Syrjäseudulla asuvat: Miten lapset viihtyvät kun lähinaapureita ei ole?

varmaan parhaiten, eli kaipaavatko he koko seuraa vai pitävätkö teidän laillanne hiljaisuudesta ja yksin olosta?



Kyllä taajamissakin saa lapsia kuskata kavereilleen, ei ne parhaat kaverit aina asu pienen lapsen kävelymatkan päässä, vaikka lähinaapuri olisikin seinän takana! Meillä esikoinen on onneksi sen verran iso, että osaa kulkea itse pyörällä tai bussilla kaupungin toiselle laidalle kavereita moikkaamaan. (luokkakaverit ovat ympäri kaupunkia)



Huomioittehan myös mahdolliset harrastusmahdollisuudet kyydityksineen ja ehkä pitkät koulumatkat?

missä naapuriin oli matkaa. Fillarilla liikuin vähän vanhempana tai vanhemmat kuskasivat. En kärsinyt, eikä ollut järjetöntä. Sitten teini-iässä meillä oli aina joku kuskina kun piti päästä diskoon ja myöhemmin baariin.

koska en viihtynyt - tai lapset ei viihtyneet. Lapsia piti kuskata koko ajan harrastuksiin ja työssäkäyvänä äitinä aika oli kortilla. Just kun tultiin koulusta/töistä/hoidosta kotiin, pitikin jo lähteä harrastuksiin. Matkaa harrastuksiin meiltä oli n. 12 km.



Viikonloppuisin piti viedä kavereiden luo tai pyytää kavereita meille. Nyt asutaan taajamassa ja moninpuolin helpompaa on ja vanhemmat ja lapset viihtyy paremmin.

ja lapset kuskataan harrastuksiin,kavereille jne. näinpähän tiedän missä ovat ja mitä tekevät.varsinkin teinikään tulevien kanssa se on tärkeää.mutta tämä on asia,mitä itse arvostan,vaikka se nyt vaatiikin paljon.uskon,että lapsiin satsaaminen maksaa itsensä viksuina aikuisina takaisin.



jokainen tietenkin tekee päätöksen itse. ja kai on eri asia,onko lapsia yksi vai monta.monta lasta viihdyttää jo silleensä keskenään toisiaan:)

mutta ei tässä ihan lähellä silti ole samanikäisiä lapsia. Autolla me tässäkin liikutaan, jos halutaan leikkiseuraa.



Ja sehän sitten riippuu ihan teidän elintavoista, että onko teillä joka ilta harrastuksia ja viikonloppuina tapahtumia, kisamatkoja, kyläilyä, jne. Jos tyyli on tuo, niin matka voi alkaa olla pitkä.



Jos elintavat on kohtuullisemmat, lapset harrastaa kerran viikossa kaikki samana iltana samaa juttua, aikuiset harrastaa lenkkeilyä kotiovelta, ja viikonloput vietetään perheen kesken, niin silloin maalla on mukavaa.



Mutta kaikkea ei voi saada. Jos asuu maalla, niin silloin eletään kuin maalla: Posti tulee iltapäivällä, kauppaan on matkaa, joka päivä ei voi käydä, palvelut on kaukana ja lapset kulkee kouluuun taksikyydillä. Jos haluaa muuttaa maalle, niin ei voi samaan aikaan vaatia, että kaikki toimii samalla tavalla kuin kaupungissa. Elämä on valintoja.