vain omista kokemuksistani ja siitä mitä olen nähnyt. Tietysti lapsilla on omat tarpeensa jotka pitää yksilöllisesti tyydyttää, mutta mun näkemys on se, että ihminen on sillä tavalla laumaeläin, että lapsetkin tuntevat olonsa luonteviksi kun ovat osa joukkoa "lapset". Se sisaruksen kanssa yhteen niputtaminen on rentoa vanhemmille ja tuo turvaa ja yhteenkuuluvuutta sisarusten kesken. ap

Kun vauvan syliin otti, niin tämä oli kimpussa, potkimassa vauvaa, repimässä sitä sylistäni pois. Ei ollut niin mielenkiintoista tehtävää, että olisi sen parissa viihtynyt, kun imetin.

Ovat nyt jo kouluiässä ja pakko edelleen myöntää, että yksi lapsi olisi tullut helpommaksi. Ainaista tappelua ja huutoa. No kyllä nuo välillä leikkii ihan sovussakin ja sitten taas otetaan yhteen.

Onko teidän lapset poikia?



Meidän kotona luonteva ja rento meininki on vaan kaukainen haave. Kahden vuoden ikäerolla on nuokin syntyneet.