G: laulun sanat, jotka koskettavat sinua?

kaunis onpi Karjalamme

kivikkoinen karu maa

siitä huokuu hongikkomme

lehvikkömme laulahtaa

Tääl' ei toki ruusut tuoksu

satakielet soittele....

jne... en muista mutta tuppa tulee linssiin

Fugeesien Killing my software with Windows tai toi Silmäsi kun saan mä niitä pidän kädelläin

yksi jonka kanssa ei yksinäinen oo, Riittääkö se täällä pettävällä jäällä...

" Perhonen" ,joka soitettiin pienen lapsen hautajaisissa.(ei kuitenkaan se jane-bändin biisi!)

Eppujen " kaikki häipyy,on vain nyt" .

Tiedän että on yö, kun saavut kotiisi pimeään

Yksinäisyys lyö, sanomatta nimeään

Kun luet kirjeeni kaiun kuulet

Tahrat näet joita sateeksi luulet



Kuljen ulkona valossa, kasvoillani voin tuntea tuulen

Ei sitä tuntunut talossa, johon palaa en koskaan, luulen

En ole menossa minnekkään

Ei missään tule minun luokseni, minun vuokseni



Vain tahroja paperilla, älä siis suutu

Ei niistä asiat miksikään muutu

Ei se että meillä oli retkemme, eikä se että meillä oli hetkemme

Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää, se eteenpäin työntää, älä siis pelkää

Älä huoli siitä, sillä meillä oli retkemme, aa aa aa..

Vain muista, että meillä oli.. hetkemme



Kutsun saaneena tulin, lähdin kui varas, säikähdin viimein

Kun itseeni tarttuneen, tajusin varttuneen

Imin sut kuiviin, tarttui mun huiviin tuoksusi

Teit saman minulle, juoksusi annan anteeksi sinulle



Vain tahroja paperilla, älä siis suutu

Ei niistä asiat miksikään muutu

Ei se että meillä oli retkemme, eikä se että meillä oli hetkemme

Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää, se eteenpäin työntää, älä siis pelkää

Älä huoli siitä sillä meillä oli retkemme, aa aa aa...

Vain muista, että meillä oli.. hetkemme



Vain tahroja paperilla älä siis suutu

Ei niistä asiat miksikään muutu...

Se kertoo lapsensa menettäneen äidin tuskasta.



" Sebastian, kuva kuolleen herää, Sebastian, albumistain kun nouset syliini taas jokeltain.."



Jotakuinkin noin menee kappale jossain kohdassa.

heistä joita syliini suljin, heitä sentään rakastin. Itken kaikkia heitä joiden ohitse kuljin, joita väistin ja pakenin. Sillä aina kun ihmisen lähelle päästin, löysin lähelle itsekin, mutta jos itseäni varjelin ja säästelin, heti eksyin ja palelin.



-Trio Niskalaukaus- (sanoittanut kai M. Matlar)



Biisiä pidän työssäni jonkinlaisena ohjenuorana, toimin alalla jossa joutuu työtovereille aika tarkasti perustelemaan jos ei toimi " kovanaaman" tavoin.

VETERAANIN ILTAHUUTO

Rannalle himmeän lahden

aurinko laskenut on.

Kutsu jo soi iltahuudon,

taakka jo laskettu on.

Taattoa muista sa silloin,

askel jo uupunut on,

lapset ja lastemme lapset,

teidän nyt vuoronne on.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet,

muistakaa, heille kallis ol' maa.

Kertokaa lasten lapsille lauluin,

himmetä ei muistot koskaan saa!

Hymni soi holvissa hiljaa,

tummana kaipuuta soi.

Aika on korjannut viljaa,

sarka jo kynnetty on.

Ammoin me marssimme kahden,

tulta löi taivas ja maa.

Rannoilta Äänisen lahden,

kelle nyt kertoa saa.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet,

muistakaa, heille kallis ol' maa.

Kertokaa lasten lapsille lauluin,

himmetä ei muistot koskaan saa!

Laineissa Laatokan mahti,

kahlita kenkään ei voi.

Veljet sen rantoja vahti,

konsa on koittava koi.

Ylväänä Karjalan heimo

tuskansa kantanut on.

Maaäiti suojaansa sulkee,

vartija poissa jo on.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet,

muistakaa, heille kallis ol' maa.

