Miten te voitte elää noin itsekkäissä parisuhteissa?
En voisi kuvitellakaan avioliittoa, jossa kaikki ei olisi yhteistä. Miten te voitte kinastella rahoista? Miksi olette yhdessä? Miksi ette asu naapureina, jos ette voi yhteisesti päättää perheen rahoista? Mihin te tarvitsette omia rahoja?
Minä olen ollut kotiäiti, opiskelija ja töissä. Mies on ollut opiskelija ja töissä. On aivan sama, mikä elämäntilanne ja rahatilanne toisella on, se ei vaikuta mihinkään. Yhteisiä rahoja kaikki lapsilisät ja palkkatulot ovat. Olisin kuollut nälkään, jos minun olisi pitänyt "omista tuloistani" maksaa omat menoni, kun olin kotiäitinä.
Lasten hankkiminen on yhteinen päätös, taloudellinen vastuu täytyy myös yhteisesti kantaa. On todella itsekästä työssäkäyvältä vaatia palkkatuloja omikseen ja jättää kotona oleva vanhempi oman onnensa nojaan. Miten tällaista voi jossain perheessä edes olla? Miksi te suostutte hankkimaan lapsia sellaisen puolison kanssa, en ymmärrä!
Ei ihme, että ihmiset eroavat. Ei pystytä tekemään mitään päätöksiä yhdessä. Eletään MINÄ-kuplissa, eikä suostuta ajattelemaan toista.
Kommentit (18)
Ei olla sitouduttu siihen parisuhteeseen ja perheeseen? Todella erilainen rahankäyttötyyli, toinen nuuka ja toinen tuhlari? Tälläisessä ei toimisi.
Oletko ollut yli 1 v naimisissa? Vastoinkäymiset vielä edessä liitossanne???
t. 23 v naimisissa saman miehen kanssa
Ei meillä ole täydellinen parisuhde, riidellään ihan normaalisti kuin mikä tahansa muukin pari.
Mutta tuota rahankäyttöä en todellakaan ymmärrä. Miehellenikin oli täysin selvää, että rahat ovat yhteiset, vaikka jäänkin kotiin. Minä teen töitä kotona perheen eteen, mies työpaikalla. Minä en tuo talouteen rahaa tällä hetkellä, mies tuo.
ap
Oletko ollut yli 1 v naimisissa? Vastoinkäymiset vielä edessä liitossanne???
t. 23 v naimisissa saman miehen kanssa
Oliko mielestäsi nyt ihan asiallinen kommentti?
Oletko ollut yli 1 v naimisissa? Vastoinkäymiset vielä edessä liitossanne??? t. 23 v naimisissa saman miehen kanssa
Eli alussa mies on sitoutunut perheeseen iloisessa huumassa mutta sitten järki astuu peliin ja nainen hoitakoon lastensa kulutuksen?
Näinkö sinulle kävi?
Ollaan oltu yhdessä yli 15 vuotta, tilit on erilliset, mutta laskut jaetaan suhteessa tuloihin. Jos toisella tekee tiukkaa avustaa toinen ilman muuta, yhteinen projekti tämä perhe on, ja lasten hyvinvointi kaiken a ja o.
Ennen kuin tutustuin tähän palstaan en osaanut itää itseäni erityise onnekkaana, koska en voisi kuvitella eläväni toisenlaisessa parisuhteesa.
yhteiseloa takana vasta 4 vuotta, naimisissa 2. alusta alkaen kaikki yhteistä. molemmilla kyllä omat tilit ja kumpikin maksaa omat laskunsa, mutta yhteiset laskut maksaa se, jolla sattuu rahaa silloin olemaan. Kaupassa käydään sen mukaan kumpi ehtii tai jos mennään yhdessä, maksetaan vuorotellen. Käteistä annetaan toiselle tarpeen mukaan jos toisella ei ole. Eli periaatteessa omat rahat, mutta kuitenkin yhteiset. Toimii oikein hyvin näin.
Ollaan oltu yhdessä 13 vuotta, josta 9 vuotta naimisissa. Muutimme saman katon alle seurusteltuamme 2 kuukautta.
Alusta asti on ollut selvää, että kaikki rahat ja menot ovat yhteisiä. Olemme olleet molemmat opiskelijoita, välillä toinen töissä, välillä molemmat ja nyt mies saanut luoda uraa rauhassa, kun minä taasen olen ollut omasta tahdostani kotiäitinä ja nyt tällä hetkellä olen pitkällä sairaslomalla.
