Lue keskustelun säännöt.
Millä hillitä hääkuumetta....
09.06.2005 |
Antakaapa hyvät AV-laiset " neuvoja" miten tätä hääkuumetta saisi hillittyä?
Olemme molemmat mieheni kanssa jo yli kolmekymppisiä ja avoliittoa/ kihloissa oloa takana 13 vuotta, kaksi lastakin on. Nyt on itselle tullut jokin ihmeellinen " pakkomielle" että haluaisin naimisiin. Mies ei vaan lämpene ajatukselle. Hänen mielestään kun voi olla yhdessä ilman avioliittoakin. Tiedän, että tähän varmasti vaikuttaa että mieheni lapsuudenkodissa on ollut kaksi avioeroa, mutta silti...
Ja miksikö sitten itse haluaisin naimisiin, jotenkin ( niin hullulta kun se kuulostaakin ) kokisin olevamme enemmän perhe kun olisimme naimisissa vaikka käytännössähän se ei mitään muuttaisi.
Kaikista inhottavinta on että mies ei edes ala keskustelemaan koko aiheesta. Välillä jo tuntuu että miksi edes olla yhdessä jos ei kerran toinen halua sitoutua....
Kommentit (28)
Maistraatissa voi mennä naimisiin ilman mitään erityisjärjestelyjä/häästressiä. Aika ihmeellistä jos sinnekään ei lähde. (ellei sitten tosiaankin ajattele että on " vapaa" kun ei ole naimisissa)
Varasin muuten juuri äsken itse ajan maistraattiin. Ollaan oltu 10 vuotta yhdessä ja kolme lasta. Mennään ihan oman perheen kanssa sinne, en halua mitään hulinoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sitten pitäkää kunnon pippalot ystävillenne ilman lapsia. Näin meillä toimittiin. Ja hauskaa oli kaikilla. Minä meillä halusin naimisiin. Meihestä yhteisen ison lainan ottaminen oli suurempi päätös kuin naimisiinmeno.
niin pienet häät voi järjestää myös kirkossa! Siis ihan pienetkin. Tai papin voi kutsua vihkimään kotiin, ei tarvimuita kuin ne kaks todistajaa teidän itsenne ja papin lisäksi. Eli ei se nyt ihan niin mene, että joko jätti kirkkohäät, tai sitten pikkuhäät maistraatissa.
mutta ongelma vaan edelleen on siinä ettei mies halua edes maitraattiin tms. Eli kyse on yleensäkin naimisiin menosta eikä juhlien suuruudesta. Vai onko tosiaankin niin että hän ei ole valmis sitoutumaan... vaikka kaksi yhteistä lastakin on....
En tiedä pyöritänkö nyt liikaa näitä ajatuksia mielessäni....
ap
Kerrot, että ole harkinnut jopa eroamista tämän asian takia. Et pelkästään siksi, että mies ei halua naimisiin vaan myös siksi, että hän ei suostu keskustelemaan asiasta ja kertomaan omaa kantaansa.
En tarkoita, että uhkailisit erolla, mutta teet selväksi miten tärkeä asia on ja vaadit että siitä edes KESKUSTELLAAN ja kumpikin kertoo omat ajatuksensa.
Anteeksi, mutta en voi käsittää miten yhdessä elävät ihmiset eivät saa selvitettyä yhteisiä asioitaan... Itse en pystyisi elämään tuollaisen miehen kanssa päivääkään. Tsemppiä sinulle, ap, mutta älä ole liian pehmeä ja myöntyväinen. On sinullakin lupa jotain (edes kunnon selitystä) vaatia, kun olet kaksi lasta sille miehelle synnyttänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
*jollette ole naimisissa, ette saa lesken eläkettä siinä tapauksessa että toinen kuolee
*toisekseen olen erimieltä tuosta omaisuus jutusta: etkö laske ansainneesi puolta tosta omaisuudesta sillä, että olet miehen hankkiessa rahaa ja omaisuutta kuitenkin luopunut omasta omaisuudentavottelustasi hoitamalla ja synnyttämällä lapsenne???
Koeta kosia miestäsi jollain romanttisella tavalla, niin ehkä hän näkee tilanteen eri tavalla, kuin silloin jos yrität puhuttaa häntä avioliittoon.
en usko että koskaan itse menen naimisiin... ei edes halua... suhteemme on kestänyt 9 vuotta ja ei minkäänlaista halua. Lapsi on tulollaan, mutta se riittää...
Katri
Ja selitä ne miehellesi. Juridisiin asioihin vetoaminen onnistuu varmasti ja bonuksena vielä sekin ettet sinäkään isoja hörhelöhäitä halua.