Huvittelevako muut "maalaiset" katsomalla esim. etuovi.comissa mitä saisivat pk-seudulta
samalla hinnalla kuin nykyisen asunnon/talon arvo on.
Meillä on iso muutaman vuoden vanha okt isolla tontilla, maksoi alle 250 000. Samalla hinnalla saisi vain aivan kammottavia "parakkeja" esim. Helsingistä tai Espoosta.
Ennen maaseudulla elintaso oli heikompaa kuin kaupungeissa. Nykyisin on toisinpäin.
Kommentit (39)
mitä saisin muualta tällä Helsingin omakotitalon hinnalla.
rakennettiin vajaa 10v sitten keski uudellemaalle omakotitalo ns kreivin aikaan. Maksoi kaikkineen n.200 000. Vastaavia taloja myydään reilusti yli kaksinkertaisella hinnalla nykyään.
Tämän uuden omakotitalon hinnalla saisimme pikkuyksiön Helsingin keskustasta tai jonkun heikohkon 70-luvun rivitaloasunnon lähiöstä.
Mutta mieleen ei ole koskaan tullut poistua susirajan toiselle puolelle. Neliöt eivät ole tärkeitä, vaan kokonaisuus ratkaisee.
Minäkin muuten olen entinen helsinkiläinen, ja muutin susirajan tällä puolen.
Hämeenlinnasta, Porvoosta.
Saisimme niistä upean keskusta-asunnon ja vierestä luksuskesämökin tällä Helsingin asuntomme hinnalla.
Kyllä on käynyt monesti mielessä muutto. Esikoinen on jo koulussa ja viihtyy ja se on toistaiseksi estänyt aikeet.
Minulle elintaso, tai oikeastaan elämisen taso, on sitä, että meillä molemmilla on työpaikat, mukava talo kivassa paikassa miellyttävässä naapurustossa, palvelut, lapsilla hyvät koulut, harrastukset, opiskelupaikat lähellä ja niissä valinnan varaa. Mukavaa on sekin, että jos päättää lähteä reissuun, ei lentokenttä tai laivaranta ole kuin reilun vartin päässä.
En olisi onnellinen, ellen saisi tehdä mieleistäni työtä vaan joutuisin himmailemaan työttömänä ja keskittyä lenkkeilyyn ja marjastukseen. Mutta ei siinä mitään, jos joku toinen siitä tykkää.
Ennen maaseudulla elintaso oli heikompaa kuin kaupungeissa. Nykyisin on toisinpäin.
asunnossa järven rannalla paratiisimaisen kauniissa paikassa. Meillä on läpi talon asunto, upea järvinäkymä, ihana piha leikkivälineineen, grillipaikkoineen, mustaherukkapensaineen ja kasvimaineen. Mukavat naapurit ja lapsilla paljon kavereita.
ja hinta siis tuo 250 000 ja asunto keskiluokkaisella alueella Espoossa.
asunnon palvelujen kupeessa olevan asuntomme hinnalla jonkun ankean taloa keskellä ei mitään paskanhajuisten peltojen keskellä jostain, missä lähin, 3 kilsan päässä oleva naapuri on hielle ja paskalle haiseva maalaisjuntti, jossa jokaan paikkaan pitää mennä autolla, lapsella ei ole lähellä kaveria, eikä palveluista tai julkisesta liikenteestä tietoakaan.
asunnossa järven rannalla paratiisimaisen kauniissa paikassa. Meillä on läpi talon asunto, upea järvinäkymä, ihana piha leikkivälineineen, grillipaikkoineen, mustaherukkapensaineen ja kasvimaineen. Mukavat naapurit ja lapsilla paljon kavereita.
ja hinta siis tuo 250 000 ja asunto keskiluokkaisella alueella Espoossa.
katsomalla mitä saisimme asuntomme hinnalla jos muuttaisimme muualle Suomeen. Komeita kartanoita jossain korvessa, isoja uudehkoja omakotitaloja pienten kaupunkien läheisyydestä jne.
Nyt asumme kerrostalossa pk-seudulla ja vaikka jossain muualla samalla rahalla saisi tilaa moninkertaisesti niin täältä emme lähde.
muualta =).
Toinen "huvitus" on katsoa, mitä meidän tila-auton hinnalla saisi "tavallisten" autojen joukosta. Aika komian auton ;-).
Mutta asun silti mieluummin vähän ahtaammin täällä somassa lähiössäni (hiekkateitä, söpöjä 50-luvun taloja, ökyjä uudempia taloja, suhteellisen lähellä Helsingin keskustaa) kuin jossain kauempana.
