Lue keskustelun säännöt.
Te äidit, joiden lapsi on aloittanut alle vuoden
03.06.2010 |
ikäisenä päiväkodin, oletteko olleet koskaan mustasukkaisia lapsenne hoitajalle/hoitajille?
Omassa ryhmässäni on pieni, joka alku-ujostelujen jälkeen on kiintynyt/kiinnittynyt minuun kovasti. Itkee perääni, jos poistun huoneesta, ei anna muiden syöttää...Päiväkodissamme on käytössä hoidon alussa "omahoitaja-systeemi"joten usein pienet kiintyvät yhteen hoitajaan muita enemmän.
Nyt vaan viime aikoina olen huomannut, että äiti ei enää halua kuulla lapsen päivästä yms. vaan nappaa lapsen ja lähtee äkkiä pois. Tämä uusi käytös mietityttää ja mietinkin voisiko kyse olla siitä, että lapsi näyttää niin selvästi, että haluaa esim. aamuisin minun syliini kun näemme eikä itke enää äidin perään.
Kertokaa te kellä kokemusta! Haluan toimia oikein, enkä pahoittaa kenenkään mieltä.
Kommentit (5)
En osannut siitä olla mustasukkainen vaan enemmänkin olin iloinen kun huomasin kemioiden pelaavan molempiin suuntiin. Lomillakin lapset olisivat halunneet mennä päiväkodin tädille kylään! Asumme samassa korttelissa.
Uskoisin ap:n tapauksessa että äiti taistelee tunteidensa kanssa ja pitanne palautuu normaaliksi ajan mittaan. Miten tuosta voisi puhua ilman että toinen loukkaantuu? Tuskinpa kukaan aikuinen äiti kehtaa tunnustaa suoraan olevansa mustasukkainen lapsen hoitajalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itsekin olen pienten ryhmässä töissä ja pienet kiintyvät turvalliseen aikuiseen. Vanhemmat ovat ainakin meillä olleet tyytyväisiä kun lapset haluavat tulla hoitoon ja osaavat sanoa minun nimen :D
Yritä viivytellä äitiä ja kertoa hänelle pieniä asioita jos se ei auta, pyydä toista hoitajaa kertomaan äidille lapsen päivästä ku näet äidin tulevan.. joillain äideillä on myös ihme vaihe, useat ovat kiireisiä ja kiukkuisia kun ovat "tottuneet" hoitoon, eikä heitä enää oikeesti kiinnosta ellei ole tapahtunut jotain kummallista.
Itse jätän välillä myös lappuja lokeroihin jos en vanhempien kanssa ole pystynyt puhumaan.
ja tottakai hän kiintyi hoitajaan jonka kanssa oli sentään aika paljon! En kuitenkaan muista olleeni siitä mustasukkainen vaan pikemminkin tyytyväinen, koska onhan se nyt lapselle sekä mukavampi että parempi niin.
Muistan kuitenkin myös, että minä en juuri jäänyt sen hoitajan kanssa juttelemaan koska meillä ei vaan muuten synkannut yhtään. Se ei tuntunut edes ymmärtävän, mitä sanoin, kun jotain puhuin, eikä jotenkin tuntunut uskaltavan puhua minulle. Meillä sitten suurin osa "mitä kuuluu"-viestinnästä kulki miehen hakiessa tai viedessä lasta, minä ja hoitaja puhuimme suosiolla vain lyhyitä asiaviestejä tyyliin "huomenta, tässä on varavaatteet ja kumpparit" ja "no hyvää iltapäivää, Petteri putosi leikkitelineestä ja hänellä on silmäkulma auki". Mies sitten jutteli pitemmät jutut.
Eli ei välttämättä tarvii äidiltä emnnä kysymään, että onko hän sinulle msutasukkainen tms.
Vaan voisit ihan yleisellä tasolla jutella että olet huomannut hänen käytöksen muuttuneen, ja kysyä että onko hänellä jokin huoli tms. Asiasta on helppo lähteä keskustelemaan esim hulena lapsesta, että onko heillä jokin huoli joka liittyy lapseen tai lapsen saamaan hoitoon...
töissä ollessani kokenut vanhempien suunnalta moista. Mitäs jos ihan juttelisit sen äidin kanssa?