Naispapit

Sitäpä juuri tarkoitankin, että me emme lakia pysty täyttämään, emme ikinä pysty sen mukaan elämään. Onneksi saimme armon osaksemme. Kiitos siitä!

miisa29:

Uhraatko sinä lampaita Jumalalle?

Ympärileikkautatko lapsesi?

Nyt mielestäni olet ymmärtänyt asiat hiukan väärällä tavalla. Uskon, että tämä on erittäin yhteiskristillinen ajatus, että Jeesus oli ihan oikeasti viimeinen uhri. Siis hänet lähetettiin olemaan viimeinen lammas, vuohi jne. Se tarkoittaa lain täyttämistä: ei tarvitse enää tuoda Jumalan eteen anteeksipyyntöjä eikä tehdä tekoja osoittaakseen Jumalalle aidon katumuksen.



Sinun varmaan kannattaisi jutella tästä asiasta henkilökohtaisesti jonkun ihmisen kanssa. Sinänsä ei tuo nyt niin hurjan suuri asia mielestäni ole, mutta kai olisi ihan hyvä kuitenkin selvittää.



Listan kristityt: mitäs mieltä muut ovat? Sanoinkohan jotain pieleen.

Mielestäni en ole käsittänyt asiaa väärin. Edelleen, Jeesus ei kumonnut lakia, vaan täytti sen. Edelleen meidän tulee pyrkiä elämään Jumalan tahdon mukaan, tulee pyrkiä täyttämään Hänen vaatimuksensa. Emme siis voi elää " kuin siat pellossa" ja illalla pyyttää anteeksi... Siis ymmärätkö mitä tarkoitan? Eli jos uskomme, niin tahdomme myös tehdä parhaamme, tahdomme yrittää. Ikinä omat tekomme eivät riitä, ikinä emme niiden kautta saa pelastusta. Mutta se ei poista sitä Jumalan toivetta, että eläisimme kuten Hän toivoo! Usko ilman tekoja on tyhjää, kuten myös teot ilman uskoa. Uskova haluaa elää oikein, koska uskoo! Siihen mihin teot loppuvat (siis kun emme totta tosiaan Jumalan tahdon mukaan osaa elää), siitä armo alkaa :)

tuhve:

Nyt mielestäni olet ymmärtänyt asiat hiukan väärällä tavalla. Uskon, että tämä on erittäin yhteiskristillinen ajatus, että Jeesus oli ihan oikeasti viimeinen uhri. Siis hänet lähetettiin olemaan viimeinen lammas, vuohi jne. Se tarkoittaa lain täyttämistä: ei tarvitse enää tuoda Jumalan eteen anteeksipyyntöjä eikä tehdä tekoja osoittaakseen Jumalalle aidon katumuksen.

Sinun varmaan kannattaisi jutella tästä asiasta henkilökohtaisesti jonkun ihmisen kanssa. Sinänsä ei tuo nyt niin hurjan suuri asia mielestäni ole, mutta kai olisi ihan hyvä kuitenkin selvittää.

Listan kristityt: mitäs mieltä muut ovat? Sanoinkohan jotain pieleen.

Tietysti Jeesus on viimeinen uhri ja sovittanut meidän syntimme, totta kai! Mutta silti jokaisen tulee PYRKIÄ elämään mahdollisimman paljon Jumalan tahdon mukaan, siis pyrkiä tekemään mahdollisimman vähän syntiä. Eli en voi tieten tahtoen tehdä vastoin Jumalaa ja ajatella, että ei se mitään haittaa, onhan syntini sovitettu. Että voin tehdä mitä vaan missä vaan milloin vaan... Jos uskon, en halua tehdä Jumalaa vastaan. Toki niin aina uudestaan käy, mutta silti meidän tulee edes yrittää.

ottaa kirjaimellisesti ja katsoo sen tarkoittavan ettei nainen voisi opettaa, niin naista ei voi hyväksyä myöskään pyhäkoulunopettajaksi. Miksi nainen saisi opettaa hengellisiä asioita lapsille, mutta ei aikuisille? Jos taas ajattelee kirjaimellisesti, että nainen ei voi toimia seurakunnan johtajana, niin silloin naista ei voi hyväksyä johtamaan myöskään seurakunnan pienryhmiä tai vastaavia.



