G: Miten keksit lapsesi nimet? Mistä nimet tulevat?

Etunimi on ollut mielessä jo monta vuotta yksinkertaisesti mielestäni kaunis ja kelpasi miehellekin. kolmas nimi tulee minulta ja keskimmäinen mietittiin vain kokonaisuuteen sopiva.



Kaikki nimet löytyvät myös suvusta, mutta se ei ollut nimien valinnassa mikään ehto, kiva kuitenkin kun löytyvät :)

mutteivat ulkomaillakaan ihan outoja. Toiset nimet tulevat suvusta. Tytön nimi oli pitkään selvä, pojan oli vaikeampi.

Tytär on Marilla Anna-ystävämme tv-sarjan mukaan. Äitini kanssa katsottiin sarjaa kun tyttö oli juuri syntynyt ja mummo tokaisi, että onpa tuo Marilla kiva nimi. Se jäi mulle mieleen ja miellyin siihen. Laitettiin sitten nimeksi.

ja toisen nimen merkityksestä pidin.



Kakkosen ensimmäinen nimi oli vain yksi niistä harvoista nimistä pojalle jonka saatoin kuvitella antavani kutsumanimeksi. Toisen ja kolmannen nimen merkityksestä pidin.



Kolmosen ensimmäisen nimen merkitys oli minusta hieno (kuulin sen televisio-ohjelmasta) ja se on sanana myös kaunis. Toinen ja kolmas nimi vain kuulostivat kauniilta.

nimipäiväluettelosta... jotenkin oli hankalaa päättää kun valmiina olleet nimivaihtoehdot eivät vaan yhtään enää sopineet. Ja nyt ei voisi kuvitella tuolla tytöllä mitään muuta nimeä olevankaan.



Ja nimi on hyvin tavallinen nimi, mutta ei kovin yleinen.

toisen nimen keksi mies ja kolmas nimi on kummitätini nimi, joka oli synnytyksessä mukana, niin tai siis sectiossa :)

näin unta että sain pojan jonka ristiäisiä sitten vietettiin siinä unessa.

nimi jäin mieleen koska keskimmäinen nimi oli sama kuin ukillani ja miehen isällä. eka ja kolmas nimi olivat myös kivoja ja ne sopivat hyvin lapsellemme.



unen näin n.5 vuotta ennen poikamme syntymää.

tytölle olisi ollutkin vaikea keksiä nimeä.

9 kuukauden aikana se rupesikin kuulostamaan parhaimmalta maailmassa.



Toisella maailman kaunein tytön nimi mielestämme.



Kolmannella isomummon kaunis nimi.



Neljännellä etunimenä tosi harvinainen nimi, molempien mummojen nimet lisäksi.

tuli piirrossarjasta josta kovasti mieheni kanssa pidimme ja pidämme edelleen. Ja tytär katsoo tänäpäivänä ohjelmaa myös mielellään.

Toiset nimet vaan keksittiin ja sumplailtiin.



Keskimmäisen nimi olisi annettu jo esikoiselle jos olisi ollut poika. Muistan että joskus kihlojen aikaan puhuttiin nimistä ja todettiin että jos joskus saadaan poika niin tämä tulee nimeksi. Toisena nimenä ihan keksitty nimi ja kolmantena miehen suvussa kulkeva nimi.



Kolmannelle tässä pitäis keksiä mutta ei ollakaan niin yksimielisiä ja keskustelu käy kovana välillä :D

jäi parhaiten mieleeni. Nimi ei myöskään saanut olla kristillistä perää.

toinen nimi josta olen muuten vain aina pitänyt.



Toiset nimet on sitten "väkisin" suvusta.

miehelleni nimimakuani. "Nimen pitäisi olla tavallinen suomalainen nimi, ei kuitenkaan mikään top10-listanimi, sellainen joka on helppo sanoa ja kuulla, ulkomaalaisenkin, eikä siitä voi helposti erehtyä tai kirjoittaa vääriin. Niin kuin xxxxx."

Tähän mieheni tokaisi että "xxxxx" on ihan hyvä ja se vain jäi sitten käyttöön.



Kuopukselle nimi tuli kanssa yhä helpolla. Haluttiin samanhenkinen nimi, ja mies heitti yksi päivä pihalla puutarhahommien tiimellyksessä "mitens olisi yyyyy" ja sanoin että sopii mulle, nätti nimi.



Molempien toiset nimet (Juhani ja Maria) tulevat suvusta, oikeastaan molemmissa suvuissa noita nimiä toisina niminä tosi paljon.

vaikkakaan ei hakemalla haettu suvusta. Muutenkin makusteltiin kaikenlaisia nimiä eikä ollut pakkopullana laittaa nimeä suvusta.



Eka nimi on muunnelma miehen vaarin nimestä. Toinen nimi on isoisäni isän nimi.