Onko outoa mennä lääkäriin ehdottamaan itselleen sairautta?
Tarkoitan siis että eräs ystäväni kysyi että olenko varma että minulla ei ole kilpirauhasen vajaatoimintaa. Googletin sen ja oireista minun kohdalla on seuraavat:
Painonnousu (nyt parissa kuukaudessa paino noussut jopa 8 kg, ilman että ruokailu- ja liikuntatottumukset muuttuneet!)
Kuiva ohut tukka, hiustenlähtöä..
Kuukautisten pitkä väli (n. 3 kk välein tulee)
kuiva, hilseilevä, kylmä ja karkea iho varsinki käsivarsissa.
Kun kaverini asiasta maintsi (hänellä itsellään siis on vajaatoimintaa ja on lääkityksellä) muistin että yläasteella, eli n. 7 vuotta sitten minulla oli jotain häikkää verikokeissa, mutta ne arvot oli juuri siinä rajalla että mitään lääkitystä ei määrätty.
Voinko siis soittaa lääkäriajan itselleni ja pyytää että he tarkastuttaisivat vaikka tuon kilpirauhasen toiminnan?
Olen 22-vuotias ja 166/110 kg.. :/
Kommentit (21)
Älä kuitenkaan väen väkisin vänkää sitä kilpirauhasen vajaatoimintaa, vaikka voitkin mainita että epäilet sitä. Toki siihen diagnoosiin voidaan hyvinkin suurella todennäköiseyydellä lopulta päätyä, mutta ammattitaitoisen lääkärin tehtävä on kuitenkin ottaa huomioon myös kaikki muut mahdollisuudet ja tutkia sinut perusteellisesti. Joskus vika saattaa ollakin ihan joku muu...
Potilas, joka väen väkisin vänkää jotain diagnoosia, joka tuttavalla on, on lääkärin kannalta tosi hankala. Lääkärin kuuluu tutkia potilas perusteellisesti ja vetää johtopäätökset vaivasta vasta sitten. Myös ne epätodennäköisemmät taudit on otettava huomioon ja tutkittava, koska jos potilaan arvaama diagnoosi ei sitten olekaan oikea, niin vika on lääkärin,joka saa huomautuksen siitä ettei potilasta ollut tutkittu kunnolla. Esitä siis lääkärille oireesi ja anna lääkärin vetääjohtopäätökset siitä, mihin ne viittaavat, se on hänen työtään.
ihan sairaanhoitajalle soittamalla, jos aihetta on, varaavat su7lle sitten lääkärin. Aamulla käyt labrassa ja muistaakseni saat tuloksen jo ip.
mä painelen aina lääkärin ovesta sisään, kerron tautini ja pyydän reseptin :D
Lääkäri on lukenut ammattiinsa vuosia ja hänellä on asiatietoa enemmän kuin "mattimeikäläinen" google haulla osaa etsiä tai löytää.
Tottakai lääkäriin hakeudutaan kun on oireita ja tarvitaan apua. Minusta on typerää mennä sinne valmiin diagnoosin kanssa hakemaan reseptiä. Toki omista ajatuksistaan lääkärille tulee kertoa.
mä painelen aina lääkärin ovesta sisään, kerron tautini ja pyydän reseptin :D
kilpirauhaskokeet on kuitenkin helppo ottaa. Kuukautisten harvatahtisuus kertoisi minusta jostain muusta hormonitasapainon häiriöstä
Toisaalta voisi kokeilla mitä kaikkea painonpudotus korjaisi, ylipainoa on todella paljon ja riski sinänsä.
mikä on vikana, miksi pitäisi leikkiä arvausleikkiä? Jos esim. on saanut urheiluvamman tietystä urheilulajista tai saanut rokkotartunnan omalta lapselta tms, miksi pitäisi salata asia ja vaan kuvailla oireita. EN tajua.
Valitettavasti olen huomannut moneen kertaan, että taudit jäävät hoitamatta ellei niitä ole itse diagnosoinut ennen lääkärille menoa.
pyytämään verikokeet. Kilpirauhasen vajaatoiminta ja arvot päin seiniä. Ellen olisi kaverilta vinkkkiä saanut, niin kuka sitä olisi tajunnut testata..? Olisi synnytyksenjälkeisenä masennuksena hoidettu.
