Lue keskustelun säännöt.
Millä hillitä hääkuumetta....
09.06.2005 |
Antakaapa hyvät AV-laiset " neuvoja" miten tätä hääkuumetta saisi hillittyä?
Olemme molemmat mieheni kanssa jo yli kolmekymppisiä ja avoliittoa/ kihloissa oloa takana 13 vuotta, kaksi lastakin on. Nyt on itselle tullut jokin ihmeellinen " pakkomielle" että haluaisin naimisiin. Mies ei vaan lämpene ajatukselle. Hänen mielestään kun voi olla yhdessä ilman avioliittoakin. Tiedän, että tähän varmasti vaikuttaa että mieheni lapsuudenkodissa on ollut kaksi avioeroa, mutta silti...
Ja miksikö sitten itse haluaisin naimisiin, jotenkin ( niin hullulta kun se kuulostaakin ) kokisin olevamme enemmän perhe kun olisimme naimisissa vaikka käytännössähän se ei mitään muuttaisi.
Kaikista inhottavinta on että mies ei edes ala keskustelemaan koko aiheesta. Välillä jo tuntuu että miksi edes olla yhdessä jos ei kerran toinen halua sitoutua....
Kommentit (28)
ihan kuin meillä:
Yhdessä jo yhdeksän vuotta,toinen vauva tulossa ja mun ei tarvitse kuin huokasta ääneen että " voih" kun esim joku kosii jotain jossain leffassa tai sarjassa niin johan mies jähmettyy sohvalla :)
Olen yrittänyt hyvällä ja pahalla,olen sanonut että haluan olla yhtenä päivänä elämässäni prinsessa ja kävellä pitkin alttaria,haluan yhteisen sukunimen,haluan yhden uuden sormuksen,haluan päästä järjestämään suuret ja ihanat juhlat,haluan lähteä häämatkalle (vaikka sitten ihan naapuri kylän kylpylään) mutta ei..mies vaan sanoo ettei naimisiin tarvitse mennä kun kerran tähänkin asti on tultu toimeen ilman tahtomisia :(
Meillä edessä serkkuni häät nyt lauantaina ja mies jättäytyy pois jopa sieltä vaikkei itse alttarilla seisokkaan..minä taas lähden sinne fiilistelemään ja " vakoilemaan" vinkkejä JOS VAIKKA JOSKUS se olisinkin MINÄ joka sitä käytävää pitkin astelee...
AAaaahh... *haaveilee silmät sykkyrällä*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
prinsessahäitä kaipaakaan. Kiva kuulla että on muitakin!
ap
Vierailija:
ihan kuin meillä:
Yhdessä jo yhdeksän vuotta,toinen vauva tulossa ja mun ei tarvitse kuin huokasta ääneen että " voih" kun esim joku kosii jotain jossain leffassa tai sarjassa niin johan mies jähmettyy sohvalla :)Olen yrittänyt hyvällä ja pahalla,olen sanonut että haluan olla yhtenä päivänä elämässäni prinsessa ja kävellä pitkin alttaria,haluan yhteisen sukunimen,haluan yhden uuden sormuksen,haluan päästä järjestämään suuret ja ihanat juhlat,haluan lähteä häämatkalle (vaikka sitten ihan naapuri kylän kylpylään) mutta ei..mies vaan sanoo ettei naimisiin tarvitse mennä kun kerran tähänkin asti on tultu toimeen ilman tahtomisia :(
Meillä edessä serkkuni häät nyt lauantaina ja mies jättäytyy pois jopa sieltä vaikkei itse alttarilla seisokkaan..minä taas lähden sinne fiilistelemään ja " vakoilemaan" vinkkejä JOS VAIKKA JOSKUS se olisinkin MINÄ joka sitä käytävää pitkin astelee...
AAaaahh... *haaveilee silmät sykkyrällä*
Vierailija:
kävellä pitkin alttaria
uskomatonta että olet antanut sen pitää itseäsi pilkkanaan jo 13 vuotta! säälittävää!
mutta onko siinäkään mitään järkeä jos ei naimisiin " pääse" muuten kuin uhkailemalla ja kiristämällä.... säälittävää eli ei.
ap
Vierailija:
uskomatonta että olet antanut sen pitää itseäsi pilkkanaan jo 13 vuotta! säälittävää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehes haluaa nähtävästi pitää takaportin auki jos löytäis paremman.
miehelleni että kyllähän nyt kun meillä on kaksi lastakin niin olemme enemmän " sitoutuneita" kuin jos olisimme vain naimisissa ilman lapsia.
No, jos löytää paremman niin tervemenoa. :)
ap
Vierailija:
Miehes haluaa nähtävästi pitää takaportin auki jos löytäis paremman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mietin vaan miten säälittävää on alunperinkään ollut ottaa tommonen sitoutumiskammoinen luuseri.
tutustuessani mieheeni sanojn hänelle heti, että en harrasta mitään " katsotaan mitä tästä tulee" -juttuja ja irtosuhteita, olen tosissani jos seurustelemaan lähden, seurustelun on tarkoitus päättyä avioliittoon. Jos hakee jotain muuta, saa hakea sitä muualta, minulta sitä ei saa. Mies huokaisi siinä vaiheessa helpotuksesta! Turhat paineet olivat poissa. Elämämme rakkaudet olivat löytyneet :)
En käsitä miksi kaikki eivät tee samoin?
onneksi mies oli samaa mieltä, olin jo niin ihastunut häneen että olisin ollut surullinen jos hän olisi ollut eri mieltä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap
Vierailija:
mietin vaan miten säälittävää on alunperinkään ollut ottaa tommonen sitoutumiskammoinen luuseri.tutustuessani mieheeni sanojn hänelle heti, että en harrasta mitään " katsotaan mitä tästä tulee" -juttuja ja irtosuhteita, olen tosissani jos seurustelemaan lähden, seurustelun on tarkoitus päättyä avioliittoon. Jos hakee jotain muuta, saa hakea sitä muualta, minulta sitä ei saa. Mies huokaisi siinä vaiheessa helpotuksesta! Turhat paineet olivat poissa. Elämämme rakkaudet olivat löytyneet :)
En käsitä miksi kaikki eivät tee samoin?
