Tuore ylioppilas ei halunnut kertoa jatko-opiskelusuunnitelmistaan.

ja vihasin noita uteluita, koska syksyllä sitten olisi udeltu, että pääsinkö opiskelemaan, ja opiskelupaikat on etenkin yliopistoissa niin kiven alla. Lisäksi ala oli sellainen, että moni ei ollut välttämttä kuullut koko sanaa, saati tiennyt mitä se tarkoittaa, joten sain jokaiselle myös selittää mitä se on :D

ettei voinut paikkaa kertoa, koskaa tietää ettei pääse.

Aika lapsellinen vastaus kyllä häneltä, olsihan hän voinut vaan ympäripyöreästi sanoa, että ei tiedä vielä tai harkitsee useita vaihtoehtoja. Tuohan on itsensä ylentämistä ja kuulijan alentamista. "Et ole sen arvoinen, että kertoisin"

Sitten ihmiset alkavat päivittelemään, että johan niihin pääsykokeisiin on pitänyt ilmoittautua ja lukea jne. Vaikuttaa vähän tyhmältä, jos tuossa vaiheessa vielä pohtii hakisiko jonnekin vai ei, kun on pitänyt jo aikoja sitten hakea.

Mäkään en kertonut minne hain, pääsin lopulta useampaankin paikkaan, mutta halusin keskustella ihmisten kanssa asiasta vasta, kun siitä oli varmuus eikä tarvinnut jossitella muita paikkoja.

Ehkä ap:n tuttu ilmaisi asian hieman töksähtäen, mutta ymmärrän erinomaisesti tuoreen ylioppilaan päätöstä olla kertomatta.

En olisi kyllä halunnutkaan kertoa tarkkoja suunnitelmia, mutta äitini mielestä piti olla avoin ja reipas ja kyllä kaikki ymmärtää ja ovat kannustavia, joten hän viimeistään kertoi, minne hean. En päässyt, ja vielä yli 10 vuoden kuluttua kotikyläni ihmiset kysyvät, että työskentelenkö nyt X:nä, vaikka myöhemmin opiskelin toisen tutkinnon, ja siitä kyllä kysyttäessä vastasin. Eli minut muistetaan aina siitä, etten päässyt sinne X-tiedekuntaan.

jos kaikilta muiltakin aina vähintään vuoden välein tivattaisiin suunnitelmia loppuelämäksi? Olisi aika rasittavaa. Todellisuudessa ihmiset tekevät tai ainakin harkitsevat tekevänsä isojakin muutoksia moneenkin kertaan elämässä. Kannattaisiko pitää kerran vuodessa juhlat, joissa aina kaikilta kysyttäisiin tulevaisuuden suunnitelmat. Pitäähän sitä nyt tietää mitä ihmiset suunnittelevat.



- Meinaatkos nykyisessä työpaikassasi vielä pitkäänkin olla?

- Oletko ajatellut lähteä vielä opiskelemaan? Edes jatko-opintoja?

- Onko teidän lapsilukunne tässä vai milloinkas hankitte lisää jälkikasvua?

- Oletko ajatellut löytää vielä puolison? (eronneille tai naimattomille)

- Meinaattekos te olla vielä yhdessä vai meinaatteko vaihtaa parempaan? (naimisissa oleville)

- Joko asuntolaina on maksettu?

- Meinaatteko remonttia tehdä tai hankkia uuden asunnon?

- Kauanko aiot imettää?

- Oletko kauneusleikkausta harkinnut?

- Milloin meinaat jäädä eläkkeelle?

- Oletteko te eläkesäästäjiä?



Onhan näitä, miksi vain tuoreiden ylioppilaiden suunnitelmat ovat ns. vapaata riistaa.

mun suvussa tai tuttavissa on kysytty kaikkea näitä. Ei tietenkään samassa seurassa ja samalla äänensävyllä, mutta näihin joutuu vastaamaan. Minusta lapsi- ja imetysasiat ovat vähän siinä ja siinä, mutta työ- ja raha-asioista puhutaan melko avoimestikin. Tosin ei koskaan kysytä toiseen kertaan, eli vastaaja voi itse määritellä, miten laajasti vastaa.

- Meinaatkos nykyisessä työpaikassasi vielä pitkäänkin olla?

- Oletko ajatellut lähteä vielä opiskelemaan? Edes jatko-opintoja?

- Onko teidän lapsilukunne tässä vai milloinkas hankitte lisää jälkikasvua?

- Oletko ajatellut löytää vielä puolison? (eronneille tai naimattomille)

- Meinaattekos te olla vielä yhdessä vai meinaatteko vaihtaa parempaan? (naimisissa oleville)

- Joko asuntolaina on maksettu?

- Meinaatteko remonttia tehdä tai hankkia uuden asunnon?

- Kauanko aiot imettää?

- Oletko kauneusleikkausta harkinnut?

- Milloin meinaat jäädä eläkkeelle?

- Oletteko te eläkesäästäjiä?

