Lue keskustelun säännöt.
Mikähän mummoa vaivaa?
08.06.2010 |
Meillä on oikein mukava mummo. Rakastaa lapsenlapsiaan ja näyttää sekä kertoo sen aina kuin näkee, ehkä noin joka toinen viikko. Välillä hoitaa lapsiamme, kun ovat kipeitä, koska on itse työttömänä.
Eilen hän luki (meidän luvallamme tietysti) pojan eskarista saamaansa eskarikansiota, johon on kerätty eskarivuodelta kaikkea kivaa (tehtäviä, valokuvia jne). Pojalla oli viime syksynä kotitehtävänä kirjoittaa paperille (siinä oli valmiiksi sellaiset laatikot, vähän niin kuin pyramidin mallisesti, lapsi itse tuli ylimmäiseksi).
Kun poikamme teki tehtävää, han laittoi itsensä jälkeen ekaan laatikkoon pikkuveljensä, sitten meidät eli äidin ja isän, seuraavalle riville tuli serkut, ukki ja mummon (mun vanhemmat) sekä ukki ja hänen avovaimo (miehen isä). Viimeiselle riville tuli kummieno ja kummin (mun veli ja hänen vaimo), mummo (eli tämä kyseessä oleva, miehen äiti), miehen sisko ja veli sekä viimeiseen laatikkoon mun sisko. Poikamme ei halunnut laittaa mummon kanssa samaan laatikkoon (tai mihinkään muuhunkaan) anopin avomiestä.
Mummo, kun luki tämän sivun, hän tuli tosi tuohtuneeksi. Hän hyvä, että pystyi peittämään tuohtumuksensa ja ehkä suru voisi olla toinen tunne kuvaamaan hänen käytöstään. Hän vain sanoi, että hyvä, että hän on koko piirrokseen mahtunut. Me yritimme sanoa, että no lapsi nyt tekee vaikka siinä järjestyksessä, ketä on viimeisimmäksi nähnyt, mutta eihän se auttanut.
Miehen veli oli soittanut tänään miehelleni ja kysellyt, että mitä meillä oli tapahtunut, kun äitinsä oli niin outo. Ei ole kuulemma eilisen jälkeen juuri mitään puhunut..
Mieheni on aivan käpynä äitinsä "penskailemisesta". Emmekä asialle mitään voi. Mummon pojille tosi tärkeä ja hän kyllä sen tietää, mutta mikä hitto hänet nyt sai käyttäytymään näin?
Mitähän mä voisin tehdä, että hänen olonsa paranisi? Eilen jo yritimme sanoa mm. sitä, että esikoinen aina kovasti oottaa sinne menoa, enemmän kuin toiseen mummolaan tai ukkilaan, mutta silti hän oli tosi outo.
Kokemuksia, ehotuksia?
Kommentit (19)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen ja mummon välejä ette enää pysty kumminkaan paikkaamaan. Teillä on muutenkin sukulaisia niin paljon, että löydätte muitakin lapsenvahteja.
eli hänestä oikein huomaa, jos siellä ollessamme lapsi vahingossa kutsuu minua mummoksi. Silloin mummoa oikein naurattaa. :)
Joskus esikoinen oli pieni, äitini ihmetteli, että mitä se mummo oikein ostaa sinne mummolaan kaiken mahdollisen eli samat asiat kuin kotiin, syöttötuolista, pinnasängystä, vaatteista, potasta lähtien. Välillä siellä on niin paljon käyttämättömiä vaatteita, jotka ovat jääneet pieneksi, kun mummo ei halua antaa niitä lapsille kotiin, vaan ne ovat mummola vaatteita. On myös hommannut lapsille omat hammasharjat, unilelut, vannat jne mummolaan. Meille tietysti kätevää, mutta meneeköhän mummolla vähän yli?
ap
P.S. Esikoinen oli noin 1,5-v, niin silloisen mummolareissun parasta antia mummon mielestä oli, kun kampaaja oli kysynyt, että onko tämä sinun poikasi? :) Sillon kyllä mulla meinasi mennä herne nenään.. ;)
Meillä on mummolassa potta, hammasharja ja matkasänky, mutta vain noi. Tietty vähän jotain lelujakin.