Ja sen tila-autonkin tarvitsemme vielä muutaman vuoden =)
että tämä menee siihen, että "helsinkiläiset" ja "maalaiset" yrittävät osoittaa viesteissään, miten heidän oma asuinpaikkansa on totta kai toisen asuinpaikkaa ylevämpi.
Mä olen entinen helsinkiläinen, joka asuu nykyään maalla (haja-asutusalueella). Syyt miksi muutin tänne:
- halusin tilaa ja luonnon rauhaa ympärilleni
- halusin oman talon, mutten kuitenkaan joutua maksamaan itseäni kipeäksi (meillä on pienehköt tulot)
Siinä. Ei kummempaa. Mulle ihan se ja sama, missä ja miten muut ihmiset asuu. Tämä ratkaisu oli MULLE hyvä. Mulla ei ole mitään tarvetta perustella muille, miksi oma asuinpaikkani on muka jotenkin parempi. Ihan naurettavaa touhua, kuulkaas.
päässä (menee siis kuusi bussia, yksi suoraan Hgin keskustaan) ja juna-asema kilsan päässä. Ja fillarilla pääsee nopeasti jo vaikka kauppakeskukseen ja kaikki peruspalvelut, päiväkodit, koulut, neuvolat, kirjasto yms. ovat alle kilsan säteellä.
T: Se paratiisissä asuva
riittänyt meille mieleisiä (akateemisia) töitä. Silti kivan talon saa 15 min ajomatkalla keskustasta n. 250 000e tai allekin. Kaikki palvelut jne. lähellä, myös lentokenttä.
Käymme kyllä myös marjastamassa ja lenkkeilemässä ;-)
No, miten elintason määrittelee... Minulle elintaso, tai oikeastaan elämisen taso, on sitä, että meillä molemmilla on työpaikat, mukava talo kivassa paikassa miellyttävässä naapurustossa, palvelut, lapsilla hyvät koulut, harrastukset, opiskelupaikat lähellä ja niissä valinnan varaa. Mukavaa on sekin, että jos päättää lähteä reissuun, ei lentokenttä tai laivaranta ole kuin reilun vartin päässä. En olisi onnellinen, ellen saisi tehdä mieleistäni työtä vaan joutuisin himmailemaan työttömänä ja keskittyä lenkkeilyyn ja marjastukseen. Mutta ei siinä mitään, jos joku toinen siitä tykkää.
Ennen maaseudulla elintaso oli heikompaa kuin kaupungeissa. Nykyisin on toisinpäin.
asunnon palvelujen kupeessa olevan asuntomme hinnalla jonkun ankean taloa keskellä ei mitään paskanhajuisten peltojen keskellä jostain, missä lähin, 3 kilsan päässä oleva naapuri on hielle ja paskalle haiseva maalaisjuntti, jossa jokaan paikkaan pitää mennä autolla, lapsella ei ole lähellä kaveria, eikä palveluista tai julkisesta liikenteestä tietoakaan.
paitsi että kavereita on, ja naapurit asuu lähempänä. Tosin mulla ei ole mitään syytä pitää naapureita jotenkin juntteina, vaikka he ovatkin maanviljelijöitä. Naapurimme ovat mukavia ja fiksuja ihmisiä. Ai niin, ja polkupyörälläkin pääsee! Palveluja on alakoulun verran.
Viihdymme todella hyvin!
Minä katson usein kateellisena, kuinka tämän meidän asunnon hinnalla saisi lähikaupungeista upeita uusia omakotitaloja järven rannalta tai hillittömän suurella tontilla (tai vaikka molemmat). Espoossa paritalossa on ihan kivaa, mutta omakotitalo kyllä kelpaisi...
Tokihan elämänlaatuun vaikuttaa muutkin asiat kuin talon neliöt ja pihapiiri. Itse vain tunnen olevani hyvin onnellisessa asemassa, kun pienituloisenakin pystyin hankkimaan mukavan talon. On meillä siti suuren kaupungin palvelut (ja työpaikat) lähellä, sekä mukavia naapureita ja lapsilla kavereita.
Lainanmaksupäivänä vaan on sopivaa balsamia katsella miten paljon kurjempaankin asuntoon voisi nämä samaiset roposet huveta.
sen verran monet asuntokaupat on tehty ystäväpiirissä. Meidän talo maksoi parikytätonnia vähemmän kuin kaverin parvekkeeton yksiö Idässä, jossa putkiremontti tulossa.