Miksi luokanopettajan koulutukseen on vaikea päästä?

Eli havaintojeni mukaan ei ole mitään tolkkua sisään pääsemisessä. Rannalle on jäänyt monta erittäin hyvää hakijaa (pudonneet nimenomaan soveltuvuuskokeessa) ja vastaavasti sisään pääsee täysin sopimattomia. t. Helsingissä opettajaksi opiskeleva

mutta ainakin aineenopekoulutuksen kohdalla näin on. Yks kaveri ei päässyt, vaikka oli toiminut suht pitkään opena, ja muutenkin tolkun tyyppi. Ja huomautan vielä, että kiintiö ei täyttynyt tuona vuonna, joten ei paikkojen vähyyden takia jäänyt rannalle. Haastattelijoissa oli yksi, joka ei tästä kaveristani tykännyt.

miespuolisia hakijoita, jotka eivät ole päässeet Helsinkiin vaikka ovat olleet opettajina vuosia jne.



Soveltuvuuskoe on arpapeliä näin ulkopuolisen silmissä. Ei kriteereitä ole avattu, ei niistä kukaan tiedä...

josta sitten osa pääsee toiseen vaiheeseen = soveltuvuuskoe. Tämä koostuu eri osioista, opetustuokiota, haastatelusta ja ryhmäkeskustelusta muistaakseni. t. Hki:ssä opiskeleva

on vaikea löytää näet

Lukion keskiarvo oli 8.2 ja kirjoitin c:n paperit. Luin kuitenkin ensin lastentarhanopettajaksi ja tein sitä työtä 10v eli työkokemusta oli aika paljon jo opetuspuolelta varhaiskasvatuksen puolelta kun pääsin sisään. Valmistuin kahdessa vuodessa sitten luokanopettajaksi työn ohessa :)

mä menin aikuiskoulutuksen kautta.



Eli olin yli 15 v lastentarhanopena, opiskelin kaikkea mahdollista siinä sivussa avoimessa yliopistossa. Hain sitten leikillän ja pääsin yllätyksekseni heti sisään. Ja niin aloitin opinnot. Nyt oon ollut vuoden valmis luokanope. Ja ikää 43 v...



Ai juu, yo-todistuksessa C:n paprut ja lukion päästötodistus 7.4 : ) Eli ei mikään kympin tyttö...Mutta tunnen, että olen oikealla alalla ja ymmärrän myös niitä, jotka ei saa kokeista kymppejä: )))

olleet keskimäärin 8.3-8.5 keskiarvolla, ja M:n ylioppilaita. L:n ylioppilaat hakeutunevat muualle.

Kannattaa hakea myös aineenopen koulutukseen, sitten voi monissa paikoissa hakea sivuaineeksi luokanopettajan monialaisiin opintoihin.



Esim. kotsan tai kässänopeksi pääsee helpommalla, ja sieltä sitten vaan luokanopeksi. Tiedän useamman joka on tuota kautta myös luokanopeksi valmistunut

pääsin suoraan lukiosta, sisäänpääsy% taisi viiden luokkaa. Olin sekä melkein kympin tyttö (myös taito- ja taideaineissa), että harjaantunut ryhmien vetäjä mm. partiossa. Tämän lisäksi olin haastattelussa rehellinen. Ryhmätilanteessa otin osaa keskusteluun, mutta kuuntelin myös aktiivisesti.

vaan luetaan aineisto, joka on näkyvissä vain kuukauden kaksi(?) ennen pääsykokeiden ensimmäistä vaihetta. Siitä valitaan vai osa kakksovaiheeseen, jotka sitten yliopistosta riippuen ovat vähän erilaiset. Turusa kakkosvaiheessa painotetaan metematiikkaa ja lähinnä ongelmanratkaisua ja sekä on ryhmätehtävä,jossa muutamien ihmisten ryhmissä tehdään joku annettu tehtävä.