Ja oliko hänen lastensa ollessa pieniä "huonot ajat" esim. Olivat köyhiä ja nyt on enemmän rahaa tms. ?, Miten mummon ent. Miehelle eli miehesi isälle kävi kuoliko vai tuliko ero? Minkä ikäisiä lapset olivat silloin?
että mummolle nyt vaan tuli paha mieli kun poika ei noteerannut häntä korkeammalle arvoasteikossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kasittaakseni aika herkka ika monelle mummolle. Meilla joskus ollut samankaltaisia lapsellisia loukkaantumisia mummon taholta, juurikin kun on ollut vastaavanlaisista jutuista kyse. Vaikeahan niita on ymmartaa, etenkin jos loukkaantuminen tulee seurauksena jostain lapsen sanomasta tai tekemasta, mutta ei kai ne mummotkaan ole aina taydellisia ja jaksa kayttaytya "ikansa mukaisesti". Ja tosiaan, kuten sanottu - tuo on vaikea ika naiselle.
peräpukamia. Niistä on myös henkistä vaivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummolla on varmasti peräpukamia. Niistä on myös henkistä vaivaa.
Kannattaisi mummon harkita hormonilääkitystä. Siis tottakai nostaa rintasyövän riskiä, mutta ei se ole kiva olla noin tuntettein vietävänä että antaa teidän nähdä loukkaantumisensa.
Monet henkilöt kuvittelevat olevansa läheisilleen tärkeämpiä kuin ovat. Ihan tervettä välillä palata maanpinnalle ja tajuta olevansa vain yksi mummoista.
Anna ajankulua, asia unohtuu ajan kanssa jos te ette nyt rakenna siitä suurempaa ongelmaa ja päivittele asiaa jokaisella tulevalla vierailulla.
peräpukamavoidetta. Varmalla iloistuu ja ilme kirkaistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja oliko hänen lastensa ollessa pieniä "huonot ajat" esim. Olivat köyhiä ja nyt on enemmän rahaa tms. ?, Miten mummon ent. Miehelle eli miehesi isälle kävi kuoliko vai tuliko ero? Minkä ikäisiä lapset olivat silloin?
Kun mieheni oli pieni, heillä oli suht tiukat ajat, koska anoppi oli aina kotona lasten (3 kpl) kanssa kotona. Hän on tehnyt töitä tosi vähän elämänsä aikana. Ehkä saman verran kuin minä vaikka meillä on parikymmentä vuotta ikäeroa.
Mummo löysikin sitten uuden rikkaan miehen noin 15 vuotta sitten (nuorin lapsista oli 5-v, mieheni oli intissä). Hänen kanssaan on vieläkin avoliitossa ja heillä on ns. rahaa kuin roskaa. Mieheni isä on samassa työssä kuin aina ennenkin, nyt kylläkin joutumassa eläkeputkeen yt-neuvottelujen seurauksena. Appiukon vaimo on toimistotyössä, he elävät ns. normiarkea.
Emme tosiaankaan aio ottaa asiaa mitenkään esille enää. Eiköhän se mummo rauhotu, kun me lähetään huomenna pariksi viikoksi reissuun, niin kyllä se ikävä varmaan saa huonon mielen pois. :)
mummo mökötti monta kuukautta kun poika, silloin tokaluokkalainen, oli sanonut että mummolassa on tylsää eikä mitään tekemistä. Oli oikein itkenyt lasten nähden. Minusta sekin kuulosti aika lapselliselta. Mummo yritti viedä kouluikäisiä leikkipuistoon kerta kerran jälkeen, ei oikein tajunnut että lapset kasvaa ja niitä ehkä kiinnostaa jo jokin muu kuin pelkkä hiekkalaatikolla istuminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mummo mökötti monta kuukautta kun poika, silloin tokaluokkalainen, oli sanonut että mummolassa on tylsää eikä mitään tekemistä. Oli oikein itkenyt lasten nähden. Minusta sekin kuulosti aika lapselliselta. Mummo yritti viedä kouluikäisiä leikkipuistoon kerta kerran jälkeen, ei oikein tajunnut että lapset kasvaa ja niitä ehkä kiinnostaa jo jokin muu kuin pelkkä hiekkalaatikolla istuminen.