Minusta rajanveto on siis jokseenkin hankalaa tässä asiassa. Vaikka Raamatusta löytyy mm. tuo lause naisen vaikenemisesta, niin siellä kerrotaan myös, kuinka nainen opetti vastauskoontulleelle uskon perusteista.



Minulla ei ole asiasta kovin tiukkaa mielipidettä. Henkilökohtaisesti minulla ei ole mitään naispappeja vastaan. Uskon, että Jumala toimii yhtä lailla heidän kuin miespappienkin kautta. Ehkä en kuitenkaan ajamalla ajaisi naista seurakunnan johtoon.

Siitä olen samaa mieltä, että ei voi/saa elää kuin siat pellossa.



Ymmärsin vain, että tarkoitat, että pitäisi vielä uhrata eläimiä. Sitähän ei enää tarvitse tehdä.

Moonika:

Mielestäni en ole käsittänyt asiaa väärin. Edelleen, Jeesus ei kumonnut lakia, vaan täytti sen. Edelleen meidän tulee pyrkiä elämään Jumalan tahdon mukaan, tulee pyrkiä täyttämään Hänen vaatimuksensa. Emme siis voi elää " kuin siat pellossa" ja illalla pyyttää anteeksi... Siis ymmärätkö mitä tarkoitan? Eli jos uskomme, niin tahdomme myös tehdä parhaamme, tahdomme yrittää. Ikinä omat tekomme eivät riitä, ikinä emme niiden kautta saa pelastusta. Mutta se ei poista sitä Jumalan toivetta, että eläisimme kuten Hän toivoo! Usko ilman tekoja on tyhjää, kuten myös teot ilman uskoa. Uskova haluaa elää oikein, koska uskoo! Siihen mihin teot loppuvat (siis kun emme totta tosiaan Jumalan tahdon mukaan osaa elää), siitä armo alkaa :)

Kyllä, juuri näin. Jeesus tuli täyttämään sen lain, mihin me ihmiset emme pystyneet, emmekä pysty. Mutta laki on silti olemassa edelleen. Laki herättää meissä synnintunnon ja -hädän. Laki osoittaa meille, mikä on oikein ja väärin. Mutta koska olemme syntisiä kaatissäkkejä, emme kykene elämään täydellisesti noudattaen kaikkia lakeja. Vain Jeesus pystyi siihen. Mutta silti se laki on. Yhä tänään. Ensin on laki, joka herättää synnintunnon. Sitten tulee evankeliumi, Jeesus on täyttänyt lain. Tästä koostuu kunnon oikea evankelioiva puhe.

Kymmenen käskyä OK vaikka ovatkin VT:ssa? Mitä muita VT:n lakeja tulisi noudattaa? Miksi? Miksi joitakin taas ei noudateta?

täältä

http://www.teolinst.fi/luennot/kiehtova.html

http://www.teolinst.fi/luennot/mh021024.html

Minulle laki on Jumalan Pyhä tahto. Se kertoo minulle, mikä on oikein ja mikä väärin. Se herättää syyllisyyden, kun olen tehnyt väärin. Lain on täyttänyt Jeesus, mutta se siis edelleen on Jumalan tahto.