Vaikka tosiaan välillä tuntuu että onko tässä mitään järkeä, niin olisihan se kyllä aika naurettava syy erotakin ja hajoittaa lapsilta muuten toimiva koti vain sen takia että isä ei halua naimisiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos avokkisi on sitä mieltä, että ei ole eroa siinä onko naimisissa vai avoliitossa eikö suostuisi avioliittoon. Eri asia, haluatko silläkään tavalla naimisiin. :) Mutta yritä kertoa avokillesi kuinka tärkeä asia se olisi sinulle.
mutta kuten jo ensimmäisessä viestissä mainitsin niin mies ei edes halua keskustella asiasta. Jos joskus otan asian puheeksi niin vastaus on: no niin lopeta nyt tai sitten on vaan hiljaa eikä vastaa mitään. Todella kivaa....
10:lle, ajatukset vaan saattaa muuttua elämän aikana....
ap
Vierailija:
Jos avokkisi on sitä mieltä, että ei ole eroa siinä onko naimisissa vai avoliitossa eikö suostuisi avioliittoon. Eri asia, haluatko silläkään tavalla naimisiin. :) Mutta yritä kertoa avokillesi kuinka tärkeä asia se olisi sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano miehelle, että okei, jos et tahdo naimisiin, niin sitten tehdään paperit kuntoon, että olet yhtä turvattu kuoleman tai mahdollisen eron sattuessa kuin aviovaimo. Eli testamentin sun eduksi teetät sillä, hommatkoon kunnon henkivakuutuksen, teetät jo valmiiksi lasten elatussopimuksen. Esimerkiksi.
Jos ei suostu, sano, että aviossa nää järjestyy yhdellä tahdon-sanomisella. Että haluat naimisiin myös järkisyistä, et pelkästään tunteile, hempeile ja haaveile päivästä prinsessana.
ei varmaan sunkaan tee enää mieli järjestää häitä kun joku voi vahingossa laittaa mustan puvun!! hah hah haaa!!!
ja muu omaisuus on mieheni nimissä koska hän on sen omilla rahoillaan hankkinutkin. Miksi ihmeessä minun tulisi mahdollisessa erotilanteessa siitä jotain saada kun en ole mitään sijoittanutkaan.... Ja tämäkään ei pitäisi olla este naimisiinmenolle koska olen sanonut että ehdottomasti tekisimme avioehdon juuri em. syistä.
Ja prinsessahäitä en todellakaan enää tässä iässä ( ja näinkin kauan yhdessä olleena ) halua.
Äh, katkeaakohan tämä ajatusten oravanpyörä koskaan....
ap
Vierailija:
Sano miehelle, että okei, jos et tahdo naimisiin, niin sitten tehdään paperit kuntoon, että olet yhtä turvattu kuoleman tai mahdollisen eron sattuessa kuin aviovaimo. Eli testamentin sun eduksi teetät sillä, hommatkoon kunnon henkivakuutuksen, teetät jo valmiiksi lasten elatussopimuksen. Esimerkiksi.Jos ei suostu, sano, että aviossa nää järjestyy yhdellä tahdon-sanomisella. Että haluat naimisiin myös järkisyistä, et pelkästään tunteile, hempeile ja haaveile päivästä prinsessana.
Minun mieheni ei halunnut häitä, mutta naimisiin -juridista syistä-oli valmis menemään. Näin tehtiin, vihkiminen maistraatissa.
Jotkut miehet ei semmosesta välitä vähääkään.
Itse tein heti alussa selväksi, että en esim. muuta yhteen ilman avioliiton tuomaa varmuutta, tietoa siitä, että myös mieheni on valmis ja tahtoo sitoutua minuun loppuiäksi. Oltiin onneksi samaa mieltä tästä, kuten niin monesta muustakin perhe-elämää koskevasta asiasta. Häät pidettiin melko pian, ja olemme edelleen, monen vuoden jälkeen onnellisesti yhdessä.
Itse naimisiin menosta olimme kumpikin sitä mieltä, että siihen ei kuulu kaiken maailman hössötys. Itse pääasia jää niitten takia sivuasiaksi. Ei ollut polttareita, ei väännetty kaason kans itsetehtyjä koristeita sormet verillä. En valvonut yökausia tulevia juhlia stressaten, meneekö kaikki protokollan mukaan, ja siinä samalla unohtanut tulevaa miestäni. Ei ollut morsiammen ryöstöä, eikä sulhasen siis tarvinnut muuttua pelleksi kesken hääjuhlan. Kukaan ei juonut itselleen räkäkännejä, eikä morsian oksentanut sulhasen syliin hääyönä. Ihanat häät oli. Ei olla lestatiolaisia, eikä raittiita. Me vain halutttiin ystävät (joita tuli paikalle yli 100) todistamaan sitä, kun lupauduttiin vietttää loppuelämämme yhdessä.
enemmän jotain " henkimaailman" juttuja.... Eli en mitään isoja juhlia haluaisi. Ja olen myös ehdottanut maistraattia, mutta kun ei niin ei....
ap
Vierailija:
Minun mieheni ei halunnut häitä, mutta naimisiin -juridista syistä-oli valmis menemään. Näin tehtiin, vihkiminen maistraatissa.
jollakin olisi vielä kommentoitavaa, kun ajatukset vaan pyörii noidankehää.....