On eri asia mennä lääkärille kertomaan, että kaaduin jalkapallopelissä, väänsin polveni ja nyt sattuu tähän kuin mennä sanomaan, että minulla on varmasti kierukka rikki ja inttää vastaan, kun lääkäri haluaa tutkia myös nivelsiteet ja sanoo, että oireet voivat viitata ihan yhtä hyvin rustovaurioon kuin kierukkavikaankin.
Potilaan kuuluu kertoa kaikki oleellinen asiaan liittyvä, vaivan historia, oireet, vammamekanismit, tarvittaessa sukutausta jne. Lääkärin tehtävä on vetää johtopäätökset kertomuksesta ja tutkimustuloksista. On ihan lääkärin ajan tuhlaamista, että potilas tulee suoraan diagnoosin kanssa inttämään ja kieltäytyy tutkimuksista, kun on niin varma diagnoosistaan.
Ihan yhtä älytöntä on tokaista lääkärille oireista kyeyttäessä, että lukeehan se siellä papereissa, koska lääkäri haluaa kuulla potilaan version asiasta, ei edellisen lääkärin versiota, jonka hän on todennäköisesti jo lukenut.
Itse olen lihonnut 9 kiloa viime vuodesta ja kun kävin lääkärillä muissa asioissa sanoin, että voinko saada lähetteen kilpirauhaskokeeseen,kun olen lihonnut nopeasti. Lääkäri sanoi, että hyvä, kun tuli mieleen ja laittoi lähetteen. Kysyi olenko ollut väsynyt, sanoin joo, en nyt ole mielestäni ollut väsyneempi kuin normaalisti, mutta ainahan sitä voi vähän väsyttää.
Kilpirauhaskokeet olivat kyllä ihan normaalitulokset.
Tapa 1) "Minulla on ollut viime aikoina painonnousua, hiustenlähtöä ja kuukautiset ovat tulleet tosi harvoin. Ihokin tuntuu kuivalta, hilseilevältä ja karkealta. Mietin, että voisikohan pitäisiköhän asiaa tutkia ja voisiko se olla vaikka kilpirauhasen vajaatoimintaa?"
Tapa 2) "Haluan kilpirauhaskokeisiin, koska tuttavallani on kilpirauhasen vajaatoiminta ja minulla on varmasti se myös, kun olen lihonutkin."
Tapa 3) "Vaadin päästä kilpirauhaskokeisiin, koska tuttavani sanoi, että ne pitää ottaa ja minulla on oikeus saada kokeet jos haluan! Koululääkäri teki hoitovirheen silloin, kun olin lapsi ja jätti todennäköisesti asian huomiotta ja sen jälkeen tätä on piiloteltu ja salattu eikä kukaan lääkäri ole ottanut minua tosissaan."
Mitä luulette, millä tavalla asia kannattaa ilmaista, jotta yhteystyö lääkärin kanssa sujuu parhaiten ja kaikki tarvittava tulee huomioitua ja hoidettua? Ihmisiä ne lääkäritkin ovat, kohtelias ja ammattilaisen mielipidettä arvostava suhtautuminen johtaa todennäköisemmin siihen, että potilaskin tulee kohdelluksi arvostavasti ja tutkittua kunnolla. Valmiiksi vähättelevä ja arvosteleva asenne ei voi johtaa hyvään yhteistyöhön.
Ja voin vakuuttaa, että nuo esimerkit ja asenteet eivät ole hatusta vedettyjä, kaikenlaisia potilaita näkee ja tapaa. Viimeisimmän esimerkin potilaiden kanssa peli on menetetty ennen kuin päästään edes asiaan.
että hoitovirheen uhri ei saa mistään enää hoitoa.
että osa potilaista tulkitsee hoitovirheeksi minkä tahansa tapahtuman, jonka lopputulos ei mennyt potilaan mielen mukaan, ollut täydellinen tai jossa hän muuten vain mistä tahansa syystä kuvittelee että olisi voitu tehdä jotain toisin. Yleensä nämä potilaat eivät ole koskaan vieneet tätä asiaa minnekään eteenpäin, asioiden kulku on saatettu selittää heille terveydenhuollossa kymmeniä kertoja, kellekään muulle ei ole epäselvää, mitä todellisuudessa tapahtui jne. Omassa katkeruudessaan he eivät kuitenkaan voi hyväksyä sitä, ettei ihminen ole ikuisesti terve ja täydellinen ja haluavat vierittää asian jonkun toisen syyksi. Hoitovirhe on kiva sana, jolla saa taatusti huomiota ja muut ihmiset kuuntelemaan mitä tahansa tarinaa.