Ennen Jeesuksen opetuksia, jotka huipentuivat Helluntaissa, naisilla oli vanhempien uskontojen opinkappaleissa vain vähäinen tai täysin olematon asema. Jumalan Valtakunnan veljesyhteisössä nainen seisoi Helluntain jälkeen Jumalan edessä tasa-arvoisena miehen kanssa. Niiden sadankahdenkymmenen joukossa, jotka saivat tämän erityisen hengen antimen, oli monta naisopetuslasta, ja heidän osalleen nämä siunaukset tulivat tasapuolisesti miesuskovien kanssa. Enää ei mies voi olettaa, että hänellä olisi yksinoikeus uskonnollisen palvelun toimittamiseen. Fariseus saattoi yhä kiittää Jumalaa siitä, ettei hän " syntynyt naiseksi, spitaaliseksi eikä muukalaiseksi" , mutta Jeesuksen seuraajien keskuudessa nainen on ikiajoiksi vapautettu kaikesta sukupuoleen perustuvasta uskonnollisesta syrjimisestä. Helluntai hävitti kaiken rodulliseen erillisyyteen, kulttuurieroihin, sosiaaliseen luokkajakoon tai sukupuoliennakkoluuloihin perustuvan uskonnollisen syrjinnän. Ei siis ihme, että nämä uuteen uskontoon uskovat saattoivat huudahtaa: " Missä Herran henki on, siellä on vapaus."

ewamaria - 16.07. 19:55 vastaa tähän viestiin (1/3)

Armo ja laki

Jumala on armollinen. Jumala on Rakkaus. Jumala lähetti Poikansa sovittamaan syntimme. Aamen.



Miksi sitten laki, käskyt, kiellot, neuvot?



Minulla on lapsia, joita rakastan kaikessa vajavaisuudessani. Joka päivä annan heille ohjeita, neuvoja ja käskyjä: " Älä kiusaa toisia lapsia!" " Älä syö myrkyllisiä kasveja!" " Mene yhdeksältä nukkumaan!" " Pese hampaat!" jne. Teen sen siksi, koska rakastan heitä ja haluan heille kaikkea hyvää.



He ovat lapsiani, vaikka he kapinoivat, kyseenalaistavat ja rikkovatkin ohjeitani. Eivät he ehkä koskaan epäile ovatko he lapsiani vai eivät. He syntyivät minulle, joten lapsiani he ovat, vaikka alkaisivat käyttää huumeita tai tappaisivat ihmisiä (toivottavasti ei...).



Samoin toimii Jumala (tosin suuressa viisaudessaan ja täydellisyydessään). Kun synnymme Jumalan lapsiksi uskoontulon myötä, olemme hänen lapsiaan. Piste. Jumala rakastaa meitä suunnattomasti ja haluaa meille parasta elämässämme. Siksi hän antoi lakinsa, ohjeensa, kieltonsa käskynsä. Ne ovat parempia kuin ne, mitkä me annamme lapsillemme. Meidän tulisi kuunnella niitä ja totella, vaikka ne eivät aina sopisi järkeemme ja elämäntilanteeseemme.



Armo on kuitenkin se Jeesuksen sovitustyö, jonka kautta me pääsemme Taivaaseen. Tätä lapseutta meidän ei tarvitse epäillä (emme saakaan), jos olemme syntyneet Jumalan lapsiksi, " uudestisyntyneet ylhäältä" . Sitä kautta me pääsemme Taivaaseen.

Tässähän on kysymyksessä aivan uskon ydinasiat, laki ja armo, ja sen myötä pelastumisemme. Tässä yhden kristityn pohdintoja ja kokemuksiakin:



Ajattelen, että laki pitää sisällään kymmenen käskyä, sekä lisäksi Rakkauden kaksoiskäskyn, joka tavallaan " kumoaa" muut käskyt, tai ainakin on niistä suurin. " Rakasta Jumalaa koko sielustasi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi" Tuo nyt ei todellakaan mennyt ihan kirjaimellisesti, mutta tämän kuitenkin pitää sisällään.



Ajattelen myös, että kukaan meistä ei voi täyttää YHTÄKÄÄN Jumalan käskyä. Joka ikistä olemme rikkoneet. Joskus saattaa tulla mieleen, että enhän minä ole esim. tappanut ketään. Mutta Raamattu sanoo, että jos sanpnut toiselle tyyliin " Olet tyhmä" , se on sama kuin olisit tappanut hänet. Siis Jumalan edessä. Tai jos katsoo himoiten toista sukupuolta, on jo tehnyt huorin hänen kanssaan Jumalan edessä. Olemme siis kelvottomat täyttämään yhtäkään kohtaa laista.



