Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mammatutun hupaisa piiloylpeys =D Tunnistatko tyypin?
21.05.2010 |
Itsetehdyt ruuat, täysimetys, kestovaipat jne perinteiset "tosi ihmeelliset" äitiyden saavutukset. Hänen täytyy kertoa jotain aiheesta, jotta pääsee pätemään kuinka hän on suoriutunut noista ihmeellisistä tehtävistä niin moitteettomasti. Hän on näennäisen vaatimaton, mutta hänen elekielensä paljastaa, että hän on haljeta omahyväisyydestä ja itsetyytyväisyydestä. Mua niin huvittaa kun tänään taas tapasin tällaisen tuttuni.
Kommentit (25)
En usko olevani kovin ylpeilevä äiti, ja jossain vaiheessa aloin suorastaan välttää kertomasta, että täysimetin puoli vuotta, käytin kestovaippoja ja hoidin kotona yli kaksivuotiaaksi. Aina löytyy joku huonosta itsetunnosta kärsivä mamma, joka ei pysty kohtaamaan sitä, että muut ovat hoitaneet asiat eri tavoin. Ja käsi sydämellä vannon, että kenellekään en ole saarnannut näistä asioista, korkeintaan samanhenkisten kanssa vaihtanut kokemuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miksi ihmeessä et hoitanut kotona vähintään 3 vuotiaaksi? Ai kamala!
Koska 2 ja puol vee oli mun mielestä järkevä aika palata töihin, se kun osui juuri elokuulle ja sain näin paikan haluamastani lähipäiväkodista. seuraava talvena olisi ollut paljon vaikeampaa.
Ja juuri sinunkaltaisiasi ihmisiä aiemmassa viestissäni tarkoitin ;)
miksi ihmeessä et hoitanut kotona vähintään 3 vuotiaaksi? Ai kamala!
lasten ruoat on tehnyt kokki ja kotiapulainen pyykännyt kestot ja silittänyt vaatteet ja luutunnut nurkat.
Kyllä elämä on helppoa :)
Alue: Aihe vapaa
Onhan noita äitejä. Mutta itse enemmänkin olen ylpeä siitä, että
- olen myöntänyt itselleni olevani ajoittain riittämätön, en vain pysty joka päivä 100 % SUORITUKSEEN
- en ole imettänyt kauan, mutta olen ainakin ruokkinut lapseni, hoivannut, antanut rakkkautta. Mielestäni tuttipullo on hyvä asia - muutenhan lapseni olisi kuollut ravinnonpuutteeseen
- Voin myöntää olevani välillä heikko, ahdistunut, helppouttakin arvostava.
En mitenkään tunne itseäni huonommaksi omien valintojeni, elämäntilanteideni tai muiden asioiden takia.
En edes silloin, kun minulle sanottiin että lapsellani ei ole mitään neurologista vammaa vaan se on rakkauden puutetta.. kun tiesin, että paperit on olemassa, lapsi on diagnosoitu enkä saa häntä ns terveeksi suuresta rakkaudestanikaan huolimatta!!
EN lannistu, jos joku kritisoi kertisvaippoja - itse käytän niitä lapsilla ja sillä sipuli.
Ehkä me tällaisen ns itsensä kanssa sujut olevat äidit emme pröystäile tai ota juuri esillekään suorituksiamme, valintojamme jne. Me olemme siinä mielessä ehkä fiksumpia.