Itse pääsin sisään, vaikka lukiossa olin aika surkea. en siis todellakaan ole mikään kympin tyttö ;) Minulla on karissut tuo käsitys opettja opiskelijoista tässä muutaman viime vuoden aikana. On siellä näitä todella lahjakkaista, jota ovat todella osaavia kaikessa, musikaalisia, liikunnallisia jne. mutta ei meistä kaikki sellaisia ole. On ahkeria ja tunnollisia ja kaikkensa yrittäviä, mutta myös rentoja, huumorintajuisia ja niitäkin joille juhlinta ja hauskanpito on se pääasia. Eli ihan normiopiskelijoita :)

nyt 10 vuoden jälkeen kaipaan joka päivä jotain muuta...

pääsin suoraan lukiosta, sisäänpääsy% taisi viiden luokkaa. Olin sekä melkein kympin tyttö (myös taito- ja taideaineissa), että harjaantunut ryhmien vetäjä mm. partiossa. Tämän lisäksi olin haastattelussa rehellinen. Ryhmätilanteessa otin osaa keskusteluun, mutta kuuntelin myös aktiivisesti.

kaksoistutkinnon eli myös jonkun opetettavan aikeen yläkoulun puolelta. On sitten työnsaanti helpompaa.

lukion päästötodistuksen tai ylioppilastodistuksen arvosanoilla ei ole mitään merkitystä, koska kaikki ovat ensin kirjallisessa kuulustelussa, jonka perusteella pääsee soveltuvuuskokeeseen. Hakijoita on tosiaan paljon. Ja soveltuvuuskokeessa on mahdotonta karsia hakijoita täydellisesti. Eli varmasti sellaisia jää pääsemättä, jotka olisivat hyviä opettajia ja toisaalta sisään pääsee sellaisiakin, joista ei tule hyviä opettajia. Mitä tuo sitten ikinä tarkoittakaan tuo hyvän opettajan käsite.



Luokanopettajakoulutukseen hakee enimmäkseen ihmisiä, jotka ovat melko monipuolisesti suuntautuneita. Luokanopettajan pitää toisaalta kyetä opettamaan oppiaineita laidasta laitaan (itse hallittava ainesisällöt niin teoreettisemmista kuin taito- ja taideaineistakin) ja toisaalta kyettävä teoreettiseen käsitteenmuodostukseen ja tieteelliseen ajatteluun. Eli harvalla on vaihtoehtoina esim. oikeustieteellinen ja lo-koulutus, tai kauppakorkeakoulu ja lo-koul.



T. Luokanope, joka ei päässyt ekalla kerralla sisään koulutukseen ja tuntee vain vähän niitä, jotka ovat päässeet suoraan lukiosta...

ihan vaan hyvällä E:n ylioppilastodistuksella ja hyvin menneillä pääsykokeilla. En siis ole kympin tyttö todellakaa, vaan ihan tavallista ysin tasoa. Lukion päästötodistuksen ka siis 9,0.



Paljon on myös kokemusta lasten kesäleireillä työskentelystä.

t. Alakoulun rehtori Espoosta, jolla onkin tällä hetkellä huippuhenkilökunta: Joko tosi kokeneita ja rentoja vanhempia opeja, tai tosi motivoituneita ja huippukoulutettuja nuorempia!

Sinne menee ne kympin tytöt jotka ei mene Hankeniin, lääkikseen tai oikikseen. Ja niitä muuten riittää nykyisin.

Voisin kuvitella, että Helsingissä olis helpompi päästä, koska siellä on ylipäätään helpompi päästä opettajakoulutukseen.

Eli havaintojeni mukaan ei ole mitään tolkkua sisään pääsemisessä. Rannalle on jäänyt monta erittäin hyvää hakijaa (pudonneet nimenomaan soveltuvuuskokeessa) ja vastaavasti sisään pääsee täysin sopimattomia. t. Helsingissä opettajaksi opiskeleva

edes soveltuvuuskokeisiin?



ap

Muistaakseni luvut on jotain 1000 hakijaa per 60 aloituspaikkaa.