Ap:n tapauksessa tuskin on mitään hoitovirhettä lapsuudessa tapahtunut, eikä tämän ketjun ap sellaista varmasti epäilekään, mutta osa potilaista kääntää kaikki tällaiset asiat terveydehoitohenkilökunnan syyksi ja hoitovirheiksi.
Valitettavasti kirjoituksestasi herää sellainen epäily, että sinä voit olla yksi juuri sellainen, että mielestäsi kaikki elämäsi ongelmat ja epäonnistumiset johtuvat toisista ihmisistä. En haluaisi sinua potilaakseni.
t. 14
kun potilas ei saa oikeaa hoitoa. Ja kun kerran tällainen sattuu, kukaan lääkäri ei hoida enää asiaa kuntoon, koska on tärkeämpää olla siinä korppien kollegiaalisessa rintamassa.
Ja täysin mautonta on saarnata, miten sairaan ihmisen pitää manipuloida ja pokkuroida ja nöyristellä saadakseen hoitoa. Säälittävää!
Minä en koskisi sinunkaltaiseesi "ammattilaiseen" "lääkäriin" pitkällä tikullakaan! Sinä sovit parhaiten leimasimeksi julkiseen terveydenhuoltoon.
Kun hiukset lähtee päästä yms oireet.
Sitten varasin ajan sisätautilääkärille ja laittoi lähetteen labraan. Viikon kuluttua aloitin lääkityksen. Ja arvoni olivat viitearvojen alarajalla. Mutta muut oireet niin selvät.
helpommin kuin änkyrää, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa että arvauskeskukseen on täysin turha mennä ellei itsellä ole diagnoosi selvillä. Sitten tehtäväksi jää ainoastaan oireiden esittäminen niin uskottavasti, että saa joskus todella tumpelot lääkärit luulemaan, että he ovat itse keksineet mikä potilasta vaivaa.
On eri asia mennä lääkärille kertomaan, että kaaduin jalkapallopelissä, väänsin polveni ja nyt sattuu tähän kuin mennä sanomaan, että minulla on varmasti kierukka rikki ja inttää vastaan, kun lääkäri haluaa tutkia myös nivelsiteet ja sanoo, että oireet voivat viitata ihan yhtä hyvin rustovaurioon kuin kierukkavikaankin. Potilaan kuuluu kertoa kaikki oleellinen asiaan liittyvä, vaivan historia, oireet, vammamekanismit, tarvittaessa sukutausta jne. Lääkärin tehtävä on vetää johtopäätökset kertomuksesta ja tutkimustuloksista. On ihan lääkärin ajan tuhlaamista, että potilas tulee suoraan diagnoosin kanssa inttämään ja kieltäytyy tutkimuksista, kun on niin varma diagnoosistaan. Ihan yhtä älytöntä on tokaista lääkärille oireista kyeyttäessä, että lukeehan se siellä papereissa, koska lääkäri haluaa kuulla potilaan version asiasta, ei edellisen lääkärin versiota, jonka hän on todennäköisesti jo lukenut.
nro6
Jos tuolla asenteella menee minkä tahansa ammattilaisen luokse pyytämään apua tai neuvoa, niin ihan varmastihan seuraus on katastrofi. Kukaan tuskin vapaaehtoisesti tuolla asenteella tulevaa asiakasta palvelee ja ne, jotka pakosta joutuvat sen tekemään yrittävät taatusti päästä asiakkaasta eroon mahdollisimman nopeasti tai sysätä hänet jollekulle toiselle.
En ole kukaan edellisistä kirjoittajista, enkä terveydenhuoltoalalla töissä, mutta asiakaspalvelutyössä olen ja ymmärrän kyllä täysin lääkärin harmituksen, jos potilas käyttäytyy noin. Olet varmaan ihan yhtä kamala asiakas missä tahansa ja jos koet saavasi huonoa palvelua useammassakin paikassa, niin kannattaisi vähän miettiä omaa käyttäytymistään. Asiakaspalvelijakin tekee vain työtään ja hänkin ansaitsee asiallisen kohtelun!
itse pyysin myös ja liikatoimintaa hoidettu nyt 1,5 vuotta.