Kertokaa lasten lapsille lauluin,

himmetä ei muistot koskaan saa!

Vierailija:

Kun silmäni mä auki saan ja sinut siinä nään mä ihan lähellän,

niin lämpimänä vasten oot sä minun kylkeäin.

Siihen mä jään.

Sä tuot niin hiljaa kätes kädellein,

sanot: " Kultasein mä näin tahdon olla vain."



Mun huuliani etsien sä harot hiuksiain ja sulat suudelmaan.

Vain hyvän olon hiipivän mä tunnen suonissain.

Odotan vaan; sä viet mun hiljaa niin kuin varoen,

ja mä myötäilen ja näin tahdon olla vain.



Ei saa tätä tunnelmaa kuin vain aamuisin.

Näin aloittaa mä päiväni tahdonkin

ja syttyä sun kanssasi näin

päivääni päin hiljalleen.



(Pepe Willberg)

Kuuntelin noita levyjä sen hyöhyaallon jälkeen pitkästä pitkästä aikaa. Löysin sieltä tuon kappaleen, joka ei aiemmin iskenyt lainkaan. Mutta kas kummaa, nyt kun jaloissa pyörii oma pikkuihminen, liikutuin kyyneliin saakka. Sanat iskivät suoraan sydämeen.



...Me eletään nyt aikaa pienten ihmeiden,

elämä on taikaa,

sä tiedät sen, pikkuihminen.



Kädet ilmaa kahmii, jalat polkee, suu selittää...

Mitä miettiikään sun pieni pää?...

Hey you, you´re a child in my head

You haven´t walked yet

Your first words have yet to be said

But I swear you´ll be blessed



I know you´re still just a dream

Your eyes might be green

Or the bluest that I´ve ever seen

Anyway you´ll be blessed



And you, you´ll be blessed

You´ll have the best

I promise you that

I´ll pick a star from a hat

I promise you that, promise you that, promise you that

You´ll be blessed



I need you before I´m too old

To have and to hold

To walk with you and watch you grow

And know that you´re blessed

Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa,

järven aalto jäätynyt talvipakkasessa.

Varpunen pienoinen, syönyt kesäeinehen,

järven aalto jäätynyt talvi pakkasessa.



Pienen pirtin portailla oli tyttökulta:

tule, varpu, riemulla, ota siemen multa!

Joulu on, koditon varpuseni onneton,

tule tänne riemulla, ota siemen multa!



Tytön luo nyt riemuiten lensi varpukulta:

kiitollisna siemenen otan kyllä sulta.

Palkita Jumala tahtoo kerran sinua.

kiitollisna siemenen otan kyllä sulta!



En mä ole, lapseni, varpu tästä maasta,

olen pieni veljesi, tulin taivahasta.

Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen,

pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta.



Z.Topelius kirjoitti sanat kuolleelle pojalleen. Silloin oli kai puutetta ja tautejakin riitti. En muista tarkkaan mihin se poika kuoli, mutta joku tämäntapainen juttu se oli. t.7.

Itse heitän pinoon Garth Brooksin " Much too young to feel this damn old"

Siiri Nordinin Sydämeni osuman sai ja Kari Tapion Myrskyn jälkeen

on itkettänyt minua esikoisen syntymästä (-01) asti...

Olen tuntenut sut



" Oon näillä silmillä sua katsonut

näillä käsillä sua koskettanut

sydämelläni tällä olen tuntenut sut

enkä voi unohtaa..."

Sanat menee jotenkin näin: On kevät kuljen Hakaniemenrantaa ,

tuuli kuljettaa ja sadepilvet kantaa... Ne loput sanat varsinkin osuu.

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=3650123&p=1&tmode=1&smode…

..." sä tähdistä kirkkain nyt loisteesi suo sinne Suomeeni kaukaisehen. Ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo, sä siunaa se maa muistojen."



Näin ulkomailla asuvana on tuo isänmaallisuus pinnassa ja varsinkin jouluna! Kyyneleet tulee silmiiin aina tuossa kohdassa.

päästettävä irti menneestä ja aloitettava uusi elämä muualla. Itse koin sen vahvasti sillä olen jättänyt kotipaikkani ja rakkaat ihmiset päästäkseni eteenpäin elämässäni.