Ehkä tuossa on käynyt samalla lailla kuin sukulaiselle, jonka piti tempaista L:n paperit ja kävellä sisään lääkikseen. Yo-tulokset jäivätkin kauas tavoitteesta ja pääsykokeisiin lukemismotiivi hävisi saman tien.

Itse opiskelin yhden vuoden valtsikassa, jonne pääsin heti lukion jälkeen. Mutta oikeasti mua kiinosti oikis, enkä kertonut tästä suunnitelmastani kenellekään. Luin vuoden valtsikkaa ja pyrin (aika usealle ilmeisesti täytenä yllätyksenä) seuraavana keväänä oikikseen ja pääsin sisään. Oli jotenkin ihana lukea pääsykokeisiin, kun tutut eivät kyselleet, että miten ne pääsykoeluvut edistyvät, vaan kaikki kysyivät opintojen etenemisestä valtsikassa.

Ehkä tuossa on käynyt samalla lailla kuin sukulaiselle, jonka piti tempaista L:n paperit ja kävellä sisään lääkikseen. Yo-tulokset jäivätkin kauas tavoitteesta ja pääsykokeisiin lukemismotiivi hävisi saman tien.

odotettiin vuosia sitten että "ihan tosta lonkalta" kirjoittaa itselleen L:n paperit. Vanhempansakin hehkuttivat vielä kirjoitusten jälkeenkin (tulokset ei vielä tulleet) että meidän poika se sitten menee yliopistoon opiskelemaan lääkäriksi, kun saa niin loistavat paperit jne...

Yo-juhlissa olivat aika hiljaista porukkaa kun poika oli saanut C:n paperit.

Mitä se sulle kuluu!

jotku voivat olla noin ajattelemattomia? Lisäävät nuorelle ihan hirveät paineet, muutoinkin raskasta aikaa kun pitäisi vielä kirjoitusten päälle jaksaa lukea pääsykokeisiin.

Olen vierestä saanut seurata kuinka koko suku jännittää ylioppilaan puolesta ja lyö vetoa että pääseeköhän siihen ykköshienoimpaan, kakkoshienoimpaan vai kolmoshienoimpaan yliopistoon - ja sitten kun ylioppilas sanoo ettei päässyt vaan päätyi amk:hon opiskelemaan jotain muuta häntä kiinnostavaa, niin kaikki päivittelevät kuinka hän on surkimus. Mieluummin suoraan kesällä paikan varmistuttua sanoo että aloitan syksyllä amk:ssa toivomallani linjalla.

miten onnistuin antamaan itsestäni noin m***kun vaikutelman. Tehän ette tietysti usko, mutta en todellakaan olisi ryhtynyt arvostelemaan saati sitten mollaamaan toisen valintaa, vaan ihan mielenkiinnosta kyselin, että mitä nykynuoriso nykyisin suunnittelee. Minusta osoittaisi kyspyyttä ja järkevyyttä pitää vaikka välivuosi ja miettiä rauhassa vaihtoehtoja. Kaikkea ei tarvi saada tai tietää heti. Mutta ehkä sitten oli huonoja kokemuksia niin oli yo päättänyt ettei halua kertoa mitään.

ap

näistä vastauksista osasit vetää sen johtopäätöksen, etä ylioppilaan välttelevään vastaukseen oli huonot kokemukset muista. Saattoi olla montakin noita erään vastaajan mainitsemista kommenteista saanut ja nyt sitten oli päättänyt olla vastaamatta.

Itsekin olen lopettanut vastaamisen erääseen tiettyyn kysymykseen, josta olen saanut tarpeeksi usein nenilleni.

Kertoisitko itse jokaisen asiasi sitä kysyttäessä?

Ehkä tämä ylioppilas ei halua luoda itselleen lisäpaineita, vaan keskittyä pääsykoelukuihin rauhassa, yrittää parhaansa ja toivoa pääsyä haluamaansa jatko-opinahjoon. Psykologiaa, valinnantekoa, asioiden tärkeysjärjestykseen asettamista jne. tuo kuvastaa. Ei hän sinua varmaankaan loukannut!? Antoi asiallisen vastauksen.

Ymmärrän täysin. On luultavasti lukemassa pääsykokeisiin eikä halua, että sun kaltaisia typeryksiä antaisi hänelle "hyviä neuvoja" tai kommentteja tyyliin, miten sinä uskot pääseväsi sinne..

ap:n kirjoituksia, niin mistä sait kuvan, että ap alkaisi vähätellä sisäänpääsymahdollisuuksia?

Mä en kertonut aikoinani siksi, että tiesin, ettei se monelle kuulijalle ollut oikea ammatti, ja yhtälailla tiesin senkin, että moni olisi ottanut ihan tehtäväkseen kääntää päätäni (ei siis vain kritisoida ja mollata valintaani).

Ymmärrän täysin. On luultavasti lukemassa pääsykokeisiin eikä halua, että sun kaltaisia typeryksiä antaisi hänelle "hyviä neuvoja" tai kommentteja tyyliin, miten sinä uskot pääseväsi sinne..