Jumala on kuitenkin ankara ja vanhurskas - Hän vaatii täydellistä lain täyttämistä ennen kuin voi olla taivaskelpoinen. Mutta koska kukaan ihminen ei siihen pystynyt, hänen oli lähetettävä ainoa poikansa täyttämään lakia. Ja Poika täytti sen viimeistä piirtoa myöten. Lisäksi hän kärsi rangaistuksen ja meni helvettiin syntisten puolesta. Kun ihminen ottaa Hänen lunastustyönsä vastaan, Jumala katsoo meitä sen läpi - se on sama kuin itse olisimme täyttäneet lain ja kärsineet rangaistuksen. Kristus on kuin suurennuslasi, jonka kautta Jumala katsoo uskovia ja näkee heidät aivan tahrattomina, pyhinä ja puhtaina. Vaikka he itsessään ovatkin saastaisia ja likaisia.



Ajattelen, että kun ihminen saa uskon, hän ihan luonnostaan alkaa elämään eri tavalla kuin ennen. Hän ei enää tietoisesti tee syntiä ja elä synnissä. Tämä on Jumalan työ ihmisessä. Ihmisellä on myös jatkuvasti valtava sota syntiä vastaan, koska sielunvihollinen kiusaa oikealta ja vasemmalta. Ajattelen kuitenkin, että yhtään mitään asiaa emme voi ajatella taivas-helvetti-näkökulmasta. Jos hiukankaan koetamme hyvillä teoillamme ansaita autuutta, olemme hakoteillä. Silloin vähättelemme Kristuksen sovintotyötä. Kristitty on vapaa laista, hänen ei tarvitse enää yrittää, pyristellä ja ansaita armoa. Riittää että hän uskoo. Jos ihminen ajattelee, että kelpaan Jumalalle vasta kun elän niin tai näin, tai kun olen tehnyt sitä tai tätä, se ajatus on perkeleestä. Kaikki hyvät työt tulevat Jumalalta ja hän on ne etukäteen valmistanut kuten Raamattu sanoo.



Onko laki sitten turha? Ei!! Kuten joku sanoikin, lain tehtävä on herättää ihminen ja tehdä hänet syntiseksi. Ja vasta kun ihminen on syntinen, hän tarvitsee armoa ja voi ottaa Kristuksen vastaan. Ja kuten joku sanoikin, laki on tehty myös helpottamaan ja turvaamaan elämäämme, aivan samoin kun me annamme lapsillemme rajoja.



Kun uskova lähtee tästä maailmasta, on vain yksi sana joka jää jäljelle ja joka sillä hetkellä merkitsee mitään: ARMO. Kaikki muu, kaikki hyvät teot, jäävät maan päälle.

mä voin vastata kysymykseesi " Ympärileikkautatko lapsesi?" Kyllä, ympärileikautin ja olen Kristitty! Ok, mun mies on Muslimi, mutta mun ei ollut mikää pakko suostua moiseen mutta suostuin sen takia koska Raamatussa käsketää ympärileikata. Ok, ei ole pakko, mutta aattelin että koska sitä EI KIELLETÄ Raamatussa ja se on miehelle tärkeetä, niin miks ei. Ja onhan se pojan mutteri nyt puhtaampi.



Muuten, monissa monissa Kristityissa maissa ympärileikataa poikalapset! Syy?



Naispappeudesta.... en ole ollut niitä vastaan tähän asti, mutta jos kerran se kielletää Raamatussa ja vielä jopa UT:ssa niin kyllä mä sit vastustan naispappeutta.

Raamattu ei kiellä ympärileikkausta, mutta ei siihen käskekään. Joissakin kristityissä maissa ympärileikataan, ja luulen syynä olevan vain kulttuurin, en kristinuskoa.