Ikinä kumpikaan ei ole vaatinut vähemmän tienaavaa tilille mistään. Yhdessä ollaan ja yhteisiä ovat rahat, riippumatta kenen tilille ne maksetaan. Kumpikin osallistuu saman perheen pyöritykseen omalla työpanoksellaan, riippumatta siitä kuka maksaa siitä ja kuinka paljon.
Onnellisia ollaan aina oltu, eikä ikinä olla riidelty rahasta! Muista asioista osataan kyllä kinastella ;-)
En tiennyt ennen lasten hankkimista, että mieheni on pihi ja itsekäs, olihan minun palkkatuloni ilman muuta yhteisiä rahoja miehen oltua opiskelija. Mies on nyt vain sitä mieltä, että "hänellä ei ollut rahaa silloin mihinkään, nyt hänellä on". Ei ollut kyllä minullakaan silloin maksettuani asumiskustannukset, ruuat ja molempien pakolliset vaatekulut ym.
Nyt vituttaa, jäin yhteisellä päätöksellä kotiäidiksi ja kotihoidontuki menee äkkiä lasten tarpeisiin, vaikka ostankin kirpparilta/alennusmyynnistä. Kyllä voi olla epäreilua!!!
valitettavasti meidän perhe on juuri tuollainen, mitä te ihmettelette.. kaiken huipuksi sain (riidan päätteeksi) kuulla talon olevan hänen ja hän määrää. niinhän se onkin, hän niitä laskuja enemmän makselee, mutta äärimmäisen pahalta tuntui, kun molemmat ollaan tätä rakennettu ja laitettu pihaa ym.. Nyt tuntuu, ettei minulla ole kotia vaan olen joku turha piika vain.
Yhdessä oltu kohta kymmenen vuotta ja asiat vain pahenee.
Mieheni on suojannut omaisuutensa minulta erilaisilla järjestelyillä. En kyllä perhettä perustaessani ajatellutkaan hyötyväni hänestä mahdollisen eron sattuessa. Nyt olen vain tajunnut olevani ilmainen piika tässä taloudessa.
Voitte kiemurrella ja vääntelehtiä samalla kun jauhatte paskaa omastanne. Tosiasia on ettei kukaan tai mikään voita minun parisuhdetta.
T: 11cm mies
Voitte kiemurrella ja vääntelehtiä samalla kun jauhatte paskaa omastanne. Tosiasia on ettei kukaan tai mikään voita minun parisuhdetta.
T: 11cm mies
Koska me rakastetaan toisiamme ja lapsiamme, mutta halutaan silti eri asioita. Totta kai perusmenot, ruoka, laskut, asuminen menee "yhteisistä rahoista". Mutta mitä sillä ylijäävällä tehdään tai lainataanko rahaa kesämökkiin, autoon, moottoripyörään, veneeseen, matkoihin, vaatteisiin vai sisustamiseen.
Ja me ollaan molemmat tuhlailevia riskinottajia, jotan kyllä sitä riideltävää riittää.
kaikki yhteistä. Molempien ansaitessa rahaa käytettiin aivan sekalaisesti ja tilitiedot molempien nähtävillä. Nyt kun lapsi, sama meno jatkuu, ei tehdä eroa. Molemmille menee palkasta kuitenkin osuus omiin humputuksiin, mutta periaatteessa voin ostaa omalla kortillani miehelle vaikka polkupyörän koska luotan että mies ostaa sitten minulle grillin omalla kortillaan jos omalla humputtelutililläni ei olisi rahaa. Toimii koska perhe on meillä yksikkö ja minä investoin tällä hetkellä jälkikasvuun.
Tapasin mieheni 40+
Molemmilla asunnot ja omaisuudet ja toisella lapsi.
On hieman eri asia, jos löytää sen oikean peruskoulusta ja sitten suhde kestää. Mutta älä sinä ihmettele muiden elämää, pidä laput silmilläsi ja jatka täydellistä elämääsi.
Niin minäkin ( :
Eivätkä osaa edes itselleen kuvitella parempaa.
Meillä yhteistä taivalta nyt 19 vuotta ja yhteiset rahat ja yhteinen perhe ja yhteinen perhe-elämä. Silti kummallakin on omia ystäviä ja omia harrastuksiakin.
Kyllä meilläkin on heti yhteenmuutosta alkaen ollut kaikki yhteistä. Tuntuu oudolta, että taloudessa on "sinun rahat" ja "minun rahat".
Vaikka kai se joillakin toimii, kukin tyylillään...