Muualla mailmassa lapsi ja mummo olisivat osanneet keskustella asiasta. Lapsella saattaisi jopa olla vaihtoehtoisia ajatuksia / ehdotuksia tekemisestä kuin hiekkalaatikko. Mutta kun ei osata keskustella niin kummallakin osapuolella oli paha olla.
Tuo viittaa jo jonkin asteisiin mt-ongelmiin. Muuten minkä ikäinen mummo on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millähän lailla on lapseni on hyvä ihmistuntija tämän perusteella? :)
Mummo 53-v, oikein simpsakka ja hyväkuntoinen. Terveys on hieman reistaillut tänä vuonna, hänellä on todettu kilpirauhasen vajaatoiminta.
Mua ihan oikeesti jännittää, että pystyykö "hän antamaan anteeksi" tätä pojallemme.. Hän nimittäin aikanaan mökötti tyttärelleen (joka oli tuolloin n. 18-v) kolme kuukautta, kun tytär unohti äitienpäivän ts. ei tuonut lahjaa jne.
Ehkä mummo vähän lapsellisesti hermostui siitä, että jäi lapsen tekemässä järjestyksessä isovanhemmista viimeiseksi. Ehkä hän koki, että lapsi on tehtävää tehdessään jotenkin arvottanut isovanhemmat eikä käsitä, että 6 -vuotias ei oikeastaan kykene moista tekemään vaan ihmiset putkahtelevat mieleen vähän satunnaisessa järjestyksessä. Meilläkin nimittäin 6-vuotiaan luetellessa rakkaimpiaan joukkoon tupsahtaa usein perheen koira ja usein esim. ennen isää tai isovanhempia. Silti en epäile hetkeäkään, etteivätkö isovanhemmat ja isä olisi lapselle koiraa tärkeämmät.
Ihan ihme että mummo on noin pitkävihainen ja purkaa sen sivullisiinkin käyttäytymällä oudosti.
Sanokaa hänelle että olette tosi ymmällänne miksi hän osoittaa mieltään, että eikö kuulostaisi naurettavalta jos lapsen äiti vaikkapa pahastuisi siitä että lapsi pyytäää mummon luokse eikä aina ykkösenä äidin helmoihin.
Lapsi on ollut tehtävää tehdessä 5/6v, ei sen ikäinen osaa loukata toista tahallaan! Mummo on nyt kyllä vetänyt palot nenäänsä ihan suotta.
Vois vielä ymmärtää, jos ikää olis vaikka yli 70v, mutta viiskymmpiseks outoa käytöstä.
Vaivaako vaihdevuodet?
eli hänestä oikein huomaa, jos siellä ollessamme lapsi vahingossa kutsuu minua mummoksi. Silloin mummoa oikein naurattaa. :)
Joskus esikoinen oli pieni, äitini ihmetteli, että mitä se mummo oikein ostaa sinne mummolaan kaiken mahdollisen eli samat asiat kuin kotiin, syöttötuolista, pinnasängystä, vaatteista, potasta lähtien. Välillä siellä on niin paljon käyttämättömiä vaatteita, jotka ovat jääneet pieneksi, kun mummo ei halua antaa niitä lapsille kotiin, vaan ne ovat mummola vaatteita. On myös hommannut lapsille omat hammasharjat, unilelut, vannat jne mummolaan. Meille tietysti kätevää, mutta meneeköhän mummolla vähän yli?
ap
P.S. Esikoinen oli noin 1,5-v, niin silloisen mummolareissun parasta antia mummon mielestä oli, kun kampaaja oli kysynyt, että onko tämä sinun poikasi? :) Sillon kyllä mulla meinasi mennä herne nenään.. ;)
Että mummo yrittää hyvittää "ankean lapsuuden" ja ehkä eronkin lapsenne kautta miehellesi mutta ennen kaikkea ITSELLEEN ja nyt kun on mahd. "Herkkässä iässä" on mummo nyt kokenut sen valtavana takapakkina ja epäonnistumisena olla viimeisenä kuvaamassasi "sukupuussa".