Kuuluvatko kristilliset perinteet (rukoukset, virret, aamunavaukset...) kouluun?

Uskonnon harjoittamisen opettaminen on kotien ja seurakuntien tehtävä.

Valtaosa suomalaisista kuuluu valtion kirkkoon tai muuhun kristilliseen. Kristillinen arvomaailma on myös länsimaisen kulttuurin perusta ja hyvä pohja kasvaa.

on tärkeä osa meidän kulttuuria.

Valtaosa suomalaisista kuuluu valtion kirkkoon tai muuhun kristilliseen. Kristillinen arvomaailma on myös länsimaisen kulttuurin perusta ja hyvä pohja kasvaa.

Samalla osoitetaan "muille", että heidän perheensä uskonnossa tai maailmankatsomuksessa on jotain vikaa, kun vain yksi uskonto kelpaa kouluun. Enemmistölle opetetaan suvaitsemattomuutta, koska heitä ei opeteta ymmärtämään toisenlaisia tapoja ajatella ja uskoa.

Kristillisyyden nimissä on tehty myös paljon pahaa. Tärkeää olisi löytää kaikille ihmisille yhteinen arvomaailma ja säännöt, jotka ei ole riippuvaisia uskonnoista. Koulussa pitäisi keskittyä tällaisen arvomaailman opettamiseen.

on opettaa ja kasvattaa, evankeliumin ilosanoman levittäminen kuuluu kirkolle.



Ei koululle.

kuuluu myös suomalaisuuteen

on hyvä kertoa monipuolisesti. Kristinuskon historiaan kuuluvat myös ristiretket ja pakkokäännyttäminen. Suomessakaan ei ole ollut aina uskonnonvapautta, vaan ihmisten on ollut pakko kuulua kirkkoon, maksaa kirkolle ja käydä kirkossa. Näistäkin asioista pitää puhua.



Uskonnon harjoittaminen on jokaisen henkilökohtainen asia, eikä koulussa missään tapauksessa tule opettaa ketään harjoittamaan mitään uskontoa. Toki kristityt ja muut voivat kertoa omasta uskonnostaan ja näyttää siihen liittyviä tapoja, mutta opettajien ei pidä käskeä lapsia rukoilemaan!

vähemmistö niin vaatii.

Ne kuuluvat vanhempien ja kirkon opetettaviksi, ei kaikkien tarvitse niiden takia kärsiä koulussa.

kuuluu myös suomalaisuuteen

Minä haluan, että omat lapseni kasvatetaan ev.luterilaisen yhteiskunnan jäseniksi. Se on meidän kulttuuriamme. Sen ei tarvitse rukoilla, joka ei itse kuulu kirkkoon.

Koulussa pitäisi opettaa humanismia, filosofiaa, ihmisoikeuksia, luonnonsuojelua, politiikkaa, esiintymistaitoa, tiimityöskentelyä ja taideaineita enemmän.



Usko on henkilökohtainen asia. En halua, että lapselleni tuputetaan mitään valtionkirkon nimissä. Se ei tee meidän perheestä saatanallista tai anttagonista.

Ovat ihmisten yksityisasioita. Kristillinen vakaumus kuuluu lasten kasvattajille kotona ja seurakunnan avustuksella seurakunnan tiloissa opetettavaksi. Ja tiettyyn ikään tultuaan pitää kuunnella myös lasta, tunteeko vakaumuksen edes omakseen.

Minä haluan, että omat lapseni kasvatetaan ev.luterilaisen yhteiskunnan jäseniksi. Se on meidän kulttuuriamme. Sen ei tarvitse rukoilla, joka ei itse kuulu kirkkoon.

Haluat, että omat lapsesi kasvatetaan? Entäs, jos kasvattaisit itse ne omat lapsesi?

Minä en halua, että lapsilleni pakkosyötetään &R§$%&/()$%aa siinä sivussa, kun sinun lapsiasi kasvatetaan.

Islam tarkoittaa kirjaimellisesti alistumista (Jumalalle).[4] Islam on sekä elämäntapa että uskonto. Syntyvaiheen islam sai vaikutteita erityisesti juutalaisuudesta, kristinuskosta ja arabialaisista luonnonuskonnoista. Islamissa, kuten juutalaisuudessa, uskonnollisella lailla (šaria) on keskeinen merkitys.



Raamatun ajan juutalaisuus on uskonnollisesti ja historiallisesti ensimmäiseltä vuosisadalta lähtien muodostuneen kristinuskon edeltäjä.



Luterilaisuus on protestantinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa. Luterilaisuus on yksi protestanttisuuden viidestä pääsuuntauksesta anglikaanisuuden, metodismin, kalvinismin ja baptismin ohella.

että jokaisella on oikeus valita, mihin uskontokuntaan kuuluu vai jättäytyykö kokonaan niiden ulkopuolelle. Suomalaisten enemmistö on tämän päätöksen tehnyt jo v. 1923, kun eduskunta hyväksyi uskonnonvapauslain.

Uskonnonvapaus ei käytännössä ole aina toteutunut parhaalla mahdollisella tavalla, mutta olisiko tämäkin arvo joskus syytä muistaa, kun suomalaisesta kulttuurista ja arvomaailmasta puhutaan.

Valtaosa suomalaisista kuuluu valtion kirkkoon tai muuhun kristilliseen. Kristillinen arvomaailma on myös länsimaisen kulttuurin perusta ja hyvä pohja kasvaa.

»Näkemykseni tästä asiasta on selkeä ja ehdoton. Pidän vanhanaikaisina Koraania, Vedoja, Raamattua ja kaikkia uskonnollisia tekstejä, jotka määräävät niiden seuraajien elämää. Olemme ohittaneet sen sosiohistoriallisen ympäristön, jossa nämä kirjoitettiin ja siksi niiden näkemysten ei tule ohjata meitä. Kysymys tarkistuksesta, perinpohjaisesta tai muunlaisesta ei ole asiaan kuuluva. Meidän on ylitettävä nämä muinaiset kirjoitukset, mikäli haluamme edistyä. Vastataksemme henkisiin tarpeisiimme, tulkoon humanismista uusi elämänkatsomuksemme.”»

Minusta kouluaineiden tulisi pohjautua Raamattuun. Nyt jokainen aine on erikseen. Esimerkiksi kieliä voitaisiin opiskella englannin kielisestä Raamatusta.



Biologia kokonaan pois se vain hämmentää lapsia. Tietoa saa sitten myöhemminkin jos haluaa hairahtua hyvältä polulta.



Koulu tulisi perustua täysin Raamatulle. Raamattu on kulttuurimme tukipilari.

Mutta toivoisin, että se olisi enempi yhteiskristillistä. Meidän perhe ei kuulu kirkkoon mutta lapset menee tavallisille ev.lut. uskontotunneille. Suvaitsevaisuutta. Pitäähän meidänkin sietää jos jotakin pakanallista, tonttuja joulujuhlissa, noitia pääsiäisenä ym. alituiseen. ;)

Suomi on kristitty valtio. On aina ollut ja tulee olemaan. Piste.