Laista tehdään aika usein iso numero. Ensin pitää ottaa Jeesus vastaan henk. kohtaisena vapahtajana, silloin saa ymmärrystä, ettei lain noudattaminen vaikuta Taivaaseen pääsyyn vaan se, että Jeesus Kristus kuoli syntiemme tähden ristillä, voitti kuoleman vallan ja avaa meille tien Taivaan Kotiin!



Se on niin yksinkertaista, mutta siitä tehdään usein vaikeaa....



Joku uskoontullut runoilijakin kirjoitti:



" Etsin ja etsin. Etsin vuorien huipuilta, syvältä metsistä.

Kunnes huomasin, että Jumalani olikin tässä, ihan lähellä."

11:5 " Sen sijaan, jos nainen on avopäin tai rukoilee, hän häpäisee päänsä, sillä sehän on samaa kuin olisi antanut ajaa hiuksensa pois." Vaikka kohta käsittelee pään peittämistä, se mielestäni osoittaa hyvin, kuinka alkukirkossa naiset olivat ns. näkyvässä asemassa. Paavali pitää ikään kuin itsestäänselvänä, että nainen rukoilee tai profetoi ja profetoiminen ei tarkoita pelkästään tulevaisuuden ennustamista vaan se on myös opettamista. Sitten myöhemmin, 14:ssä luvussa(34. jae) hän yht äkkiä sanookin, että naisen on oltava vaiti, ei ole lupa puhua. Aika ristiriitaista... Paitsi jos Paavali antaakin ohjeita siitä, ettei siellä tartte kälättää?? Olen ymmärtänyt, että kreikankielinen sana tässä merkitsee puheen tuottamista. Paavalin kirjeet on muutenkin kirjoitettu aina tiettyyn tilanteeseen, jos seurakunnassa on ilmennyt jotain ongelmia ja tätä jaetta edeltävässä osiossa Paavali käsittelee nimen omaan seurakunnan järjestystä. Hän sanoo esim. ettei kaikki saa puhua yhtä aikaa kielillä, koska se häiritsee järjestystä eikä ole rakennukseksi. Sama pätee todennäköisesti tähänkin.

Hienoa pohdintaa kokonaisuutena:)

anskumummi:

hyväksyttekö naiset pappeina, vai luetteko Raamattua, niin kuin ainakin lestadiolaiset tulkitsee? Meillä ainakin on aivan ihania naispappeja, ja on miespapitkin meidän seurakunnassa ihan mukavia kaikki.

Olen itse katolilainen ja minulle papit ovat aina isiä. On isiä, veljiä ja sisaria, mutta olisi todella vaikea kuvitella naispuolista pappia omassa kirkossani. Mieheni taas on luterilainen ja vihkitilaisuudessamme meidät vihki yhdessä katolilainen miespappi ja luterilainen naispappi. Mielestäni ekumeniaa parhaimmillaan.

Mikäli katolinen kirkko päättäisi hyväksyä naispappeuden, en olisi mitenkään järkyttynyt ja pystyisin hyväksymään uudistuksenkin, vaikka uudistus tuntuisikin varmaan hassulta. Uskon vain, ettei niin ihan vähään aikaan tule tapahtumaan, eikä sekään haittaa minua yhtään. Luterilaisissa kirkonmenoissa käydessäni minua ei häiritse, jos pappina on nainen. Uskon, että hän hoitaa virkansa ihan yhtä hyvin ja monissa asioissa paremminkin kuin mies. Itse en kyllä pystyisi alkamaan papiksi, sillä mielestäni se kuitenkin on miehinen tehtävä. Luostariin olin kyllä kovasti menossa nuorempana ja haaveena oli nimenomaan päästä opetustehtäviin, mutta sitten tuli elämääni mies ja perustinkin perheen. Eli mitä tästä nyt sitten päättelisi... Hyväksyn naispappeuden, mutta en voisi kuvitella itseäni pappina.

Kannatan sitä, että jokaisella on vapaus harjoittaa kutsumusammattiaan sukupuoleen/rotuun/uskontoon katsomatta.