Lue keskustelun säännöt.
Jos lapsi ei halua perhettään kevätjuhliin, niin jäisitkö pois?
04.06.2010 |
Kyse tokaluokkalaisesta. Heidän luokka esittää jonkun näytelmän ja lapseni ei halua meitä katsomaan. Hän kuullemma mokaa kuitenkin jos ollaan katsomassa. On ihan tosissaan asian kanssa.
Pitäiskö kuitenkin mennä salaa takariviin ja häipyä heti juhlan jälkeen?
Tulee se kuitenkin myöhemmin ilmi ja lapsi varmasti loukkaantuu meille verisesti.
Puitäisikö kunnioittaa lapsen tahtoa?
Kommentit (15)
Sanoisin varmaan lapselle, että tuollaista vaihtoehtoa ei ole ja en antaisi ikinä itselleni anteeksi jos missaisin tokan luokan kevätjuhlan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ymmärrän taa shyvin AP:n lasta! Kun mä olin 6-8v harrastin telinevoimistelua. Usein muiden lasten vanhempia istui katsomassa harjoituksia, varsinkin juuri ennen loppua heitä oli aina tosi paljon. Minä kielsin vanhempiani tulemasta sinne jalallakaan tai lopettaisin harrastamisen siihen paikkaan! En oikein osaa sanoa syytä tähän, mutta ajatus että joku "kyttää tekemisisäni" jostain salinnurkasta tuntui aivan kauhealta! En varmaan olisi halunnut vanhempieni näkevän kevät/joulujuhla esityksiäni, he tosin olivat kyllä aina juhlissa paikalla.
Ovatko vanhemmat liian kontrolloivia? Moititaanko epäonnistumisista kohtuuttomasti? Miksi lapsen itsetunto on heikko?
Toiset vaan on jännittäjiä ja tuo on keino selvitä siitä. Minä kunnioittaisin lapsen toivetta, jos kerran on kyseessä fiksu lapsi, joka osasi perustella toiveensa eli kyse ei ole mistään oikusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja puhuttaisiin siitä, miksi hän pelkää mokaavansa jos me olemme siellä ja olisiko sillä muka mitään väliä ja mitä sitten tehdään kun elämässä aina silloin tällöin kuitenkin mokaa. Ja todellakin menisin ihan avoimesti ja lapsen kanssa sopien, enkä mitenkään salaa.
Yläkoululaisen juhliin en enää tunkisi.
ja puhuttaisiin siitä, miksi hän pelkää mokaavansa jos me olemme siellä ja olisiko sillä muka mitään väliä ja mitä sitten tehdään kun elämässä aina silloin tällöin kuitenkin mokaa. Ja todellakin menisin ihan avoimesti ja lapsen kanssa sopien, enkä mitenkään salaa.
Yläkoululaisen juhliin en enää tunkisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi ei päätä tällaisia asioita. Ja pitää keskustella siitä miksi hän niin pelkää mokaavansa!
Lapsi ei päätä tällaisia asioita. Ja pitää keskustella siitä miksi hän niin pelkää mokaavansa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Salaa ette voi missään nimessä mennä. Lapsi kyllä huomaa teidät takarivistäkin, sitten ei luota teihin, on pettynyt, vihainen jne. Ja tilanne ensi kerralla varmasti vielä vaikeampi. Jos nyt puhutte ja yritätte selvittää, mikä lasta jännittää? Voittehan sopia lapsen kanssa,että menette takariviin? Voihan olla, että lapsi peloista huolimatta kokee nyt onnistuvansa ja sitten pyytää teitä iloisesti seuraaviin juhliin:)
Itse kyllä menisin, ja haluaisin myös selvittää onko lapsella joku muukin huoli taustalla. Esim. voisiko olla, että lapsi testaa välittämistänne tai sitä, haluatteko todella tulla juhlaan?
Epäilen myös, että voi olla vahingollista, jos lapsi saa päättää itse tällaisen asian (lapsi voisi ollakin pettynyt siihen, ettette tule, ja vastuu omasta pettymyksestä olisikin lapsella itsellään, kun on kieltänyt).
Kyseessähän voi olla myös se, että luokkakavereiden kanssa on juteltu tyyliin "mä en AINAKAAN halua mun vanhempia paikalle, silloin mä ainakin mokaan" ja lapsi haluaa olla kuten muutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin miettisin pitkään, mitä olen tehnyt vanhempana väärin. Jos menet sinne väkisin, niin pilaat lapselta tärkeän juhlan - toisaalta, eikö lasten elämän kuulukin olla oikein kamalaa?
Tärkeintä on, että lapselle muodostuu kevätjuhlasta mahdollisimman kamala kokemus. Vanhempien tehtävänä on varmistaa, että lapsi kokee pettymyksiä, kauhua, häpeää ja surua oikein roppakaupalla.
Sinne vaan eturiviin nauramaan ja buuaamaan, saapa lapsi kokea oikein olan takaa, mitä ovat nykypäivän vanhemmat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voisi olla hyvä, että jos lapsi pettyy esitykseensä tai epäonnistuu, niin vanhemmat on paikalla lohduttamassa ja auttamassa...?
Tärkeintä on, että lapselle muodostuu kevätjuhlasta mahdollisimman kamala kokemus. Vanhempien tehtävänä on varmistaa, että lapsi kokee pettymyksiä, kauhua, häpeää ja surua oikein roppakaupalla.
Sinne vaan eturiviin nauramaan ja buuaamaan, saapa lapsi kokea oikein olan takaa, mitä ovat nykypäivän vanhemmat!
Olkaa kiinnostuneita silti siitä miten esitys meni. Ja onnitelkaa hyvästä suorituksesta ja kertokaa miten pahoillanne olette ettette päässeet esitystä seuraamaan.