2-vuotiaan nukuttaminen
Ihan yhtä kidutusta - molemmille. Vietiin juuri viime viikolla tutti pupuille ja siitä asti on myös päikkäreille nukutaminen ollut vaikeaa (yöunille nukuttaminen oli aikaisemminkin hankalaa). Nyt ei pysy sängyssä millään ja nousee yhtämittaa ylös naureskelemaan. Koitan viedä takaisin, istua viereen, laittaa jäähylle, lahjoa tarroilla... Mutta nyt meni taas yli tunti ja pitäisi saada paljon muutakin aikaan. On tänään herännyt ennen kahdeksaa, joten oli kyllä väsynyt kun puoli kahden aikaan vein ensimmäisen kerran sänkyyn.
Ei kaipaile tuttia, mutta ei meinaa rauhoittua ja saada unta ilman sitä. Useana päivänä on jäänyt päikkärit väliin kun emme ole ehtineet / jaksaneet pitkää nukutusrumbaa.
Kaikki vinkit tervetulleita!
Kommentit (9)
Ehkä tämä joskus helpottaa. En haluaisi, että likka vielä päiväunia väliinkään jättäisi, sen verran pieni ja selkeästi väsynyt on.
vaan ajoissa yöunille. jos olette kotona, anna olla ja nukahtaa sitten vaikka pystyyn.
vaan ajoissa yöunille. jos olette kotona, anna olla ja nukahtaa sitten vaikka pystyyn.
tätä. Meillä menee vajaa 4vuotias ja 2,5v ilman päikkäreitä.
Mutta jos meillä nuorempi kovin väsyy ja väkisin pidetään hereillä niin varmana näkee yöllä painajaisia ja me vanhemmat ei saada nukuttua, kun toinen huutaa puoli yötä. Sen takia äskenkin annoin nukkua 20minuuttia niin varmasti alkaa nukkumaan ilta ysin aikaan yöunille ja yö mennään rauhallisesti.
Mutta, jos ap:lla ei ilmene samaa kuin meillä ja yöt menee muuten rauhallisesti niin ok - eihän siinä mitään.
Mutta lapsen olisi hyvä saada nukuttua edes hetken verran päivällä tai sitten kerrasta kunnolla aikaisin yöunille (meillä salkkareiden aikaan nukahtaa joskus ja on ok) ja antaa nukkua aamustakin pitkään kuin vaan nukkuu.
Mutta yritäpä korvata tutti jollain muulla.. Esimerkiksi unirätillä tai lelulla. Joku jonka kanssa on mukava alkaa nukkumaan.
Meillä on taas lapsista esikoisella jäänyt tutti itsekseen pois harjoittelematta ja nuoremmalla jätettiin viime marraskuussa hammashoitajan luona tutti pois eikä pahemmin itkeskellyt perään.
Hoki muutaman kerran tuttia ja nukahti kuitenkin helposti yöunille ja päikkäreille.
Saapa nähdä sitten nuorimman (1v) kanssa, että miten tuo tutin pois jättäminen luonnistuu.
Mutta tsemppiä ap, kyllä se siitä vielä luonnistuu.
Mutta minun piti maata vieressä ja pitää likkaa paikoillaan. Tottakai huusi jonkin aikaa, mutta jos päästin irti, istuutui ja rupesi heti pelleilemään.
Mulla on myös pian 4-vuotias, joten senkään vuoksi nukuttaminen ei voi kestää liian pitkään. Laitan hänet ensin lepäämään huoneeseemme ja kuuntelusadun päälle. Menee sitten sadun jälkeen nätisti leikkimään olohuoneeseen.
ap
valitset yhden tavan toimia, ja toistat sitä nyt sen pari viikkoa, kyllä se sitten tajuaa.
Mutta älä tosiaan kokeile vaikka ja mitä...
Tämä vieressä oleminen nyt tuntui kuitenkin parhaiten toimivan, vaikka itsekin nukahdin hetkeksi. Ajattelin tällä keinolla jatkaa jonkin aikaa ja toivon mukaan jossain välissä minua ei enää vaadita pitämään vieressä tenavasta kiinni.
Eilinen ravaaminen yläkertaan aina tytön noustessa otti kyllä voimille, sillä olen viikolla 25 raskaana. Myönnän, että olin myös stressaantunut kun illalla oli menoa ja talo valmiina lähtemään lentoon.
2vee kävelee omaan sänkyyn ja vilkuttaa mulle kun laitan oven kiinni.ei tuttia nalle kainaloon ja 5min.sisällä jo nukkuu.näin meillä.nytkin vetää unta jo 3tuntia.tiedän kyllä että aina ei näin helppoja lapsia.eka juoksutti koko ajan,piti kannella ja mikään ei auttanut.vain aika auttoi,kaikki kestää aikansa.
Meilläkin tutin pois jättäminen hieman alle 2-vuotiaana vaikeutti nukahtamista, ja päiväunet jäivät jopa pariksi viikoksi kokonaan pois. Parin viikon jälkeen tyttö kuitenkin alkoi taas nukkua päiväunet ja nyt 2,5-vuotiaana nukkuu päivisin edelleen noin tunnin.
Yöunille nukahtaminen tutista luopumisen jälkeen helpottui ihan muutamassa illassa. Ensin piti kyllä olla tiukasti vieressä nukahtamiseen asti, mutta siitä riesasta päästiin kolmisen kuukautta sitten. Aloin asteittain siirtyä sängyltä kauemmas ensin nojatuoliin, sitten ovelle, ja lopulta kokonaan pois. Yllättävän helposti meni loppujen lopuksi.
myötätuntoa vaan. Sama tilanne meillä. Tutti jäi keväällä ennen 2v-synttäreitä, ja sen jälkeen on päiväunet olleet ihan arpapeliä. Autoon nukahtaa, joten monena päivänä olen suosiolla käynyt ajamassa pikku lenkin ja kantanut sitten sänkyyn... tyhmäähän sekin on, mutta esikoinen vaatii osansa hänkin, eikä pitkiä nukutussysteemejä voi ajatellakaan.
Nyt helteiden alettua meni iltaunille rauhoittuminenkin ihan vinksalleen! En tiedä johtuuko yllättäen tulleesta kesästä vai mistä, mutta nukahtaminen on venynyt tunnin-puolitoista eteenpäin, eikä jää enää sänkyyn kuten aiemmin. Tähän saakka on illalla kuitenkin nukahtanut aika helpolla. Nyt hölöttää ja huutelee niin ettei isovelikään saa nukuttua. Plääh...
Tsemppiä siis kohtalotoverille!